Uudet migreenilääkkeet mullistavat vaikean migreenin hoidon – 10 kysymystä oireista ja lääkityksestä

Uusi migreenilääke on saanut myyntiluvan. Dosentti, neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela Hyksistä sanoo, että lääke mullistaa etenkin vaikean migreenin hoidon.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Uusi migreenilääke on saanut myyntiluvan. Dosentti, neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela Hyksistä sanoo, että lääke mullistaa etenkin vaikean migreenin hoidon.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Laaninen

1. Mikä uudessa lääkkeessä on mullistavaa?

Markkinoille tulevat uudet biologiset migreenilääkkeet aloittavat migreenin hoidossa uuden aikakauden.

Migreeniä ryhdyttiin hoitamaan 1990-luvulla täsmälääkkeillä eli triptaaneilla. Tämän jälkeen migreenin estolääkitys on polkenut paikallaan. Vaikeaa migreeniä on yritetty hoitaa lääkkeillä, esimerkiksi beeta- ja angiotensiinireseptorin salpaajilla sekä masennus- ja epilepsialääkkeillä, jotka on kehitetty alun perin muihin sairauksiin. Hoitotulokset ovat olleet usein heikkoja.

Nyt on tulossa neljä eri täsmälääkettä, jotka ovat kivunvälittäjäaineiden vasta-aineita. Tutkimusnäyttö lääkkeiden tehosta on vankka, eikä sivuvaikutuksia juuri ole ilmennyt.

Ensimmäinen uusista lääkkeistä sai myyntiluvan Suomessa loppukesällä. Sen turvallisuutta on seurattu jo vuosien ajan, eikä ongelmia ole ilmaantunut.

Uusi lääke estää kipua aiheuttavan CGRP-molekyylin toimintaa, ja se laitetaan potilaalle kerran kuussa pistoksena. Normaalisti CGRP:n vapautuminen vahvistaa kipumekanismeja ja pitkittää migreenikohtausta.

2. Koska potilaat voivat saada uutta lääkettä?

Lääke tulee apteekkeihin syksyn aikana, jonka jälkeen sitä voidaan määrätä potilaille. Lääke on kuitenkin vielä kallis ja sen käyttö yleistynee vasta, kun lääke saa Kela-korvattavuuden. Tähän voi mennä arvioilta noin vuosi.

Potilaille, joilla on esimerkiksi sairauskuluvakuutus, lääke on todellinen vaihtoehto jo pian. Yhdysvalloissa lääke tuli yleiseen käyttöön kesällä.

3. Kenelle uusi lääke sopii?

Migreenipotilaalle harkitaan estolääkitystä yleensä silloin, jos kipu iskee kerran viikossa tai useammin. Uusi lääke tuo apua juuri tälle ryhmälle.

Suurin osa migreenipotilaista pärjää tulehduskipulääkkeillä ja triptaaneilla eli täsmälääkkeillä.

On tärkeä muistaa, että lääkäri harkitsee potilaan migreeninhoitoon käytettävät lääkkeet aina tapauskohtaisesti, eikä hyväkään lääke välttämättä tehoa jokaiselle.

Uudet lääkkeet eivät myöskään poista migreeniä, sillä nykytutkimuksen valossa migreeni on neurologinen sairaus, johon ihmisellä on synnynnäinen alttius.

4. Miksi migreeni voi olla vaikea saada haltuun?

Migreeni on monimuotoinen sairaus, eikä kahta samanlaista tapausta ole. Migreeni ei myöskään ole koskaan pelkkä päänsärky, vaan siihen liittyy muita oireita, kuten pahoinvointia, oksentamista tai ääni- ja valoherkkyyttä. Tästä huolimatta migreeniä toisinaan edelleen vähätellään.

Toivottomia tapauksia ei kuitenkaan ole, ja migreeniin voi saada apua. Tämä edellyttää potilaan kokonaistilanteen kartoittamista.

Yksittäisten eri lääkäreillä käymisen sijaan parempi apu on yleensä pitkäaikainen potilas-lääkäri-suhde. Oleellista on myös se, että potilas oppii tuntemaan migreeninsä.

5. Miten oman migreeninsä voi oppia tuntemaan?

Jos migreeni oireilee kerran tai kaksi vuodessa, se kannattaa hoitaa täsmälääkkeellä eikä murehtia sen enempää.

Jos migreeni vaikeuttaa selvästi arkea ja oireilee usein, kannattaa hakeutua erikoislääkärille. Hyvä apu lääkärissä voi olla yksinkertaisen päiväkirjan pitäminen, johon merkitään kohtauksen pituus, ennakoivat oireet ja käytetyt lääkkeet.

Myös kivun luonnetta voi miettiä etukäteen: onko pahin oire päänsärky vai esimerkiksi pahoinvointi? Tuntuuko kipu jyskyttävältä tai paheneeko se rasituksessa? Kuinka usein kohtaus tulee?

6. Milloin on oikea aika ottaa lääke?

Tästä on tärkeä jutella lääkärin kanssa, sillä lääkkeen ottamisen oikea ajoitus ja määrä on tärkeä. Esimerkiksi hormonaalisessa migreenissä kohtauslääke voi kannattaa ottaa ennakoivasti ennen kuukautisten alkamista. Kokeiluja ei kuitenkaan pidä tehdä itse vaan aina lääkärin valvonnassa.

Täsmälääke otetaan yleensä silloin, kun kipu alkaa. Joillakin potilailla kipuvaiheen voi pysäyttää ottamalla tulehduskipulääkkeen ennakko-oireiden tultua.

Tehon kannalta on tärkeää ottaa lääkettä tarpeeksi. Jos lääkettä ottaa kerralla liian vähän muutaman tunnin välein, kipu voi loppumisen sijasta pitkittyä.

Potilaan ei kannata tyytyä ensimmäiseen tai toiseen täsmälääkkeeseen, jos ne eivät tehoa, sillä lääkevaihtoehtoja on useita.

7. Mitkä ovat tyypillisimmät migreenin ennakko-oireet?

Ennakko-oireiden kirjo on laaja, ja ne voivat alkaa jo vuorokautta ennen päänsärkyä. Yleisimpiä oireita ovat haukottelu, makean himo, voimakas väsymys, mielialan ailahtelu, kuten toivottomuus, tarkkaavaisuushäiriöt, muistivaikeudet ja oikeiden sanojen löytämisen vaikeus. Vajaa kolmannes migreenistä kärsivistä saa kohtauksen alussa näköhäiriöitä eli auroja.

Migreenikohtaus ei pääty kivun loppumiseen. Sekä kohtaus itsessään että monet migreenilääkkeet väsyttävät. Pää voi tuntua aralta, niska ja hartiat jäykiltä, olo voi olla alakuloinen ja voimaton.

Jälkioireissa auttaa aika. Monilla potilailla hyvin nukuttu seuraava yö saa olon tuntumaan taas normaalilta.

8. Mikä laukaisee migreenin?

Migreeni on neurologinen sairaus, mutta sen perimmäistä syytä ei tunneta.

Kipukohtauksen voi laukaista moni tekijä: yhdellä siihen riittää liian pitkä ruokaväli, suklaa, lasillinen punaviiniä, stressi, väsymys, liian rankka liikunta tai natriumglutamaattia sisältävän ruoan syöminen. Naisilla kyse voi olla hormonaalisesti migreenistä.

Syyt ovat aina henkilökohtaisia: toisella migreenin voi aiheuttaa vaikkapa runsas kahvin juominen, mutta toiselle sillä ei ole mitään vaikutusta.

9. Mikä muu kuin lääkkeet auttavat migreeniin?

Rutiineista kiinni pitäminen. Tähän kuuluvat muun muassa säännöllinen ruokarytmi, liikunta, ylipainon välttäminen ja riittävä uni. Kaikki, mikä heilahtaa elämässä, ruokkii migreeniä: tällaisia syitä ovat esimerkiksi muutos ihmissuhteissa tai työssä, lentomatka, kuukautiset tai opiskelijan tenttijakso.

Kun kohtaus iskee, kannattaa hakeutua hämärää tai pimeään ja hiljaiseen tilaan, jossa on mahdollista levätä. Kylmäpakkaus ohimolla voi helpottaa särkyä.

10. Milloin migreenissä on mentävä päivystykseen?

Jos migreenikohtaus ei taltu vaan venyy vuorokausien mittaiseksi tai olo on muuten sietämätön.

Päivystykseen kannattaa hakeutua heti, mikäli kohtaukseen liittyy kuumetta, neurologisia oireita, kuten raajojen pistelyä tai halvausoireita, tai kohtaus etenee merkittävästi eri lailla kuin tavallisesti.

Mikäli migreenikohtaus on ensimmäinen eikä laannu kipulääkkeellä, on hyvä varmuuden vuoksi antaa lääkärin tarkistaa tilanne.

Asiantuntijana dosentti, neurologian erikoislääkäri ja kliininen opettaja Mikko Kallela Hyksistä.

X