Tuontihedelmissä piilee riski - Viinirypäleiden laatikoissa käytettävä homeenestoaine voi aiheuttaa oireita

Tiukka valvonta ja hyvät käytännöt varmistavat tuontihedelmien laadun, sanoo professori ja laboratorionjohtaja Janne Nieminen Evirasta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tiukka valvonta ja hyvät käytännöt varmistavat tuontihedelmien laadun, sanoo professori ja laboratorionjohtaja Janne Nieminen Evirasta.
Teksti: Marika Saastamoinen

Kuoriminen poistaa myrkkyjä.

Totta. Kasvisten ja hedelmien torjunta-aineita voi vähentää 20–30 prosentilla pesemällä ne, kun taas kuoriminen poistaa 90 prosenttia tehoaineista. Tosin kuori sisältää usein myös monia terveyttä hyödyttäviä aineita, joten riskit ja hyödyt tulee punnita tapauskohtaisesti.

Tuontihedelmiä on varottava.

Tarua. Vaikka esimerkiksi niin sanotussa kolmannessa maailmassa on erilainen lainsäädäntö ja suurempi tarve tehoaineiden käytölle, tiukka valvonta ja hyvät käytännöt pitävät huolen siitä, etteivät Suomeen tuotavien kasvisten ja hedelmien jäämäarvot ylity. Vuosittain tullissa tutkitaan lähes 2 000 tuotetta ja vain 1–2 prosenttia niistä hylätään torjunta-aineiden takia.

Eteläiseltä pallonpuoliskolta tuotavissa viinirypäleissä piilee kuitenkin riski, sillä niiden kuljetuslaatikoissa käytetään yleisesti hometta estävää natriumvetysulfaattia, joka voi aiheuttaa oireita sulfiitille herkille henkilöille, kuten astmaatikoille.

Torjunta-aineita käytetään Suomessa vähän.

Totta. Suomi kuuluu Baltian alueen vyöhykkeeseen, jossa käytettyjen torjunta-aineiden tasot ovat vähäisempiä kuin muualla. Puhutaan ”hyvän maatalouskäytännön noudattamisesta”, mikä tarkoittaa sitä, että torjunta-aineita käytetään harkiten ja vain tarpeen mukaan.

Torjunta-aineiden käyttö on yhtenäistetty EU:n sisällä, joten viljelyssä saa käyttää ainoastaan hyväksyttyjä tehoaineita. Suomessa Tukes huolehtii hyväksyttyjen valmisteiden rekisterin ylläpitämisestä.

Lue myös:

Uusi tutkimus: puoli kiloa päivässä ei riitä! Tuplaa vihannesten ja hedelmien määrä

X