Voiko ihminen liikkua liikaa?

1. Mihin kaikkeen liikkuminen ihmisessä vaikuttaa?

Liikkuminen vaikuttaa ihmisessä kaikkeen. Liikunnasta puhutaan nykyään usein lääkkeenä, ja sillä onkin omat vaikutustapansa sekä sopivat annosmäärät ja myös sivuvaikutuksia liiallisesti nautittuna.

Mitään pilleriä liikunnan tilalle ei silti voida kehittää, koska liikunta ei vaikuta vain yhteen asiaan ihmisessä vaan kokonaisuuteen. Liikunta nostaa koko elimistön toiminnan tasoa hetkellisesti aivan uudelle portaalle. Kaikki elimistön toiminta, kuten verenkierto ja hengitys sekä aivot, lihakset ja luusto ovat mukana liikkuessa, eikä ihmisessä ole paikkaa, joka ei joutuisi ottamaan vastaan liikunnan haastetta.

Jos ihminen ei liiku ja rasita itseään päivittäin, sillä on kohtalokkaimmat ja suorimmat vaikutukset ihmisen aineenvaihduntaan: meille niin tärkeät sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnat hidastuvat ja näiden energialähteiden varannot elimistössä täyttyvät, mikä voi johtaa painon nousuun, kakkostyypin diabetekseen ja kohonneisiin rasva-arvoihin.

2. Voiko liikunnasta olla haittaa?

Kaikesta hyvästä voi aina seurata pahaa, jos sitä on liikaa ja väärässä paikassa. Sairaana, etenkin infektiosairauksien aikana, liikunnasta voi olla haittaa. Se voi olla jopa hengenvaarallista, sillä pahimmillaan tämä yhdistelmä voi johtaa todella vaaralliseen sydänlihaksen tulehdukseen. Jos ihmisellä on perussairaus, vaikkapa ongelmia sydämessä tai tuki- ja liikuntaelimistössä, on liikunnan muodoista syytä keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

3. Mitä ongelmia voi syntyä, jos lähtee rapakunnosta liikkumaan liian kovaa?

Ongelmia voi syntyä, jos on huonokuntoinen ja aloittaa joko liian rankalla tai tiheään toistuvalla liikunnalla. Liikunnassa on kolme elementtiä: kesto, tiheys ja intensiteetti. Jos näissä kaikissa liioittelee, syntyy varmasti ongelmia.

Yleisimpiä liian kovaa aloittavien ongelmia ovat erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön, eli lihasten ja nivelien, rasitusvammat.

4. Mistä tietää, milloin liikkuu liikaa?

Liikunnalla, kuten muillakin lääkkeillä, on sivuvaikutuksensa ja yliannostus voi olla vaarallista. Liian suuri annos liikuntaa liian tiheään voi aiheuttaa ongelmia.

Rasitusvammojen lisäksi esimerkiksi yöunen häiriintyminen voi olla merkki liiallisesta liikkumisesta.

5. Voiko teini-ikäisen pituuskasvu pysähtyä punttisalitreeneistä?

Pituuskasvu ei voi pysähtyä, mutta se voi hidastua. Useimmiten runsaasti liikkuvat lapset kuitenkin saavuttavat tavoitepituutensa, vaikkakin hiukan normaalia myöhemmin.

Kasvukauden aikaan lapsen ja nuoren olisi kuitenkin hyvä välttää punttisalitreeniä. Ennen aikuisuutta olisi hyvä liikkua ilman lisäpainoja, jotta normaali kasvu ja kehitys tapahtuisivat vapaasti ja liikunta toimisi niiden tukena.

6. Miten liikunta vaikuttaa hormoni-toimintaan?

Liikunta vaikuttaa hormonitoimintaan monin tavoin, myönteisesti ja kielteisesti. Hormonit säätelevät aineenvaihduntaa ja nuorilla kasvua ja kehitystä. Naisilla liikunta vaikuttaa esimerkiksi kuukautiskiertoon. Ylenpalttinen, runsas liikunta voi laittaa koko hormonitoiminnan sekaisin, ja kuukautiset saattavat loppua.

Vaihdevuosien aikaistumisesta kovan kuntoilun takia ei ole todisteita, ja aihetta olisi todella vaikea tutkia. Sen sijaan vaihdevuosien oireet saattavat tehdä joidenkin naisten liikkumisesta normaalia hankalampaa. Toisaalta on myös naisia, joille liikunta tekee vaihdevuosien aikana hyvää.

Ylipainoisilla liikunta parantaa hormonitoimintaa ja vaikuttaa myönteisesti rasvakudokseen, joka on tärkeä kudos hormoniaineenvaihdunnan kannalta.

7. Miten liikunta vaikuttaa uni–valverytmiin?

Ihmisen aktiivisuus vaikuttaa aina uni–valverytmiin, sillä rasitus luonnollisesti väsyttää ja liikunta saa unen maistumaan. Ylenpalttinen iltaliikunta saattaa kuitenkin joillakin häiritä unensaantia.

8. Miten liikunta vaikuttaa aivojen toimintaan?

Liikunta vaikuttaa aivojen toimintaan ehdottoman myönteisesti. Kyse ei ole vain mielihyvän tunteesta, jonka liikunta saa aikaan. Liikunta pitää monin tavoin yllä aivojen toimintaa, sillä aivot ovat liikunnassa keskeisellä sijalla: ne antavat liikkumiseen tarvittavat käskyt. Koska liikunta vaikuttaa positiivisesti aivojen toimintaan, sillä on hyviä vaikutuksia myös oppimiseen; se rauhoittaa ylivilkasta koululaista ja saa työntekijän tekemään parempia työsuorituksia.

Lapsilla on taipumusta energisyyteen ja liikunta on tukena keskittymisessä. Koulussa pitäisi olla sekä liikunnan opetusta, kuten minkä tahansa muun taidon opetusta, että myös jokapäiväistä liikettä ja aktiviteettia.

Sama vaikutus liikunnalla on aikuisten työkykyyn yksittäisen työpäivänkin aikana. Jos työ vain suinkin sallii, ihmisten olisi itse huolehdittava liikkumisesta työpäivän aikana. Työnantajien olisi hyvä mahdollistaa työnteko niin, että siihen voi sisällyttää fyysistä aktiivisuutta.

Liikkuminen on aina ihmisen oma, aktiivinen päätös. Ihminen voi vaikka työpaikallaan valita, käveleekö portaat ylös vai käyttääkö hissiä.

9. Voiko liikunnalla ehkäistä muistisairauksia?

Tutkimustulosten mukaan liikunta ehkäisee ikääntyvien muistisairauksia ja vaikuttaa hidastavasti muuhunkin vanhuuteen kuuluvaan rappeutumiseen. Liikunta antaa sykettä siihen, että toiminta säilyy. Mikä parasta, liikunta auttaa, vaikka sen aloittaisi 70-vuotiaana – kunhan ei heti ensimmäiseksi lähde maratonille.

10. Miten liikunta ja alkoholi sopivat yhteen?

Liikunta ja urheilu alkoholin vaikutuksen alaisena ei ole suositeltavaa. Monissa liikuntalajeissa, vaikkapa laskettelussa, ar-viointikyky voi alkoholin vaikutuksesta kärsiä niin, että liikunta- tai urheilusuoritus voi olla vaarallinen itselle tai muille. Myöskään krapulaisena ei tulisi harrastaa urheilua, koska silloin elimistön energiavarastot voivat olla vaillinaiset ja nestetasapaino häiriintynyt, jolloin suorituskyky voi heikentyä vaarallisesti.

Jos taustalla on esimerkiksi sydänsairaus, rankan urheilun riskit alkoholin vaikutuksen alaisena tai krapulassa ovat suuremmat.

Asiantuntijana Heikki Tikkanen liikuntalääke-tieteen erikois-lääkäri, fysiologian professori, Itä-Suomen yliopisto.

Seura 39/2014