Voiko pissavaivan saada liiasta kahvin juonnista?

1. Mikä on yliaktiivinen rakko?

Yliaktiivisesta rakosta puhutaan silloin, kun virtsaamisen tarve on tiheää ja pakonomaista. Siihen saattaa liittyä myös virtsankarkailua. Normaalisti ihminen käy vuorokaudessa 4–8 kertaa virtsalla, noin kolmen neljän tunnin välein hereillä ollessaan.

Yliaktiivinen rakko ei johdu siitä, että virtsaa erittyisi enemmän kuin normaalisti, vaan siitä, että rakon säätelymekanismi saattaa olla häiriintynyt. Se voi häiriintyä eri syistä.

2. Keitä se vaivaa?

Se on yhtä lailla naisten kuin miesten vaiva. 18–79-vuotiaista suomalaisista noin 320 000 kärsii yliaktiivisesta rakosta. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä yleisempää se on.

3. Mistä yliaktiivinen rakko johtuu?

Taustalla voivat olla elimelliset syyt, naisilla esimerkiksi lantionpohjan laskeumat tai limakalvojen kuivuus. Miehillä syynä voi olla eturauhasen liikakasvu, joka saattaa myös aiheuttaa sen, että rakko ei tyhjene kunnolla.

Myös virtsatietulehdus, rakkokivet tai -kasvaimet voivat saada virtsarakon supistelemaan liian aktiivisesti. Liiallisen virtsaamistarpeen syynä voi olla myös ummetus, ylipaino, tupakointi tai uniapnea.

Aina tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen ei löydy syytä. Suoraa lääketieteellistä näyttöä stressin ja yliaktiivisen rakon yhteydestä ei ole löydetty, mutta näen silti usein työssäni, kuinka stressi saa asiakkaiden rakon käymään ylikierroksilla. Olemme psykofyysisiä olentoja. Erilaiset tilanteet ja tunteet vaikuttavat meihin kokonaisvaltaisesti.

4. Onko yliaktiivinen rakko itsenäinen sairaus vai oire?

Näen sen enemmän oireena kuin itsenäisenä sairautena. Aina ei pystytä selittämään, miksi rakko on yliaktiivinen. Mutta vaikka syytä ei löytyisi, vaivaa pystytään hoitamaan.

5. Onko vaivaan lääkehoitoa?

Useilla valmistajilla on lääkkeitä yliaktiivisen rakon hoitoon. Tavallisimmat lääkkeet vaikuttavat useisiin reseptoreihin rakossa ja vähentävät virtsaamisen tarvetta synnyttävää rakon supistelua.

Lääkehoidon ohella on myös paljon sellaista, mitä voi itse tehdä vaivan helpottamiseksi.

Hyvä hoitomuoto on yhdistää lääkehoito fysioterapiaan. Lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistunut fysioterapeutti tai uroterapeutti voi opettaa, kuinka rakkoa koulutetaan ja kuinka lantionpohjan aluetta rentoutetaan ja vahvistetaan.

Hoitona käytetään myös elektroterapiaa.

6. Vaatiiko parantuminen aina lääkkeitä?

Ei välttämättä. Vaivasta voi päästä eroon erilaisilla omilla harjoituksilla: rakkokoulutuksella, fyysisillä harjoituksilla, kiinnittämällä huomiota juomistapoihin ja tekemällä hengitys- ja mielikuvaharjoituksia.

7. Minkälaiset fyysiset harjoitukset auttavat?

Lantionpohjan lihasten harjoittelu auttaa yliaktiivisen rakon oireisiin, mutta myös ponnistusvirtsankarkailuun. Kun nämä lihakset ovat hyvässä kunnossa, virtsan pidätyskykyä on helpompi säädellä.

Yliaktiivisen rakon oireita voi helpottaa jo sillä, että kiinnittää huomiota asentoihin, joissa kävelee tai istuu. Lantio kannattaa kävellessä kääntää eteenpäin – eli ei kävele pylly pitkällä. Naisilla kutsun tätä kuningatarpiirakka-asennoksi, miehillä latinolantioiksi. Asento vähentää virtsarakkoon kohdistuvaa painetta.

Hyvä istuinasento on sellainen, jossa ollaan istuinluiden päällä, selkä suorana vatsalihaksia jännittämättä.

Virtsatessa hyvä asento on sellainen, että jalat ovat hieman auki, selkä kohtuullisen suorana, olipa sitten istuallaan tai seisaallaan. Virtsan annetaan tulla ponnistamatta vatsalihaksilla.

Kun rakko on tyhjentynyt, voi lopuksi supistaa lantionpohjan lihaksia. Se on viesti rakolle, että suoritus loppui ja hana on kiinni.

8. Mitä muuta voi itse tehdä rakon rauhoittamiseksi?

Veden juomista ei tarvitse pantata. Sitä olisi hyvä elimistön hyvinvoinnin takia juoda päivittäin 1,5 litraa.

Juomien laatuun sen sijaan on hyvä kiinnittää huomiota. Kahvin ja teen juontia kannattaa vähentää, sillä ne kiihdyttävät nesteen poistumista elimistöstä. Hiilihappopitoiset juomat, olut, alkoholi, hedelmämehut ja tumma kaakao saattavat myös lisätä rakon supistelua.

Rakkoaan voi kouluttaa venyttämällä vähä vähältä vessakäyntien väliä kolmeen tuntiin.

Paniikin tunnetta voi purkaa mielikuvaharjoittelulla ja lantionpohjan supistamisella. Yksinkertaiset harjoitukset, kuten jalkojen ristiminen tai varpaille nousu rauhoittavat paniikin iskiessä.

Hädän tullen voi hengittää rauhassa pitkää uloshengitystä ja vain todeta hädän tulleen. Pysähtyä panikoitumisen sijaan. Olin kerran kuuntelemassa englantilaista professoria, joka neuvoi yliaktiivisesta rakosta kärsiviä naisia: ”Ajatelkaa, että pissahätä on orgasmi. Nauttikaa sen tuomasta tunteesta ja menkää pissalle vasta seuraavassa hetkessä.”

Vessassa ei kannata käydä jatkuvasti varmuuden vuoksi.

9. Voiko yliaktiivinen rakko tulla pelkistä huonoista tavoista?

Kyllä voi. Yliaktiiviselle rakolle altistavia tapoja ovat runsas kahvinjuonti ja pissalla käynti varmuuden vuoksi, vaikka ei ole hätä. Vaivaa pystyy helpottamaan, kun luopuu haitallisista tavoista. Usein lääkärit ja fysioterapeutit antavat täytettäväksi virtsapäiväkirjan. Sen avulla voi tarkkailla virtsaamiskertoja, juotuja nestemääriä, virtsamääriä ja mahdollista virtsankarkailua.

Yliaktiivista rakkoa voi ajatella myös hyvänä tilaisuutena tutkiskella elämäänsä ja pohtia, mistä vaiva saattaa kertoa.

Yhdelle asiakkaalleni tehtiin kaikki mahdolliset tutkimukset, mutta lääketieteellistä vikaa ei löytynyt. Vähitellen asiakas oivalsi, että rakko on hänen heikko kohtansa, joka reagoi puhumattomiin asioihin hänen elämässään. Vaiva alkoi helpottaa, kun hän alkoi puhua siitä, mistä oli vaiennut.

Tosin aina on hyvä tarkistaa lääkärillä, että vaiva ei johdu mistään sairaudesta.

10. Voiko yliaktiivinen rakko tuottaa jotain muuta vaivaa?

Virtsankarkailu eli inkontinenssi on usein yliaktiiviseen rakkoon liittyvä vaiva. Virtsankarkailua on kahta tyyppiä: ponnistuskarkailua ja pakkoinkontinenssia.

On helppoa testata, kummasta kärsii. Kyse on ponnistuskarkailusta, jos yskäisy tai hyppy saa heti lirahtamaan. Jos virtsa ei karkaa heti tai virtsaamiseen liittyy voimakas hädäntunne, kyseessä on usein pakko-inkontinenssi.

Pakkoinkontinenssi voi kehittyä, jos pissahätään liittyy pakko-oire vessaan ehtimisestä, mutta virtsaamisrefleksi käynnistyy ennen kuin ehtii pöntölle. Pahimmillaan vaiva saa ihmisen erakoitumaan, kun kaikki kodin ulkopuolinen elämä jää virtsankarkailun takia. Lievimmillään se pakottaa suunnittelemaan päivittäiset reitit käymälöiden mukaan.

Ponnistusinkontinenssia esiintyy naisilla esimerkiksi synnytyksen jälkeen.

Vaivaan kannattaa aina hakea apua, eikä jäädä turhaan kotiin miettimään.

Asiantuntijana Anu Parantainen, fysioterapeutti, uroterapeutti ja seksuaalineuvoja, Lääkärikeskus Aava ja Mehiläinen, Helsinki.