Voiko viimekesäistä aurinkovoidetta käyttää?

1. Miksi aurinkovoidetta tarvitaan?

Usein luullaan, että aurinkovoiteen tehtävänä on suojata pelkältä palamiselta. Palaneeseen ihoon tulee herkemmin aurinkokeratooseja, auringon aiheuttamia ihomuutoksia. Ne ovat mahdollisia ihosyövän esiasteita ja niitä voi tulla, vaikkei iho palaisikaan. Arviolta 11–25 prosentilla yli 40-vuotiaista suomalaista on aurinkokeratooseja. Aurinkovoide tarjoaa suojan niitä vastaan. Tehokkaimmin iho suojataan kuitenkin vaatteilla: ohut puuvillapaita estää auringon säteilystä 90 prosenttia.

Jos ihminen on vuosikausia ollut auringossa palamatta, hän ei tarvitse roskapussinvientireissulla aurinkovoidetta. Mutta jos sama ihminen varta vasten oleilee auringossa, suojavoide on keratoosien vuoksi hänellekin tarpeen. Auringolta suojautuminen kannattaa myös pilvisellä säällä, vaikka silloin UV-säteilyä on paisteista päivää vähemmän.

Iho totutetaan aurinkoon vähitellen: ensimmäisinä päivinä vartti auringossa riittää. Säteet tarttuvat ihoon makuulla hanakammin kuin pystyasennossa. Siksi auringossa on parempi puuhastella kuin ottaa aurinkoa ottamalla. Eniten ultraviolettivaloa saa ulkona kesäaikaan kello 11–15.

2. Miten tunnistaa itselle sopiva voide?

Auringonsuojavoiteita on kahdenlaisia, fysikaalisen ja kemiallisen suojan antavia. Fysikaalisen suojan antavat voiteet sisältävät esimerkiksi titaanioksidia ja sinkkioksidia, jotka heijastavat säteet pois iholta. Ne sopivat yli kaksivuotiaille lapsille ja herkkäihoisille. Kemiallinen suoja perustuu iholla tapahtuvaan kemialliseen reaktioon eikä näitä voiteita suositella lapsille lainkaan. Isoimman suojakertoimen voiteet sisältävät sekä kemiallisen että fysikaalisen suojan.

Iho tyypitellään auringonsietokykynsä mukaisesti neljään eri luokkaan. Ykköstyypin iho on vaalea, pisamainen ja se palaa herkästi. Nelostyypin iho on tumma ja se ruskettuu helposti. Ykköstyypin iho on suojattava nelostyyppiä suuremmalla suojakertoimella. Vanha iho tarvitsee nuorta tuhdimman suojan, sillä vanhemmiten iho ohenee eikä siedä aurinkoa kuten ennen. Ihotautilääkärit suosittelevat jokaiselle iästä ja ihotyypistä riippumatta vähintään 30 suojakertoimen voidetta.

3. Mitä voidepaketin kyljestä kannattaa lukea?

Maapallolle ulottuvaa ultraviolettisäteilyä on kahdenlaista, UVA- ja UVB-säteilyä. UVB-säteet ulottuvat lähinnä ihon pintakerroksiin, UVA-säteet syvemmälle. Paketista kannattaa tarkistaa, että voide suojaa molemmilta säteiltä.

Mitä suurempi suojakerroin, sitä paremman suojan voide antaa. Jos normaalisti palaa ilman aurinkovoidetta kymmenessä minuutissa, suojakertoimella 50 varustettu voide pidentää ajan 50-kertaiseksi. Tehokkaimmissa voiteissa on total block -maininta. Water resistant -merkintä tarkoittaa, että voide kestää uimisen ja suihkuttelun.

Mitä lyhyempi tuoteseloste, sitä parempi. Herkkäihoisen kannattaa ostaa aurinkovoiteensa apteekista.

4. Tarvitaanko useita eri voiteita?

Kasvot tarvitsevat oman, korkean suojakertoimen voiteensa. Varsinkin naisilla kasvojen iho on muuta ihoa ohuempaa ja se palaa herkästi. Korvalehtiin, nenään ja poskipäihin kannattaa levittää ylimääräinen kerros voidetta.

Naisen kannattaa valita valoisaan vuodenaikaan päivävoide, joka sisältää suojan UV-säteitä vastaan. Aurinko on pahin ihoa vanhentavista tekijöistä.

Jos ihoa kuumottaa auringossa olon jälkeen, sille voi levittää perusvoidetta. Aurinko kuivattaa ihoa, ja perusvoide tuo siihen kosteutta.

5. Kuinka aurinkovoidetta käytetään oikein?

Koko kehon rasvaukseen menee kourallinen voidetta. Jos sitä käyttää vähemmän, purkin kyljessä mainittu suojakerroin ei enää päde.

Voide tulisi levittää hyvissä ajoin ennen ulosmenoa ja lisätä sitä parin tunnin välein. Nurmikko, hiekka ja lumi heijastavat UV-säteilyä, joten niiden äärellä on suojauduttava tavallista tarkemmin. Merellä ja järvellä valon sirottuminen aiheuttaa palamista.

Vedenkestävä voide kestää uimisen, muttei pyyhekuivausta. Vaikka pyyhkeen päälle menisi märkänä vain lepäilemään, voide pyyhkiytyy pois. Aurinkovoide pestään aina päivän päätteeksi pois iholta.

6. Voiko aurinkovoiteesta olla haittaa?

On olemassa tutkimuksia, joiden mukaan kemialliset aurinkovoiteet saattaisivat lisätä ihomuutoksia. Voiteiden hyödyt ovat kuitenkin haittoja suuremmat. Voide suojaa auringon ultraviolettisäteilyltä, mikä on tärkein ihosyöpien riskitekijä. Ihosyövistä melanooma on lisääntynyt: vuosittain 1 300 suomalaista sairastuu siihen. Melanooma on vakavampi sairaus kuin tavallisemmat ihon syövät: tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä.

7. Estääkö aurinkovoide D-vitamiinin muodostumisen iholla?

Auringon UVB-säteet muodostavat D-vitamiinia iholla olevasta kolesterolin esiasteesta. Tämä tapahtuu parhaiten suojaamattomalla iholla ja varsinkin fysikaaliset suojavoiteet vähentävät D-vitamiinin muodostusta. Vitamiinin muodostus tapahtuu kuitenkin nopeasti, kymmenen minuuttia päivässä riittää. Eikä koko kehoa tarvitse paljastaa vitamiinin keruutarkoituksessa: esimerkiksi paljaat käsivarret ja kasvot riittävät estämään puutosoireet. Toisaalta suomalaisten D-vitamiinitasot ovat niin alhaisia, että pelkkä aurinko ei riitä. Purkkilisiä tarvitaan.

8. Voiko viimekesäistä voidetta käyttää?

Avaamaton voidepurkki saattaa säilyä kolme vuotta, jos sitä on säilytetty kuivassa ja valolta suojattuna. Valmistajan ilmoittama viimeinen käyttöpäivä löytyy voidepak-kauksista.

Useimmat voiteet säilyvät avaamisesta vuoden verran. Jos viimekesäistä voidetta on jäljellä, voidetta on yleensä käytetty turhan niukasti.

9. Suojaako meikki kasvoja auringolta?

Pigmentti suojaa ihoa eikä iho katso, tuleeko pigmentti purkista vai omalta iholta. Jauhemuotoiset mineraalimeikit ovat hyviä auringossakin, sillä ne eivät tuki ihohuokosia.

10. Pitääkö loppukesällä käyttää aurinkovoidetta?

Ihotyyppi ratkaisee aurinkovoiteen tarpeen. Punatukkainen, vaaleaihoinen tarvitsee suojavoidetta koko kesän. Jos loma sattuu elokuulle eikä sitä ennen juuri ole ollut ulkona, voidetta tarvitaan.

Jos iholle on ehtinyt alku- ja keskikesällä kertyä suojaava pigmentti eikä oma ihotyyppi kuulu herkästi palavien luokkaan, loppukesällä aurinkovoide ei ole tarpeen. Eri asia on, jos ottaa aurinkoa varta vasten: silloin voidetta on hyvä laittaa. Loppusuvesta suojakerroin voi olla alkukesää pienempi.

Asiantuntijana Tuire Hastell, johtava hoitaja, Ihopiste Tampere

Seura 27/2014