Kokeile rauhoittavaa hiljaisuuden retriittiä

Hiljaisuuden retriitissä pään sisäinen pölinä vaimenee. Mielen rauhoittuessa löytää kokonaisvaltaisen hyvän olon.

Hiljaisuus tekee hyvää aivoille. Se on tutkitusti paras aivoja rentouttava tila, mutta hiljaisia hetkiä on arjessa ani harvoin.

Ajatus hiljaisuuden retriitistä saattaa tuntua vieraalta ja pelottavaltakin, mutta kun aistiärsykkeitä kuten ääniä vähennetään, poistuu myös suuri stressin aiheuttaja.

Hiljaisuuden retriitissä kukaan ei puhu opetustuokioita lukuun ottamatta. Yhteisissä tiloissa ja ruokaillessa saa olla täysin rauhassa omien ajatustensa kanssa.

”Jokainen tulee paikalle omana itsenään. Emme esittele itseämme, emmekä kerro tarinaamme. Suljemme kännykät, meditoimme, rauhoitumme, nautimme luonnosta, luennoista ja läsnäoloharjoituksista”, Mielen päällä -retriittejä järjestävä yrittäjä Jutta Gustafsberg kertoo.

Puhelimen lisäksi kirjat, lehdet, elektroniset laitteet tai päihteet eivät kuulu retriittiin.

Retriittipäivä alkaa ohjatulla meditaatiolla ennen aamupalaa. Kun unihiekat on karistettu silmistä, koostuu päivä vapaasta oleilusta ja erilaisista ohjatuista tuokioista, kuten joogasta ja luennoista. Ruokaillessa huomaa syövänsä tavallista hitaammin ja makuja maistellen. Ei ole kiire minnekään.

Jos haluaa hemmotella itseään, voi varata erilaisia hemmotteluhoitoja kuten stressipesun, jossa eteerisiä öljyjä sekä kuumia kiviä käyttämällä pestään stressi pois. Illalla päivällisen jälkeen voi vaikkapa saunoa tai vain rentoutua itsekseen. Kevyt venyttely ennen nukkumaanmenoa rauhoittaa kehon ja mielen. Hyvän yön rentoutusmeditaation jälkeen uni tulee luonnostaan ja nopeasti.

Mielen ja kehon rauhaa

Retriitissä kaikki on vapaaehtoista. Kukin päättää itse, osallistuuko kaikkiin ohjattuihin tunteihin vai jääkö esimerkiksi vain lepäilemään tai katselemaan luontoa.

Retriitissä ollaan opettelemassa yksinoloa, mutta vaikka aika on kunkin omaa, voi aluksi tuntea syyllisyyttä siitä, että ei tee mitään.

Retriitissä meditoidaan useasti päivässä. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita, mutta kokeneemmat meditoijat pääsevät tunnelmaan nopeasti. Erilaisiin meditaatiotekniikoihin tutustutaan retriitin aikana. Itselle mieluisaa meditaatiomuotoa voi harjoittaa myöhemmin omassa arjessa.

Harva on kokeillut paljain jaloin meditaatiopolulla tehtävää meditaatiota. Se tuntuu aluksi tuskalta, mutta sisältää tärkeän opetuksen: kantojen, nousujen ja laskujen takia vauhtia on pakko hidastaa. Kun vastaan tulee kaatunut puunrunko, on päätettävä, kiivetäkö yli vai kääntyäkö takaisin. Kävyt ja kivet jalan alla kiduttavat, mutta kun astuu pehmeän sammalmaton päälle, on tunne taivaallinen.

Tärkeintä meditoidessa on löytää asento, jossa on helppo olla. Ei tarvitse istua risti-istunnassa, sillä tarjolla on tyynyjä ja meditaatiojakkaroita, joiden päällä istuu mukavasti. Harjoitukset voi tehdä myös seinään nojaten, tuolilla istuen tai makuuasennossa. Oikeanlainen hengittäminen on tärkeää.

Meditointi tapahtuu usein myös huomaamatta, kun uppoutuu aistimaan luontoa: oksalta toiselle hyppelevää oravaa, äänekästä lintuparvea, metsän upeita värejä ja puhtaita tuoksuja. Tunne on vapauttava kun käsitys ajasta ja paikasta heikkenee ja saavuttaa syvän rauhan ja tyyneyden olotilan. Kun mielen päällä pyörivät mietteet laitetaan hetkeksi sivuun, stressi ja ahdistus haihtuvat.

Niin kaunis on hiljaisuus

Hiljaisuuteen totuttelu kestää hetken, mutta lopulta tuntuu täysin luontevalta olla sanomatta kenellekään huomenta tai vaikkapa kiitosta ruoasta.

On yllättävän rentouttavaa olla tietämättä kenestäkään mitään. Ei tarvitse tietää millaiset eri-ikäisten ja -näköisten naisten taustat ovat tai mistä ja miksi he ovat retriittiin tulleet. Jopa pienessä iltasaunassa hiljaa alasti istuminen tuntuu täysin luontevalta.

Joogatessa ja meditoidessa yhteisöllisyyden tunne on voimakas. Tuntuu, että olemme kaikki yhtä, ryhmässä on voimaa. Olemme kaikki erilaisia, mutta kuitenkin samanlaisia.

Kun hiljaisuuteen on tottunut ja siitä on alkanut nauttia, siitä ei haluaisi päästää irti. Kotiin palatessa olo on rentoutunut ja rauhoittunut.

”Retriitistä lähtee kotimatkalle muuttuneena, hyvällä tavalla”, Jutta Gustafsberg vakuuttaa.

Kotilääkäri 11-12/2016

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti