Huh mitä settiä! – Onko bodyjam dementian jarru?

Jaa artikkeliTilaa Seura
BodyJam-tunti saa aikaan sisäisen hurmoksen. Musiikki ja tanssi menevät ihon alle.
BodyJam-tunti saa aikaan sisäisen hurmoksen. Musiikki ja tanssi menevät ihon alle. © Timo Aalto
Nyt tanssitaan niin että oksat pois. BodyJamissa koreografiaa kehitetään kappale kappaleelta, ja koska muistettavaa tulee koko ajan lisää, tämä ryhmäliikuntatunti torjuu tehokkaasti dementiaa.

Silmiin osui Seinäjoen Unelmasalin Instagram-tarina, jossa promottiin uutta Les Mills BodyJam -tuntia. Ohjaajilla näytti olevan niin hauskaa, että pakkohan sitä oli lähteä kokeilemaan.

Luvassa täyttä tykitystä

Ohjaaja Teijo Koivulahti astuu lavalle ja kertoo mitä tuleman pitää: 55 minuuttia täyttä tykitystä!

”Pari kappaletta lämmitellään ja sen jälkeen lähdetään kunnolla vauhtiin. Älä välitä, jos olet ekaa kertaa etkä heti osaa. Tämä ei takuulla mene kerrasta nappiin.”

Onneksi paikalla on muitakin ensikertalaisia.

”Haluatteks te tanssia?” kysyy Teijo ja klikkaa musiikit täysille.

Tällä tanssitunnilla kannattaisi käydä useamman kerran, sillä kun kuviot saa haltuun, liikkeitä voi syventää.

Tällä tanssitunnilla kannattaisi käydä useamman kerran, sillä kun kuviot saa haltuun, liikkeitä voi syventää. © Timo Aalto

Jo ensimmäinen kappale nostaa ihokarvat pystyyn. Siinä on jotakin tuttua, kaikuja menneisyydestä, vaikka tämä kuten muutkin kappaleet ovat tuoreita hittejä. Jo lämmittelykappaleiden aikana saadaan maistiaisia siitä mitä on tulossa: nopeasti vaihtuvia askelkuvioita, pieniä ja suuria liikkeitä ja sairaan hyvää musiikkia.

Äänentoistolla on tällaisella tunnilla aivan ratkaiseva rooli. Täällä musiikki toistuu pehmeästi, aivan kuin studiossa. Se täyttää koko salin ja menee ihon alle.

Ohjaaja näyttää liikkeet, eikä puhetta paljon tarvita. Tällaista oli silloin, kun Zumba-huuma tuli ja täytti salit ja areenat ympäri maan.

BodyJam ei ole mikään uusi juttu maailmalla eikä Suomessakaan, mutta tädille se on – ja suurimmalle osalle jumppaajista.

Eteenpäin kuvio kerrallaan

Todellakaan tätä ei voi oppia kerrasta. Lämppäreiden jälkeen ryhdytään kasaamaan koreografiaa askelkuvio kerrallaan. Ensimmäiset kuviot tuntuvat melko helpoilta, mutta kun koko ajan lisätään uusia osia, aivojen ja jalkojen yhteistyö alkaa pahasti pätkiä.

Kun täti nostaa päänsä ylös liikkeestä, jossa ”sukelletaan” alas, Teijo sekä vieressä jammaavat naiset ovat jo pitkällä seuraavassa kuviossa. Myös pari muuta liikettä menee sivu suun koko pitkän koreografiasetin ajan.

Mutta ei se haittaa, ei tämä ole mikään näytös, jossa jaetaan pisteitä. Se vähän harmittaa, että tuli valittua paikka ihan edestä. Takarivissä olisi voinut mokailla rauhassa.

Setti jatkuu ja jatkuu, ja koreografia yhä vain pitenee. Kun Zumbassa ja Laviksessa mennään yksi tai korkeintaan kaksi biisiä samoilla askeleilla, tässä tanssitaan useita biisejä siten, että tanssi kasvaa mittoihinsa kappale kappaleelta. Lopulta ”blokki” on kokonaan valmis ja sitä toistetaan onneksi vielä monta kertaa.

55-minuuttisen aikana opetellaan ja tanssitaan kaksi pitkää blokkia lämppäreiden lisäksi.

55 minuuttia päättyi aivan liian nopeasti. Ainakin tämä täti olisi voinut tanssia vaikka koko illan.

55 minuuttia päättyi aivan liian nopeasti. Ainakin tämä täti olisi voinut tanssia vaikka koko illan. © Timo Aalto

Monta tanssi- ja musiikkilajia

Musiikki todellakin vie mukanaan, ihan perusteellisesti. Tuutista tulee hiphoppia, housea, elektroa ja vaikka mitä, mutta kappaleet sulautuvat toisiinsa niin, ettei niiden vaihtumista ihan aina edes huomaa.

Askeleet menevät rytmiin kuin nakutettu. Vaikutteita on napattu monista trendikkäistä tanssilajeista.

Mitä pidemmälle tunti etenee, sitä enemmän jalat alkavat painaa. Pienet hypyt eivät tunnu enää yhtä kevyiltä kuin alussa. Ote alkaa herpaantua niin, että askeleita jää joka kierroksella väliin ja myöhästymisiä tulee yhä enemmän. Pikkuhousunsuojakin tuntuu lähteneen liikkeelle.

Mitä pidemmälle tunti etenee, sitä enemmän jalat alkavat painaa.

Loppuun saadaan vähän rauhallisempaa venyttelysettiä.

Summa summarum: Tälle tunnille kannattaa varmasti tulla useamman kerran. Voisi kuvitella, että kun oppii kuviot, voi vain pitää ja päästää. Samaa ohjelmaa kun tanssitaan aina pari kuukautta.

55 minuuttia päättyi aivan liian nopeasti. Ainakin tämä täti olisi voinut tanssia vaikka koko illan. Fiilis oli todellakin sama kuin hyvässä diskossa silloin kauan sitten.

Teijo on toiminut Les Mills -ohjaajana kuusi vuotta, mutta BodyJam on hänellekin uusi laji. Koulutuksen hän kävi vasta kuukausi sitten. Ei kyllä uskoisi, sillä tanssi sujuu mieheltä kuin olisi ikänsä tätä tehnyt.

”Tämä ohjelma on hankala ja haastava, ja sisäistettävää on paljon. Itse harjoittelin tätä kaksi viikkoa. Porukka kyllä on oppinut yllättävänkin hyvin. Jo eka kerralla tuntui, että ne ovat harjoitelleet salaa”, hän nauraa.

Se oli paras ja hauskin tanssitunti aikoihin.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 9/20.

Lue myös: Tanssi seis! Sota-ajan Suomessa tanssiminen oli kiellettyä huvia – ja tämä oli sen hinta

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X