Tunne migreenin oireet – Näin neurologit vastaavat kysymyksiin migreenikohtauksesta
Migreenin ensioireet voivat tulla jo vuorokautta ennen päänsärkyä – ja siksi kohtauksen rajuuteen voi yrittää vaikuttaa. Neurologit vastaavat kysymyksiimme, miten migreenin kanssa oppii pärjäämään.
Migreenin oireet on tärkeä oppia tunnistamaan, sillä ne ovat osa migreenikohtausta. Kuva: istockphoto
Migreenin oireet ovat erilaisia, eikä kahta samanlaista migreeniä ei ole. Siinä missä yhdellä kipu jyskyttää voimalla päätä, toisella päänsärkyä pahemman olon voi aiheuttaa pahoinvointi.
Migreenikohtaus itsessään alkaa jo ennen kivun tunnetta, ja kestää vielä kivun mentyä pois. Migreenin ja tavallisen päänsäryn taas erottaa siitä, että migreenissä on päänsäryn lisäksi aina muita oireita.
Neurologian erikoislääkärit Mikko Kallela ja Ville Artto Hyksistä korostavat migreenin ennakko-oireiden tunnistamisen tärkeyttä. Kun lääkkeen ottaa ajoissa, kohtaus talttuu nopeammin.
1. Mistä migreeni johtuu?
Migreeni on neurologinen sairaus, jonka perimmäistä syytä ei tunneta. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että kyseessä on hermoston synnynnäinen herkkyys yhdistettynä epätasapainoon pään alueen verisuonten säätelyssä.
Migreenin puhkeamiseen vaikuttavat sekä ympäristötekijät että perimä. Tyypillisesti migreenistä kärsivät työikäiset, ja sen saattavat laukaista esimeriksi elämänmuutokset tai pitkään jatkunut stressi. Myös ylipaino ja huono fyysinen kunto altistavat migreenille.
2. Miksi migreeni on naisilla yleisempi?
Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että Euroopassa ja Amerikassa 6–8 prosenttia miehistä ja 15–18 prosenttia naisista sairastaa diagnosoitua migreeniä.
Migreeni on naisilla tavallisempi siksi, että kuukautisiin liittyvä hormonikierto on yksi tavallisimmista migreenin laukaisevista tekijöistä.
3. Miten migreenin oireet erottaa tavallisesta päänsärystä?
Nyrkkisääntö on, että päänsärky on pelkkä päänsärky. Migreenissä on päänsäryn lisäksi aina muita oireita, kuten valo- ja ääniarkuutta, oksentelua ja pahoinvointia. Näköhäiriöistä eli auroista kärsii noin 10−30 prosenttia migreenipotilaista. Oireet voivat ilmetä myös muun muassa raajojen puutumisena.
Muut oireet voivat olla migreenissä päänsärkyä haittaavampia, ja migreenikohtaus voi tulla myös kokonaan ilman päänsärkyä. Migreenipäänsärylle on tyypillistä jyskyttävyys ja toispuoleisuus, ja se voi alkaa mihin tahansa aikaan vuorokautta, kun taas tavallinen päänsärky oireilee yleensä päivisin. Siinä missä liikunta voi lievittää tavallista päänsärkyä, migreeniä se pahentaa.
4. Mitä tarkoittaa krooninen migreeni?
Kroonisesta migreenistä on kyse silloin, jos kipupäiviä on enemmän kuin säryttömiä päiviä.
5. Milloin tarvitaan estolääkitystä?
Lääkäri harkitsee tämän aina tapauskohtaisesti, mutta yleensä potilas haluaa ainakin harkita estolääkitystä, jos kipu iskee kerran viikossa tai useammin. Valtaosalla migreenipotilaista kohtauksia on noin kerran kuussa, jolloin ensisijainen migreenin hoitokeino ovat tulehduskipulääkkeet ja triptaanit eli ns. täsmälääkkeet.
Estolääkkeitä kokeillaan tavallisesti kolmesta kuukaudesta vuoteen, jonka jälkeen lääkitys puretaan varovaisesti ja tarkkaillaan, ovatko lääkkeet rauhoittaneet tilanteen niin, ettei estolääkkeitä enää tarvita.
6. Mikä laukaisee migreenikohtauksen?
Migreenin voi ajatella olevan herkkyys, joka asuu keskushermostossa. Tasapainoinen arki ja terveet elintavat ovat sille parasta ennaltaehkäisyä.
Tyypillisiä yksittäisen kohtauksen laukaisevia tekijöitä stressin ja kuukautiskierron lisäksi ovat muun muassa alkoholi, verensokerin heittely, paastoaminen, liian pitkät tai liian vähäiset yöunet, omaan kuntoon nähden liian rankka treeni, liiallinen kahvin juominen, rakastelu, saunominen, sään vaihtelut ja ruoka-aineet, kuten suklaa tai jäätelö.
Tietyt ruoka-aineet eivät kuitenkaan sinällään aiheuta migreeniä, mutta migreenialttiilla ihmisellä kohtaus saattaa provosoitua tietystä ruoka-aineesta.
7. Millaisia ovat tyypilliset esioireet?
Migreenipotilas voi saada ennakko-oireita jo vuorokautta ennen päänsärkyä. Ennakko-oireita ovat muun muassa mielialan vaihtelu, muutokset tarkkaavaisuudessa, sanojen löytämisen ja muistiin palauttamisen vaikeudet sekä makean himo, väsyminen ja haukottelu. Pieni osa potilaista saa näköhäiriöitä eli auroja.
Oireet on tärkeä oppia tunnistamaan, sillä ne ovat osa migreenikohtausta, ja migreenin täsmälääke tehoaa parhaiten, kun se otetaan tässä vaiheessa. Lääkettä on otettava tarpeeksi: usein tuplaten tavalliseen päänsärkyyn tai esimerkiksi kuumeeseen verrattuna.
8. Milloin migreenin oireet vievät päivystykseen?
Jos olo on sietämätön tai migreenikohtaus kestää vuorokausia. Migreenipotilaan on hyvä hakeutua hoitoon myös, jos kohtaus etenee merkittävästi eri tavalla kuin aikaisemmin tai jos kohtaukseen liittyy kuumetta tai neurologisia oireita, kuten voimakasta raajojen pistelyä tai halvausoireita.
Mikäli ei ole aikaisemmin kärsinyt migreenistä, kipulääke ei auta ja särky on kovempaa kuin koskaan aikaisemmin, on hyvä varmuuden vuoksi hakeutua päivystykseen.
9. Migreenin oireet – Mitkä kotikonstit helpottavat?
Migreenipotilaan kannattaa hakeutua pimeään huoneeseen, levätä ja olla itsekseen. Radio ja televisio kannattaa sulkea. Monia auttaa kylmäpakkaus ohimolla.
Jos migreenikohtaus alkaa työpaikalla, kiireistä kotiin lähtemistä parempi vaihtoehto voi olla lääkkeen ottaminen työpaikalla ja rauhallinen lepääminen, mikäli se on mahdollista.
10. Miksi migreenissä näkee sahalaitoja?
Noin 10−30 prosenttia migreenipotilaista saa erilaisia näköhäiriöitä kohtauksen alussa. Auroille ei toistaiseksi ole yksinkertaista tieteellistä selitystä. Niiden ajatellaan johtuvan aivokuoren poikkeavasta herkkyydestä, joka aiheuttaa kohtauksen alkaessa migreeniaallon.
On mahdollista, että aurattomassa migreenissä sama ilmiö käynnistyy aivorungon alueella, jolloin se ei aiheuta näköhäiriöitä, ja jää siten potilaalta huomaamatta.
11. Miksi migreenin jälkeen väsyttää?
Sekä migreeni että useimmat sen takia otetut lääkkeet väsyttävät. Erityisen väsyttävä on estolääke amitriptyliini. Toisaalta väsymyksestä voi olla jopa hyötyä pitkittyneen kohtauksen taltuttamisessa.
Migreenikohtaus ei ole ohi, kun päänsärky lakkaa, vaan useimmat potilaat kärsivät jälkioireista. Näitä ovat alakuloisuus, pienellä osalla ylienergisyys ja monilla väsymys ja voipunut olo. Pää voi tuntua aralta, niska ja hartiat jäykiltä.
Useimmat potilaat kärsivät migreenikohtauksen jälkeen jälkioireista. Näitä ovat alakuloisuus, pienellä osalla ylienergisyys ja monilla väsymys ja voipunut olo.
Väsymyksen tunteen häviämistä tai muiden jälkioireiden ohi menemistä ei voi juuri nopeuttaa. Monilla potilailla säryn jälkeen hyvin nukuttu yö normalisoi olon.
12. Miksi migreenissä oksettaa?
Migreenissä on kyse autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuudesta, ja autonominen hermosto säätelee myös mahan toimintaa.
Jos migreenikohtaukseen liittyvä pahoinvointi on voimakasta, siihen on mahdollista saada lääkettä joko tablettina, nenäsuihkeena tai ihon alle laitettavana pistoksena. Nenäsuihke ja pistoslääke auttavat erityisesti silloin, jos pahoinvointiin liittyy oksennusta, eikä suun kautta otettavasta lääkkeestä siksi ole apua.
13. Helpottavatko migreenin oireet iän myötä?
Useimmiten, mutta ei aina. Migreenistä kärsivät eniten työikäiset. Auraton migreeni ottaa naisilla usein loppukirin vaihdevuosien aikaan, ja helpottaa sen jälkeen. Aurallisen migreenin kulkua on vaikeampi ennakoida.
On potilaita, joilla migreenin oireet ovat olleet jo poissa, mutta ne ilmaantuvat uudelleen vaikkapa eläkkeelle jäädessä. Tämä liittyy usein eläkkeelle jäämisen aiheuttamaan isoon elämänmuutokseen, ja tasaantuu ajan kuluessa.
Asiantuntijoina dosentti, neurologian erikoislääkäri ja kliininen opettaja Mikko Kallela Hyksistä ja neurologian erikoislääkäri, osastonlääkäri Ville Artto Hyksin neurologian klinikalta. Lähteenä myös kaypahoito.fi ja migreeni.org
Juttu on julkaistu aiemmin Kotilääkärissä 6/2018.