Turun yliopisto tutki: Tinnituspotilaat voivat hyötyä aivojen magneettistimulaatiohoidosta – Lupaavia tuloksia myös masennusoireiden helpottamiseen

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Magneettistimulaatio ei tarjoa parannusta tinnitukseen, mutta joillakin potilailla se laskee tinnituksen voimakkuutta ja häiritsevyyttä.

Noin 10 prosenttia suomalaisista kärsii tinnituksesta eli korvien soimisesta, joista osalle siihen liittyy ahdistusta, masennusta ja univaikeuksia.

Parantavaa hoitoa tinnitukseen ei ole, mutta korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Hanna Sahlstenin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan jopa 40–50 prosenttia potilaista saattaa hyötyä transkraniaalisesta magneettistimulaatiosta (TMS) eli pään iholle annetusta sarjamagneettistimulaatiosta merkittävästi.

Hoito on pääasiassa vielä kokeellista, ja hoidosta hyötyvien potilaiden tunnistaminen sekä oikea hoitoprotokolla vaativat lisätutkimuksia.

Magneettisimulaatiohoito voi vaimentaa tinnitusta – pysyväksi avuksi siitä ei ole

TMS synnyttää aivokudokseen sähkökentän, jolla voidaan vaikuttaa aivojen toimintaan. TMS sarjapulssein (rTMS) on tehokas muun muassa hermoperäisen kivun ja masennuksen hoidossa, mutta sen teho tinnitukseen on vielä epävarma.

rTMS annetaan sarjahoitona, esimerkiksi viitenä päivänä viikossa 2–3 viikon ajan. Se soveltuu monenlaisille potilaille, mutta magneettisesti aktiiviset metalliset vierasesineet, kuten sydämentahdistin estävät käytön.

Tinnituksessa jarruttava, hidasjaksoinen rTMS-hoito kohdennetaan ylitoimivalle kuuloaivokuorelle – usein vasemmalle. Tällä tavoin tinnituksen voimakkuus vaimenee. Hoidon vaikutus kuitenkin hälvenee tai häviää yleensä viikkojen tai kuukausien kuluessa.

Tinnituksen voimakkuus ja häiritsevyys laskivat

Sahlstenin väitöstutkimuksen ensimmäisessä osiossa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidettiin kolmeatoista erittäin vaikeasta tinnituksesta kärsivää potilasta sähkökenttäohjatulla rTMS-hoidolla, joka kohdennettiin aivojen magneettikuvan mukaisesti vasemmalle kuuloaivokuorelle.

”Potilaista 77 prosenttia koki saaneensa apua hoidosta. Potilaiden omaan arvioon perustuva tinnituksen voimakkuus laski keskimäärin 39 ja tinnituksen häiritsevyys 45 prosenttia”, Sahlsten kertoo.

Toisessa osiossa satunnaistetussa, lumekontrolloidussa 40 potilaan tutkimuksessa arvioitiin vasemmalle kuuloaivokuorelle suunnatun, sähkökentän mukaan navigoidun hitaan rTMS:n vaikutuksia.

Vaikka tinnitus helpottui merkittävästi, ei aktiivi-rTMS ollut lumehoitoa parempi.

”Tämä saattoi johtua suuresta lumevaikutuksesta ja laajasta yksilöiden välisestä vaihtelusta hoidon tehossa. Aktiivi-rTMS-hoidon jälkeisessä seurannassa 1 ja 3 kuukauden kontrolleissa 42 ja 37 prosenttia potilaista sai erinomaisen hoitovasteen. Lume-rTMS-hoidon jälkeen vain 15 ja 10 prosenttia potilaista”, Sahlsten selittää.

Kolmannessa osiossa Sahlsten vertasi Satakunnan keskussairaalassa 40 potilaan tutkimuksessa rinnakkaisryhmien välillä aivojen magneettikuvan mukaan paikannetun rTMS:n ja ”sokko” rTMS:n vaikutuksia.

Molemmat ryhmät hyötyivät hoidosta, eikä paikannusmenetelmä ollut ratkaiseva tekijä hoidon lopputuloksen kannalta. Ilman aivojen rakennekuvaa annetussa rTMS-hoidossa jopa 55 prosenttia potilaista sai seurannassa erinomaisen hoitovasteen.

Tinnituspotilaat alttiita masennukselle

Viimeisessä osiossa Sahlsten määritteli 83:lta tinnituspotilaalta heidän tämänhetkiset ja koko elämänsä aikaiset psykiatriset häiriöt ja persoonallisuushäiriöt tarkkojen psykiatristen haastattelujen pohjalta.

Tutkimuksen mukaan tinnituspotilaat olivat alttiita vakaville masennusjaksoilla, ja heillä oli usein vaativan persoonallisuuden piirteitä. Psykiatriset häiriöt vaikuttivat kuitenkin olevan ennemminkin samanaikaisia tai altistavia tiloja kuin seurausta tinnituksesta.

”Kaiken kaikkiaan tinnituspotilaat olivat psyykkisesti varsin terveitä ja sen vuoksi myös hyvin soveltuvia uusiin hoitomuotoihin kuten TMS-hoitoon. Huomioitavaa on, että TMS-hoidolla on mahdollista hoitaa myös tinnituspotilaan samanaikaista masennusta”, Sahlsten kertoo.

X