Uimavesi voi ärsyttää ihoa eri tavoin – Tunnista järvisyyhy ja lue ihotautilääkärin ohjeet!

Jaa artikkeliTilaa Seura
Lapsi uimassa
Ihotautilääkäri neuvoo, mitä tehdä, kun uimavesi ärsyttää ihoa. © iStock
Iho saattaa oireilla monella kesäuimarilla, vaikka luonnonvesistä saadut infektiot ovat yleisesti ottaen harvinaisempia kuin allasvesistä saadut.

Uimavesi voi ärsyttää ihoa eri tavoin, vaikka yleensä merivesi tunnetaankin herkän ihon rauhoittavana tekijänä.  Näin kysymyksiin uimaveden aiheuttamista oireista ja niiden hoidosta vastaa ihotautien erikoislääkäri Sanna Poikonen Pihlajalinnasta.

1. Miksi uimavesi ärsyttää ihoa, vaikka meressä ei olisi sinilevää?

Useimmiten merivesi rauhoittaa herkkää ihoa. Jos iho kuitenkin on atooppinen tai kärsii psoriasiksesta, merivesi voi aiheuttaa iholla kirvelyä ja ihottumaa. Hyvä perusohje on, että merivedessä uimisen jälkeen pesee ihon makealle vedellä, eli käy esimerkiksi suihkussa.

Toisinaan myös muut levät tai veden pinnalle kertynyt siitepöly voivat aiheuttaa silmäoireita etenkin lapsilla. Esimerkiksi sukeltamista ilman uimalaseja on hyvä välttää, jos silmät tulehtuvat herkästi. Uimahallikäynnin jälkeen tulevat mahdolliset silmäoireet johtuvat tavallisesti veden klooripitoisuudesta.

Lue myös: Tunnista sinilevä! Näin sinilevälle altistuminen oireilee – Lue ihotautilääkärin ohjeet

Sinilevä voi muistuttaa erehdyttävästi siitepölyä.

© Suvi Laine / Kuvaryhmä / SKOY

2. Mistä johtuvat punaiset läikät iholla uimisen jälkeen?

Kyseessä on todennäköisesti järvisyyhy. Se aiheuttaa pieniä, punaisia ja kutisevia läikkiä, jotka ilmaantuvat yleensä lähes heti uimisen jälkeen. Toisinaan ihoon voi nousta myös pieniä rakkuloita.

Iho voi olla terve uimapuvun alta, mutta helakan punainen esimerkiksi käsistä ja jaloista. Yleensä iho paranee itsestään, tarvittaessa oloa voi helpottaa hydrokortisonivoiteella.

Mikäli olo on niin tukala, ettei ihoa pysty olemaan raapimatta, kannatta hakeutua lääkäriin. Oireet häviävät yleensä reilussa viikossa. Järvisyyhy on etenkin joidenkin uimarantojen riesa – siitä varoitetaan yleensä uimarannan ilmoitustaululla.

3. Kuinka usein pitää levittää auringonsuojavoidetta, kun on rannalla?

Nyrkkisäännöksi sopii parin tunnin välein ja aina uimisen ja hikoilun jälkeen. Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30−50, ja iho tarvitsee rasvaa reilusti. Tämän lisäksi rannalla on hyvä käyttää aurinkolaseja, hattua ja UV-suojaavia vaatteita etenkin lapsilla.

Mikäli oma iho on auringolle herkkä, keskipäivän oleilua rannalla kannattaa välttää. Rannalla käynnin jälkeen ihoa kannattaa rauhoitella ja viilentää perusvoiteella.

Aurinkosuojan lisäksi rannalla on tärkeä muistaa juoda riittävästi. Omaan vesipulloon voi laittaa uimaan lähtiessä esimerkiksi jäitä, jolloin vesi pysyy kylmänä pidempään.

4. Miten koronan tarttumista voi välttää uimarannoilla?

Jotta uiminen ja rannoilla oleminen olisi kaikille turvallista ja korona ei tarttuisi rannoilla, on tärkeä noudattaa yleisiä turvallisuudesta ja hygieniasta annettuja ohjeita. Tämän lisäksi Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto julkaisi toukokuun lopussa uimarantaetiketin.

Etiketissä kehotetaan muun muassa välttämään ruuhkaisia rantoja ja jäämään kipeänä kotiin. Rannasta kannatta nauttia läheisten kanssa ja pitää muihin kahden metrin turvaväli niin rannalla kuin vedessä.

Rannallakin on tärkeä muistaa niistää ja yskiä nenäliinaan. Hyvä käsihygienia on tärkeää niin WC:ssä, ulkoliikunta- ja lasten leikkipaikoilla. Tämän lisäksi on tärkeä seurata rannan ilmoitustaulua tai muita infotauluja.

Lue myös: Vesijuoksu järvessä, joessa tai meressä on elämys – Laihduttaako luonnonvesissä liikkuminen?

X