Unet avautuvat parhaiten unennäkijälle itselleen – Putoaminen ja mokailu ovat uniteemoista yleisimpiä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Hollantilaisen Maurits C. Escherin taide oli usein lähtöisin unista ja unen logiikasta, jossa asiat muuttuvat liukuen toisiksi. Puupiirros Päivä ja yö on vuodelta 1938.
Hollantilaisen Maurits C. Escherin geometrinen, surrealistinen taide oli usein lähtöisin unista ja unen logiikasta, jossa asiat muuttuvat liukuen toisiksi. Puupiirros Päivä ja yö on vuodelta 1938. © iStock
Unet voivat auttaa ymmärtämään mieleen nousevia tunteita ja ajatuksia. Unista ei kannata etsiä yleispätevää symboliikkaa, vaan niiden merkitykset ovat yksilöllisiä.

Unet ovat yllättävän tuntematonta maaperää siitä huolimatta, että unessa kuluu noin kolmannes vuorokaudesta. Anna Tommolan kirja Yöllinen elämämme (Atena) paikkaa tätä aukkoa ja kokoaa yhteen tietoa unista ja unien tutkimuksesta.

Tommolan mukaan unista ei kannata etsiä yleispätevää symboliikkaa, vaan ne avautuvat parhaiten unennäkijälle itselleen. Tulkinnan sijaan unia voisi yrittää ymmärtää. Unet ovat aidointa itseämme; ne ovat yhteydessä tunteisiin, ja ne ovat pidäkkeettömiä ja sensuroimattomia.

Voimakkaan unen nähtyään unennäkijä voi miettiä, mistä uni tai sen herättämä tunnetila kumpuavat. Unessa ihmisaivojen tunnealueet ovat aktiivisina, ja usein unet ovatkin korostuneen tunteikkaita – kukapa pahoja painajaisia nähnyt ei allekirjoittaisi tätä?

Joskus unet ovat kuin kirjeitä, joita on hankala avata, kuten runoilija Eeva-Liisa Manner on sanonut. Silloin niiden merkitys ei tahdo avautua unennäkijällekään. Joskus taas ne ovat yhdentekeviä, tasaisen latteita ja tylsiä, kuten arkinen elämäkin kai joskus. Tai sitten täysin järjettömiä.

Yleisin uniteema on putoaminen

Yleisin uniteema eli universaalisti toistuvin unen aihe näyttäisi unien tutkijoiden mukaan olevan putoaminen.

”Se ei tarkoita, että ihmiset putoilisivat unissaan jyrkänteiltä ja ikkunoista harva se yö. Yleisyys tässä yhteydessä tarkoittaa, että suurin osa ihmisistä muistaa ainakin joskus pudonneensa unissaan. Vaikeampi kysymys on, mistä ihmiset näkevät kaikkein useimmin unia. Juuri tällaisten asioiden selvittämistä vaikeuttavat ihmisten vajavainen muisti ja puutteelliset tutkimusmenetelmät”, Anna Tommola täsmentää.

Mokailu-unetkin ovat hyvin yleisiä: monelle on varmasti tuttu tilanne, että unessa myöhästyy jatkuvasti, on väärin pukeutunut eikä mikään muutenkaan onnistu. Tälle on luonteva selitys: stressi purkautuu unissa usein myöhästymisinä ja epäonnistumisina.

Lue myös: Unet eheyttävät meitä unitutkijan mukaan – Aivot prosessoivat tietoa unennäön vaiheessa, mikä edistää ongelmien ratkaisua

Nuorena nähdään lentämisunia

Unet myös muuttuvat läpi elämänkaaren. Lapsen avuttomuus ja suojattomuus näkyy painajaisunina, joissa vaikkapa petoeläin hyökkää tai hirviö jahtaa pakenijaa. Vauvojen ja pikkulasten unia on vaikeampi tutkia, joten niistä emme paljon tiedä.

Nuorena, kun maailma on täynnä mahdollisuuksia, moni näkee lentämisunia. Myös putoamisunet ovat ilmeisesti yleisempiä nuorena.

Keski-iässä ja vanhana unien aihekirjo on laaja, niissä näkyy koko eletty elämä, mutta elämän rajallisuuden ymmärtäminen voi heijastua uniin vaikkapa onnettomuuksien tai sortuvien rakennusten muodossa.

Visuaalisuus korostuu unissa; harva muistaa yhtä paljon esimerkiksi voimakkaita hajuaistimuksia unistaan.

Unipäiväkirja voi avata uusia mielenmaisemia

Unien muistaminen riippuu siitä, missä vaiheessa nukkuja herää. Unia nähdään tyypillisesti REM-unen vaiheessa, jota on noin viidennes aikuisen nukkumisajasta. Pisimmät ja monimutkaisimmat unet ajoittuvat usein aamuyöhön.

Unet haihtuvat mielestä nopeasti, joten jos haluaa miettiä ja analysoida uniaan, kannattaisi kirjoittaa niitä tuoreeltaan ylös. Aina unet eivät ole erityisiä, vaan ne voivat olla hyvin arkisiakin. Jos näin on, nukkujan tunne-elämä lienee tasaista. Joillakin unimaailma on rauhallinen, toisilla hyvinkin vilkas, jolloin unet voivat olla suorastaan yöllistä viihdettä.

Taidetta unimaailmoista Dalista Beatlesiin

Moni taiteilija on hakenut unimaailmasta inspiraatiota, muun muassa hollantilainen Maurits Cornelis Escher, jonka kiehtovat grafiikkatyöt sisältävät unen logiikkaa loputtomine portaineen ja mahdottomine maisemineen. Niissä asiat myös muuttuvat kuin varkain toisiksi.

Escher oli surrealisti, kuten Salvador Dalikin, jonka työssä Muiston pysyvyys voi nähdä unimaista esineiden vääristymistä valuvien kellotaulujen muodossa.

Paul McCartneyn taas kerrotaan saaneen hittikappaleensa Yesterdayn melodian kokonaisuudessaan mieleensä unessa. Onneksi hän muisti sen herätessään ja nousi heti pianon ääreen.

Lue  myös: Painajaiset voivat olla merkki mielenterveyden häiriöstä – Unitutkija kertoo, milloin kannattaa hakea ammattiapua

Lue myös: Unien näkeminen kuolleesta läheisestä

X