Vaaniiko minuakin kakkostyypin diabetes? Erikoislääkäri kertoo, miten sairauden ensioireet voi tunnistaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kakksotyypin diabetes
© istockphoto
Mitä tapahtuu, jos sairastaa diabetesta tietämättään? Entä voiko diabeteksesta parantua? Kysyimme asiantuntijoilta.

Sumeneeko näkösi? Oletko väsynyt erityisesti ruokailujen jälkeen? Puutuvatko jalkasi?

Kakkostyypin diabetes on salakavala sairaus, jonka seuraukset hoitamattomana ovat vakavat. Kotilääkärin lukijoiden kysymyksiin vastaavat professori, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Hannu Järveläinen sekä ravitsemuskysymyksiin laillistettu ravitsemusterapeutti Niina Hämäläinen Diabetesliitosta.

1. Minulla todettiin työterveyden rutiinitarkastuksessa diabetes, vaikka tunnen itseni terveeksi. Miten tämä on mahdollista?

Tilanne on varsin tavallinen. Kakkostyypin diabetes on salakavala sairaus, sillä se voi olla vuosia oireeton tai vähäoireinen. Tämän takia olisi tärkeää, että verensokerin mittaaminen vakiintuisi tavaksi esimerkiksi työterveystarkastuksissa, ei pelkästään työhöntulotarkastuksissa.

Jokaisen aikuisen kannattaa tehdä itselleen tyypin 2 diabeteksen riskitesti, jonka löytää Diabetesliiton verkkosivuilta. Testin avulla saa tiedon, mikä on sairastumisriskisi.

2. Äidilläni on diabetes. Kuinka todennäköisesti minäkin sairastun?

Jos toisella vanhemmalla on kakkostyypin diabetes, se lisää lapsen sairastumisriskiä 40 prosentilla. Mikäli molemmat vanhemmat ovat diabeetikkoja, riski kasvaa 70 prosenttiin.

Lukujen edessä ei kannata lannistua: todennäköisyyteen sairastua kakkostyypin diabetekseen vaikuttavat sukurasitteesta huolimatta kaikkein eniten omat elintavat.
Paras tapa ehkäistä tai vähintäänkin viivyttää sairastumista on syödä terveellisesti, liikkua riittävästi ja välttää ylipainoa. Selkeä riskitekijä on myös tupakointi.

3. Olen normaalipainoinen. Eikö diabetes ole ylipainoisten sairaus?

Ylipaino on merkittävin kakkostyypin diabeteksen riskitekijä, ja noin 95 prosenttia diabeetikoista on ylipainoisia.

Diabetes ei kuitenkaan ole pelkästään elintapasairaus, vaan siihen liittyy myös perinnöllinen alttius.

4. Mitä tapahtuu, jos diabetesta sairastaa tietämättään?

Hoitamaton diabetes on vaarallinen, ja sillä voi olla ikäviä seurauksia, kuten munuaisten vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt ja -halvaus, sydänveritulppa tai sydämen vajaatoiminta.

Ei ole tavatonta, että potilas hakeutuu sairaalaan esimerkiksi sydäninfarktin tai jalkahaavan takia ja taustalta paljastuu kakkostyypin diabetes. Karkeasti ottaen voi sanoa, että hoitamaton diabetes lisää lähes kaikkien muiden sairauksien sairastumisriskiä.

Kuidut ruokavaliossa

Jorma Marstio / Otavamedia

5. Voiko diabetes heikentää näkökykyä?

Voi. Jos verensokeri kohoaa korkeaksi, potilaasta voi tuntua, että näkökyky heikkenee ja hämärtyy. Jos potilas on hakeutunut oireiden takia silmälääkäriin, mutta mitään tavallisesta poikkeavaa ei ole löytynyt, silmälääkäri ohjaa asiakkaan yleensä verensokerimittaukseen diabetesepäilyn takia.

6. Mitkä muut oireet voivat merkitä diabetesta?

Väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, lihaskouristelut, mielialanvaihtelut, jano, jatkuvat hiivatulehdukset, uniapnea, tihentyneet vessakäynnit ja uupumus, johon uni ei auta. Oireet hiipivät usein niin hitaasti, että potilas ehtii tottua niihin tai keksiä niille muita selityksiä.

Kuinka paljon diabeetikko saa syödä sokeria?

Diabeetikolta ei kielletä nykyään kokonaan mitään yksittäistä ruoka-ainetta, ja vain tyypin 1 diabeetikkojen ja joidenkin pistoshoitoa saavien tyypin 2 diabeetikkojen tarvitsee arvioida syömiään hiilihydraattimääriä.
Suositusten mukaan terveellekään ihmiselle ei suositella päivittäin yli 10 energiaprosenttia lisättyä sokeria, joka on noin 45−55 g sokeria vuorokaudessa. Määrä vastaa esimerkiksi 16 suklaapalaa, puolta litraa colaa tai 2,5 purkillista maustettua jogurttia.

Hedelmissäkin on sokeria. Kuinka paljon niitä voi syödä?

Hedelmiä, marjoja ja vihanneksia voi ja kannattaa syödä runsaasti. Sokerisuosituksiin on laskettu vain lisätty sokeri, esimerkiksi hedelmien sisältämää sokeria ei tarvitse kontrolloida.

Saako diabeetikko juoda alkoholia?

Jos diabetes on hyvässä hoitotasapainossa, alkoholia voi nauttia kohtuudella. Asiasta on kuitenkin hyvä keskustella etukäteen lääkärin tai hoitajan kanssa, sillä insuliinia käyttävällä diabeetikolla alkoholi voi laskea verensokerin vaarallisen alas. Joillakin tablettilääkkeillä taas voi olla yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa.

suklaakakku

Tommi Tuomi / Otavamedia

Olen menossa viikonloppuna syntymäpäiville. Voinko herkutella hyvällä omalla tunnolla?

Diabeteksen hoito pohjautuu tasapainoiseen arkeen, johon mahtuvat myös herkkupäivät. Jos 80 prosenttia päivistä syö terveellisesti, viikonloppuna tai juhlissa voi syödä rennommin. Tämä auttaa yleensä myös siihen, että kun itselleen sallii joustoja, mieliteot pysyvät paremmin aisoissa.

Voiko diabeteksen puhkeamisen estää karppauksella?

Tutkimusten mukaan ei. Pysyvänä painonhallinnan keinonakaan karppausta ei suositella, mutta hiilihydraattien määrään on hyvä kiinnittää huomiota. Tämä tarkoittaa, että paahtoleivät kannattaa vaihtaa ruisleipään, pullat unohtaa arkisyömisestä ja perunan ja pastan määrän on hyvä olla maltillinen. Erityisen tärkeää diabeetikolle on turvata kuidun riittävä saaminen, sillä tutkimusten mukaan se auttaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Niina Hämäläinen Diabetesliitosta.

7. Miten diabetes diagnosoidaan?

Diabetes todetaan mittaamalla verensokeriarvot. Tämä tehdään yleensä laboratoriossa verikokeella yön paastoamisen jälkeen.

Diagnoosin toteamisessa voidaan käyttää myös sokerirasituskoetta, jossa potilas juo 75 grammaa glukoosia makeana mehuna ja hänen sokeriarvoaan seurataan tämän jälkeen kahden tunnin ajan. Nykyään diagnoosi voidaan varmentaa myös glykohemolgobiinin testauksella eli hgA1-arvolla.

Diabetes diagnosoidaan, jos verensokeri on paaston jälkeen vähintään kahdesti 7 mmol/l tai suurempi, sokerirasituskokeessa kahden tunnin arvo on yli 11 mmol/l tai glykohemoglobiini on 48 mmol/mol tai suurempi.

8. Eroavatko raja-arvot eri maissa?

Diabeteksen hoitoa määrittävät kansainväliset hoitosuositukset, joten raja-arvoissa ei ole poikkeavaisuuksia.

9. Mikä on paras tapa hoitaa kakkostyypin diabetesta?

Terveelliset elintavat ovat hoidon kulmakivi. Tämän lisäksi potilaalle määrätään yleensä lääkitys, jolla pyritään saamaan verensokeri mahdollisimman normaaliksi, jolloin riski diabetekseen liittyville komplikaatioille alenee.

Uusia ja nykyistä parempia diabeteslääkkeitä tutkitaan ja kehitetään koko ajan. Viime vuosina käyttöön tulleilla uusilla lääkkeillä on saatu aiempia parempia tuloksia komplikaatioiden kehittymisen estossa. Tällaisia uusia lääkkeitä ovat muun muassa SGLT2-estäjät eli ns. sokerinpoistajat, jotka lisäävät sokerin erittymistä virtsaan munuaisista sekä vielä toistaiseksi pistettävät inkretiinimimeetit eli GLP-1-analogit.

On toiveajattelua, että diabeteksen hoitoon riittäisi pelkkä tabletti tai pistoslääkitys. Oleellista on, että potilas sitoutuu terveellisiin elintapoihin. Tähän saa tarvittaessa tukea, ja lääkäri voi ohjata esimerkiksi ravitsemusterapeutille. Tärkeintä on saada ylipaino hallintaan.

Suklaata

istockphoto

10. Voiko diabeteksesta parantua?

Valitettavasti ei, vaikka tällaiseen käsitykseen törmää aika ajoin. Kakkostyypin diabetesta sairastava potilas voi sen sijaan saada sokeriarvonsa normaalille tasolle pelkillä elämäntapamuutoksilla, jos sairaus todetaan riittävän ajoissa. Mikäli potilaan elämäntapa palaa entiselleen, myös diabetes palaa.

11. Kuinka paljon raskausdiabetes lisää todennäköisyyttä sairastua myöhemmällä iällä diabetekseen?

Merkittävästi. Tämä on asia, johon pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. On tärkeää, että raskausdiabeteksesta kärsinyt kävisi raskauden jälkeen ja jatkossa vähintään kolmen vuoden välein sokerirasitustestissä. Vastuu tästä on naisella itsellään, automaattista kutsua seulontaan raskausdiabeteksen perusteella ei tule.

12. Miksi diabeetikon pitää hoitaa erityisen hyvin jalkojaan?

Diabetes johtaa ajan kuluessa jalkojen verenkierron huononemiseen ja tunnon heikentymiseen, joiden seurauksena riski jalkahaavaumien synnylle ja alttius infektioille lisääntyy merkittävästi. Pahimmissa tapauksissa joudutaan erilaisiin jalka-amputaatioihin.

Jalkojen hoitaminen diabetes

istockphoto

13. Miten jalkoja pitäisi hoitaa?

Jalat on hyvä pestä kädenlämpöisellä vedellä päivittäin. Pelkkä vesi riittää. Halutessaan voi käyttää mietoa saippuaa. Tärkeää on kuivata jalat huolellisesti, myös varvasvälit.
Jalat kannattaa rasvata rasvaisella voiteella päivittäin, mutta jättää varpaanvälit rasvaamatta hautomisen estämiseksi.

Rasvauksen yhteydessä on hyvä tarkistaa, ettei jaloissa ole haavaumia. Mahdolliset haavat kannatta hoitaa hengittävillä harsotaitoksilla, ei hautovalla laastarilla. Kynnet on hyvä pitää lyhyinä.

Paljain jaloin kävelyä ei suositella. Kenkiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota, sillä ne eivät saa hangata. Monet diabeetikot käyvät säännöllisesti jalkahoitajalla, mikä on hyvä asia. Tarvittaessa lääkäriin tulee hakeutua empimättä.

14. Kuinka usein diabeetikon olisi hyvä käydä kontrollissa?

Kontrolliväli räätälöidään kunkin potilaan tilanteeseen sopivaksi. Nyrkkisäännöksi sopii, että jos hoitotasapaino on hyvä, lääkärissäkäynti kerran vuodessa riittää. Diabeteshoitajalla kannattaa käydä useammin, mieluusti vähintään puolen vuoden välein.

Asiantuntijana professori, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Hannu Järveläinen Turun yliopistosta ja Satasairaalasta. Järveläinen kuuluu Diabetesliiton lääkärineuvostoon, ja hänellä on diabeteksen hoidon erityispätevyys.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 4/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X