Vaimon pikasuhde vaivaa

Jaa artikkeliTilaa Seura
© anssi keränen
Puolison pettäminen vuosikymmeniä sitten on palannut Martin mieleen kummittelemaan.

Vaikka takana on lähes 40 vuotta onnellista avioelämää, ei Martti luota omaan asemaansa Maijan elämän rakkautena.

Kaiken takana on vuosikymmeniä sitten sattunut tapaus, joka jäi aikanaan käsittelemättä ja on nyt alkanut hiertää, kun elämä on rauhoittunut kovimmilta kiireiltä.

Tuolloin, vastakihlautuneena parina, Martti ja Maija asuivat vuoden verran omilla opiskelupaikkakunnillaan ja näkivät harvakseltaan. Yhteyttä pidettiin lähinnä kirjeitse.

Sinä aikana Maijalla oli ollut yhden yön suhde opiskelukaverinsa kanssa, jonka hän kertoi heti tuoreeltaan Martille. Asiaa ei sen kummemmin käsitelty. Kumpikin halusi kovasti mennä toistensa kanssa naimisiin, joten ikävä asia painettiin taka-alalle.

Myöhemmin Martti on muutaman kerran halunnut palata mieltään vaivaavaan vanhaan tapaukseen, mutta Maija on närkästynyt ”vanhojen jauhamisesta”.

Martti onkin alkanut miettiä, että eikö Maija ollut varma hänen suhteensa. Mistä muusta pettämisessä sitten voisi olla kyse?

”Olenko sittemmin osoittautunut kelvolliseksi, kun avioliittomme on kuitenkin jatkunut? Miksi asiasta ei voi edes puhua, jos tapaus ei kerran merkinnyt Maijalle mitään?” Martti pohtii.

Vaikka yhteiselämä on tasaista ja pari on onnellinen yhdessä, Martti ei saa asian suhteen mielenrauhaa. Hän kokee jääneensä yksin tapahtumassa, johon ei ole edes millään lailla osallinen.

Korkea aika keskustelulle

Maijan kihlausajan uskottomuus vaivaa Martin mieltä, mutta Maija on haluton puhumaan siitä. Kumpikaan ei aikanaan halunnut riskeerata naimisiinmenoa, joten asia painettiin siinä vaiheessa villaisella. Miten tällainen vanha juttu voi yhä uhata parin keskinäistä läheisyyttä?

Pettäminen voidaan määrittää traumaksi, jossa parin käsitykset suhteesta, toisistaan ja itsestään muuttuvat. Käsitykset kumppanin luotettavuudesta ja parisuhteen turvallisuudesta romahtavat – joskus tulee tunne, että elämän kontrolli häviää. Nuorella parilla oli kaksi vaihtoehtoa: joko luopua suhteestaan ja heittäytyä ennustamattoman tulevaisuuden armoille tai hakeutua kiireesti suhteen ja avioliiton tarjoamaan turvasatamaan.

Matti ja Maija valitsivat jälkimmäisen vaihtoehdon ja elämän kulloisetkin haasteet paaluttivat yhteistä elämää. Eikä elämän kiitävästä junasta voi hypätä vauhdissa pois.

Nyt 40 vuoden jälkeen elämän paalutukset ovat harventuneet – suurimmat selviytymistaistelut ovat takanapäin. Kun ulkoinen suorittaminen ei enää täytä omaa mieltä, jää enemmän tilaa kohdata oman mielen asioita ja kysymyksiä.

Pienen lapsen kysymys on, olenko minä isän ja äidin ”tähti”?Aikuisen kysymys voi olla, olenko minä kumppanini tähti, ykkönen tämän elämässä. Matilla tämä kysymys voi nousta esiin muodossa: Olenko rakastettava Maijan silmissä? Ja jos olen, mihin Maija sitten tarvitsi yhden yön juttuaan? Oliko Maijalla käynnissä testikierros – josko löytyisi vielä parempi sulhanen kuin Matti? Jospa en olekaan riittävän hyvä mies Maijalle? Jospa en olekaan tähti minulle tärkeiden ihmisten elämässä.

Matti on peräänkuuluttamassa ”toisen kautta rakastavaa yhteyttä itseensä”, mutta Maijan silmissä tilanne ei näytä tältä. Maijalle asia näkyy niin, että hänen arvonsa ja rakastettavuutensa, hänen tekemistensä ja naiseutensa arvo halutaan mitätöidä ja halventaa. Toisin sanoin, kun Matti on etsimässä ”omaa tähteään”, niin Maijan maailmassa se näyttää siltä, että hänen tähtensä ollaan ampumassa alas. Tuloksena on kriisi suhteessa.

Matilla ja Maijalla on edelleen kaksi vaihtoehtoa: painaa asia taka-alalle tai kohdata yhdessä asian taustalla olevat tärkeät kysymykset.

Jos he päätyvät jälkimmäiseen ratkaisuun, siellä on mahdollisuus tulla kohdatuksi rakastettavana elämän sankarina, hyvänä miehenä ja naisena – tähtenä toisen taivaalla.

Yötaivaalla olevat tähdet eivät näy suurkaupungin hulinan keskeltä, samoin ihmiselämän todellinen tähteys jää näkemättä suoritusmaailmassa. Ihmisen kohtaaminen edellyttää joskus oman itsen ja toisen kuuntelua rauhallisessa, turvallisessa ympäristössä, vaikkapa pariterapeutin vastaanotolla.
Keijo Markova, Pari- ja perheterapeutti, Väestöliitto

X