Valehtelen vaimolleni huvikseni – itsekin ihmettelen käytöstäni

Jaa kaverilleTilaa Seura
© anssi keränen
Ville ja Liisa ovat avioeron partaalla, koska Liisa ei pysty enää luottamaan mieheensä.

”Tulen kotiin yksien jälkeen”, lupaa Ville vaimolleen Liisalle perjantai-iltana.

Sanat vain lipsahtavat Villen suusta, ennen kuin hän ehtii ajattelemaankaan. Ville tajuaa päästäneensä ilmoille valkoisen valheen, jonka tietää Liisan haluavan kuulla.

Ei Ville missään nimessä silti kaljoittelua yhteen tuoppiin jätä, kun pitkästä aikaa pääsee viihteelle.

Liisakaan ei luota miehensä sanoihin hetkeäkään. Hän on joutunut oppimaan, ettei Villen sanoilla ole painoarvoa. Ville ei silti korjaa sanomaansa, vaan lähtee ovesta ulos.

Miksi minä oikein valehtelen? Ville ihmettelee itsekseen matkalla lähibaariin.

Ville laskettelee luikuria lähes jatkuvasti, vaikka tietää jäävänsä kiinni. Kyse ei ole pelkästään pienistä asioista, vaan Ville saattaa valehdella jopa saaneensa töitä, vaikkei se pitäisi sillä kertaa paikkaansa.

Vieraissa hän ei silti käy, mutta Liisa ei ole aivan varma, voiko luottaa tässäkään asiassa Villen sanaan.

Eniten Liisaa häiritsee Villen valehtelu raha-asioissa. Vaikka Ville kertoisi maksaneensa pariskunnan vuokran, Liisa ei voi luottaa edes siihen.

Ville ja Liisa tuntevat toisiaan kohtaan rakkautta ja hellyyttä, eikä Ville haluaisi missään nimessä erota.

Villeä ahdistavat Liisan eropuheet, joita Ville pitää aivan turhina. Meillähän menee ihan hyvin, Villellä on tapana sanoa. Liisa ei ole enää aivan samaa mieltä.

Onko siis mitään tehtävissä, että Ville oppisi kertomaan vaimolleen negatiiviset asiat rehellisesti, suoraan ja kaunistelematta?

X