Verenmyrkytys eli sepsis vaatii valppautta ja hoitoa – Tunnista oireet ajoissa!

Jaa kaverilleTilaa Seura
verenmyrkytys
© istockphoto
Moni pikkuvaiva voi vaikuttaa aluksi harmittomalta, mutta epämääräinen ”kipeä olo” voi varoittaa vakavasta yleistyneestä tulehduksesta.

Verenmyrkytys voi aiheutua pienistä hoitamattomista vaivoista. Sieniveitsestä sormeen tai puutarhassa avojaloin kulkiessa saatu pieni haava tai ihan tavallinen virtsatietulehdus voivat johtaa niin sanottuun verenmyrkytykseen. Mutta mikä se oikein on ja voiko sitä välttää?

Verenmyrkytyksellä tarkoitetaan verenkiertoon päässeen taudinaiheuttajan, kuten bakteerin, aiheuttamaa vakavaa yleistynyttä tulehdustilaa.

THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi ei haluaisi käyttää kansankielistä verenmyrkytys-sanaa sen epätarkkuuden vuoksi, vaan puhuu vakavasta yleistyneestä infektiosta.

Verenmyrkytys voi syntyä monesta syystä

Perusterveellä aikuisella yleisin syy vakavan yleisinfektion syntyyn on useimmiten kolibakteerin aiheuttama virtsatietulehdus tai ihon haavasta tai haavaumasta alkunsa saanut tulehdus, jonka yleisin aiheuttaja on stafylokokkibakteeri. Viime vuosina myös A-ryhmän streptokokin aiheuttamat vakavat infektiot ovat lisääntyneet.

”Kun virtsatieinfektio nousee munuaisiin asti ja bakteeri pääsee verenkiertoon, voi tulehdus sitä kautta yleistyä. Jos ihon haavauma tai leikkaushaava tulehtuu, paikallinen puolustussysteemi pettää ja bakteeri pääsee tulehdusalueelta vereen ja voi levitä mihin tahansa elimistössä verenkierron mukana”, Sarvikivi kertoo.

Vakava tulehdustila iskee perusterveitä aikuisia helpommin ikääntyneeseen väestöön ja immuunipuutteesta kärsiviin ihmisiin. Immuunipuolustusta voi heikentää lääkitys tai sairaus, kuten syöpä.

Monet taudinaiheuttajat eivät vaivaa tervettä ihmistä, mutta voivat aiheuttaa vakavan infektion ihmiselle, jolla on tavallista heikompi vastustuskyky.

Tartuntatautirekisterin mukaan tavallisimpien verenmyrkytystä aiheuttavien bakteerien tapausmäärät myös kasvavat vuosi vuodelta.

Lue myös: Verenmyrkytystapaukset lisääntyvät vuosittain ja esiintyvät toisinaan epidemioina – Lääkäri kertoo miksi ja ketä vakava infektio uhkaa

E. coli -bakteeri on tyypillinen virtsatieinfektioiden aiheuttaja.

Verenmyrkytys voi alkaa virtsatieinfektioista ja tulehtuneista ihon haavaumista. Vakavat yleisinfektiot lisääntyvät Suomessa vuosi vuodelta varsinkin ikäihmisillä. © iStock

Miksi verenmyrkytystapausten määrä kasvaa?

THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikiven mukaan tarkkaa syytä ei tiedetä. Taudinaiheuttajia osataan nykyään etsiä tehokkaammin, mutta toisaalta kyse voi olla myös väestön ikääntymiseen liittyvästä lieveilmiöstä.

Osa kymmenistä tunnetuista taudinaiheuttajista voi esiintyä myös epidemioina. Kaikilla sairastuneilla ei kuitenkaan ole yhteistä tartunnanlähdettä, vaan jostain syystä tiettyjä bakteereita esiintyy aika ajoin enemmän, jolloin tautitapaukset lisääntyvät lyhyellä aikavälillä. Vaikka kokonaisuutena löydöksiä on enemmän, antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien osuus on pysynyt aiemmalla tasolla.

Milloin on syytä epäillä verenmyrkytystä?

Verenmyrkytyksen vaara vaanii monelle tutuksi tulleissa viheliäissä vaivoissa. Jos paikallinen tulehdus ei kotikonstein ala rauhoittua, ei kannata jäädä kotiin odottelemaan.

Ihotulehdus voi saada alkunsa tavanomaisesta pienestä haavasta. Märkivän haavan muuttuessa pahemman näköiseksi ja yleisoireiden, kuten kuumeen ja huonovointisuuden, alkaessa pitäisi hälytyskellojen viimeistään soida, sillä bakteeri on jo voinut päästä verenkiertoon.

Pitkittynyt virtsatietulehduskin voi jäädä huomaamatta, jos oireilu on vähäistä. Tutkimuksiin ja hoitoon kannattaa hakeutua viimeistään, jos nousee äkillinen korkea kuume, oli lähtötilanne mikä tahansa.

Mikä ihmeen epidemia?

Muun muassa angiinaa aiheuttavan streptokokkibakteerin aiheuttamat vakavat tapaukset ovat lisääntyneet näkyvästi viime vuosina. Samainen streptokokki löytyy usein rajujen oireiden takaa ja nostaa päätään noin kymmenen vuoden välein tuntemattomasta syystä.

Voidaan puhua A-ryhmän streptokokin aiheuttamien infektioiden epidemiasta, sillä tapausmäärät ovat lisääntyneet selvästi vuosina 2017 ja 2018 edellisiin vuosiin verrattuna. Havaintoja tehtiin vuonna 2018 yli puolet enemmän kuin vuosina 2009–2015.

Miten ehkäistään?

Tietyt taudinaiheuttajat, kuten meningokokkibakteerit saadaan kuriin lääkityksellä. Aivokalvontulehdukseen tai verenmyrkytykseen sairastuneen lähipiiriä voidaan hoitaa ennaltaehkäisevällä lääkityksellä.

Vastasyntyneillä vakavia infektioita aiheuttavaa B-ryhmän streptokokkibakteeria myös seulotaan raskaana olevilta naisilta, jolloin bakteerin synnytyksessä tarttuminen voidaan ehkäistä äidille annettavalla antibioottihoidolla. Vaikka yleisimmiltä verenmyrkytyksen aiheuttajilta ei voikaan aina suojautua, voi ja kannattaa hakeutua nopeasti hoitoon yleisoireiden ilmaantuessa.

Lue myös: Verenmyrkytys saa alkunsa tutuista viheliäisistä vaivoista

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 8/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X