Hiihtoliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori: ”Lahdessa jokainen päivä on mahdollinen mitalipäivä”

Hiihtoliitto ei ole asettanut Lahden MM-kisoihin virallista mitalitavoitetta. ”Jokainen päivä on kuitenkin mahdollinen mitalipäivä”, sanoo liiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jukka-Pekka Vuori pitää erityisen paljon maastohiihdon väliaikalähtökilpailuista. ”On pahuksen jännittävää laskea sekunteja ja odottaa, koska hiihtäjä putkahtaa sieltä metsän siimeksestä näkyviin.”

Hiihtoliitto ei ole asettanut Lahden MM-kisoihin virallista mitalitavoitetta. ”Jokainen päivä on kuitenkin mahdollinen mitalipäivä”, sanoo liiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori.
(Päivitetty: )
Teksti:
Lauri Hollo

Grano Oy:n kaupallinen johtaja Jukka-Pekka Vuori, 49, näyttää hieman stressaantuneelta kiirehtiessään yrityksen toimitiloihin Helsingin Vallilassa.

Hiihdon MM-kilpailut lähestyvät, joten Hiihtoliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori on kiireinen. Vuori on jo aamulla ennen työpaikalleen tuloa ehtinyt piipahtaa Lahdessa MM-kilpailuista vastaavan Lahti Events Oy:n hallituksen kokouksessa.

”Tämä on haastavaa puristusta. Enää ei riitä malliksi se, miten täällä on ennen MM-kisat järjestetty. Edellisistä kisoista on sentään jo 16 vuotta”, Vuori sanoo.

Takavuosina riittivät vielä itse kilpailut makkarakojuineen. Nyt vastaavilta tapahtumilta odotetaan kokonaisvaltaista elämystä.

”On minulla paineita – tietenkin. Mutta uskon, että tulemme järjestämään kaikkien aikojen parhaan talviurheilufestivaalin Suomessa. Tulee hienot kisat, joissa on tarjolla muitakin elämyksiä kuin urheilua. Ja urheilupuolella me tulemme menestymään edellisiä MM-kisoja paremmin.”

Useita mitaliehdokkaita

Suomalaiset ovat nostaneet tasoaan tällä kaudella paitsi hiihdossa myös yhdistetyssä. Mitaliodotukset ovat korkeammalla kuin aikoihin. Falunin MM-kisoista 2015 tuli vain yksi mitali, naisten viestin pronssi. Val di Fiemmestä 2013 ainoa mitali saatiin naisten parisprintistä.

Edellinen henkilökohtainen mitali MM-tasolta on Matti Heikkisen kulta 15 kilometrin perinteisellä Oslossa 2011.

”Lahdessa jokainen päivä on mahdollinen mitalipäivä. Virallista mitalitavoitetta Hiihtoliitolla ei ole, mutta ajattelen, että yhdistetyssä on sauma yhteen mitaliin, maastohiihdossa kaiken onnistuessa neljään tai viiteen”, Vuori sanoo.

Potentiaalisia mitalikandidaatteja ovat hiihdossa ainakin Matti Heikkinen, Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski. Yhdistetyssä Ilkka Herolalla ja Eero Hirvosella on mahdollisuus palkintopallille.

Parisprintin kilpailut hiihdetään perinteisellä tyylillä, mikä nostaa Suomen osakkeita. Mitalitoiveita on myös kaikissa viesteissä ja yhdistetyn parisprintissä. Kieltämättä asetelma on kutkuttava.

”Iso unelmani puheenjohtajana olisi nähdä, kun miesten viestijoukkue voittaa maailmanmestaruuden tai olympiakultaa. Katsotaan, olisiko se minun aikanani mahdollista – se olisi unelmien täyttymys.”

Hiihdon valtava suosio

Hiihdon suosio Suomessa on tällä hetkellä ehkä korkeampi kuin koskaan. Kuntoladuilla riittää väkeä ruuhkaksi asti, ja kun televisio tarjoaa hiihtoa, katsojamäärät peittoavat kirkkaasti esimerkiksi jalkapallon Mestarien liigan.

”TV-lajina hiihdon suosio on valtava. Se kertoo siitä, kuinka iso osa suomalaista identiteettiä hiihto on. Me pystymme samaistumaan hiihtoon ja hiihtäjiin. Kansallinen Suomen Cupkin kerää huikeita katsojamääriä”, Vuori sanoo.

Hän miettii, olisiko suosion taustalla se, että hiihtokilpailun ääreen pysähtyminen on vastapainoa nykyajan kiireiselle elämänmenolle. Siinä on jotain rauhoittavaa pysähtymistä, koska lajin tempo ei ole liian hektinen.

”Minulle kaikki tämä kertoo myös siitä, että meillä on tiiminä hieno mahdollisuus tehdä MM-Lahdesta todella iso juttu.”

Talouden madonluvut

Arvokilpailujen järjestäminen on nykyisin riskibisnestä.

Hiihtoliiton näkökulmasta tilannetta hankaloittaa se, että liitto teki taannoin sopimuksen, jonka mukaan Lahden Hiihtoseura ja Lahden kaupunki saavat kiinteän järjestelykorvauksen, joka ei ole millään tavalla sidottu kisojen taloudelliseen tulokseen. Eikä nyt puhuta pelkistä kahvirahoista vaan yli kahdesta miljoonasta eurosta.

”Tämä sopimus tehtiin ennen minun puheenjohtaja-aikaani. Silloin sovittiin, että maksetaan kiinteä korvaus ilman tulosvastuuta. Yritimme neuvotella ja kohtuullistaa sitä, mutta sopimus on aina sopimus”, Vuori harmittelee ajoittain kuumaksikin käynyttä skismaa.

Nyt tilanne on se, että kisoihin on myytävä 200 000 pääsylippua, jotta päästään taloudellisesti edes nollatulokseen.

”Hiihtoliitto kantaa taloudellisen vastuun, joten onhan tässä taloudellisia paineita. Aina pitää olla vähän huolissaan, sillä jos ei ole, oma ote pääsee kirpoamaan. Olen silti optimistinen, sillä Lahden MM-organisaatio ja Hiihtoliiton tiimi ovat tehneet kaikkensa kisojen onnistumiseksi.”

Yhteen hiileen

Hiihtoliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori toimii pestissään neljättä vuotta.

Lahden 2001 katastrofin jälkeen laji vajosi pohjamutiin, eikä maine ole vieläkään kaikkien silmissä palautunut. Vuori tiesi kuitenkin, mihin hän puheenjohtajaksi ryhtyessään lähti.

”Tämä on ollut hienoa aikaa, mutta totta kai ison lajiliiton ja kansanliikkeen puheenjohtajana toimiminen on ollut haasteellista. Tyytyväisin olen siitä, että olen pystynyt omalla tyylilläni yhtenäistämään Hiihtoliittoa, joka aiemmin oli melko riitaisakin yhteisö.”

Vuoren mukaan ihmiset on saatu puhaltamaan paremmin yhteen hiileen. Organisaatioon on pystytty tuoman enemmän vahvoja toimijoita ja kovia ammattilaisia.

Puheenjohtajalle haastavinta on ollut se, että muutokset tapahtuvat niin hitaasti.

”Urheilussa valitun strategian mukaiset muutokset ja strategian näkyminen tuloksissa vievät aina aikaa, vaikka kaikki tekisivätkin parhaansa koko ajan. Se on ollut minulle vaikein paikka. Olen ihmisenä aika malttamaton, haluaisin nähdä nopeasti tuloksia.”

Perhe-elämän haasteet

Lahdesta on tullut Jukka-Pekka Vuorelle läheinen kaupunki toisestakin syystä. Hänen nykyinen vaimonsa asuu Lahdessa.

”Meillä on nyt eräänlainen uusioperhe. Asumme kahdessa eri kaupungissa. Minulla on kaksi lasta, kuten vaimollanikin. Toinen lapseni on autistinen erityislapsi. Tämä pitää elämänarvot aika hyvin kohdallaan. Joka ikinen päivä ymmärtää konkreettisesti, mitkä ovat elämässä oikeasti isoja ja mitkä pieniä asioita.”

Vuorelle hänen 16-vuotias autistinen poikansa on erittäin tärkeä. Isän ja pojan on tapana käydä pari kertaa viikossa yhteisellä aamiaisella suosikkikahvilassaan ennen kouluun ja töihin rientämistä. Silloin puhutaan miesten asioista miesten kesken.

”Hän on minulle todella tärkeä. Pojan vaikeudet tulivat pyytämättä ja yllättäen, mikä oli meille aluksi valtava shokki. Jouduimme käsittelemään asiaa aika paljon, mutta niillä mennään mitä elämässä annetaan”, Vuori sanoo.

Perheen, vastuullisen siviilityön ja haastavan luottamustoimen yhdistäminen ei ole aina helppoa. Mutta Jukka-Pekka Vuori on niitä ihmisiä, jotka osaavat aikatauluttaa ja löytää aikaa kaikelle.

”En ole huomannu uupumisen merkkejä, koska teen kaikkea intohimolla ja suurella sydämellä. On pidettävä mielessä se, että eivät nämä luottamustehtävät ikuisuuteen jatku. Tulee aika, jolloin on annettava tilaa muille.”

Vuori myöntää, että vuosien varrella elämänarvot ovat muuttuneet – tai vähintään näkökulma.

”Elämää on todennäköisesti vähemmän edessä kuin takana. Kyllä särmät ovat vuosien aikana hioutuneet, sekä työelämässä että kotona. Olen esimerkiksi ollut aina lapsilleni aika jämäkkä kasvattaja. Mutta myönnän ihan mielelläni, että haluan pehmentyä ja rauhoittua iän myötä.”

Hiihtoliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori kerää muisteltavaa kiikkustuoliin

Vaikka aika on ymmärrettävistä syistä kortilla, Vuorella on omat keinonsa nollata pää.

”Yritän liikkua 3–5 kertaa viikossa, joka toinen kerta on lenkki ja joka toinen saliharjoitus. Tarvitsen liikuntaa työn vastapainoksi. Ihminen tarvitsee irtiottoja ja aikaa itselleen hektisen työn ja luottamustoimen välissä.”

Toinen henkireikä Vuorelle on luonto, johon liittyvät myös hänen tulevaisuuden haaveensa.

”Olin pari vuotta sitten Kainuussa lasten kanssa kodassa katsomassa karhuja ja merikotkia. Sellaista haluaisin kokea enemmän. Ja safareista olen aina haaveillut”.

Nyt ei aikaa safareille ole, sillä MM-Lahti kolkuttaa aivan ovella, ja kisaorganisaatiolla on kipakan loppurutistuksen aika.

”Vaikka kiire ja paineet ovat kovia, sanon aina kaikille MM-kisojen organisaatiossa, että muistakaa olevanne etuoikeutettuja. Ei kisoja kovin usein Suomelle myönnetä. Meille kaikille tämä on todella merkityksellinen asia elämässä. Tulen muistelemaan tätä myöhemmin aivan varmasti moneen kertaan kiikkustuolissa.”

Hiihdon MM-kilpailut Lahdessa 22.2.–5.3.

Urheilublogi Lex Hollo

Miksi suomalainen mäkihyppy on lamassa

X