Aino Seppo suhteestaan Esko Salmiseen: ”Minä ihastuin ensin ja enemmän”

Aino Seppo ja Esko Salminen olivat molemmat pettyneet rakkauteen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Aino ja Esko rakastavat matkustelua. ”Pienet ulkomaan- matkat ja paikanvaihto kotiympyröistä voivat tehdä ihmeitä myös suhteelle.”

Aino Seppo ja Esko Salminen olivat molemmat pettyneet rakkauteen.
Teksti:
Anneli Juutilainen

Näyttelijälegenda Esko Salmista, 75, on kuvattu tuhansia kertoja. Silti, vuosikymmenten kokemuksesta huolimatta, hän vihaa kameralle poseeraamista. Tuskanhiki puskee pintaan, mutta tällä kertaa oman puolison, Aino Sepon, 57, läsnäolo helpottaa tilannetta.

”Sä oot niin saatanan kuvauksellinen ja ihana”, Esko kiittelee.

Esko ja Aino asuvat viidettä vuotta väliaikaisesti aivan Helsingin keskustassa. Pari muutti pois hissittömästä Hakaniemen kodistaan, kun Eskolle tehtiin polvinivelleikkaus viisi vuotta sitten.

Evakko pitkittyi kotitalon remonttien vuoksi. Nyt tämänhetkisenkin kodin taloyhtiössä on remontti, minkä seurauksena hissi on pois käytöstä.

Aino ja Esko asuvat viidennessä kerroksessa, joten hissittömyys tuntuu. Eskolle tehty leikkaus mahdollistaa kuitenkin sen, että näyttelijän jalka nousee.

”Polvet ovat toimineet hyvin. Harmittaa ainoastaan se, etten tajunnut mennä operaatioon aikaisemmin. Voisin vaikka aloittaa lenkkeilyn nyt uudelleen”, Esko summaa.

”Joskus nuorempana meillä olikin tapana lenkkeillä yhdessä”, Aino kertoo.pohtii.

”Pitäisikö ruveta taas?”

Suhde eteni varovaisesti

Aino ja Esko kohtasivat toisensa 80-luvun lopulla Helsingin kaupunginteatterin näytelmässä, Moliéren Tartuffessa. Esko näytteli tekopyhyydestä kertovassa komediassa talon isäntää Orgonia, Aino hänen tytärtään Marianea. Aino oli juuri palannut äitiyslomalta.

Sekä Ainolla että Eskolla oli takanaan kariutuneet avioliitot ja lapsia edellisistä suhteista, Eskolla poika Kristo ja tytär Kreeta, Ainolla tytär Saara.

”Olimme kuin kaksi ratsuväen luutnanttia, jotka ovat pelanneet kaikki rahansa eivätkä halua kokea sitä heti uudestaan. Olimme kumpikin surullisia ja pettyneitä avioerojen jäljiltä”, Esko muistelee.

Suhde eteni varovaisesti. Yhtäkkiä Aino ja Esko huomasivat kiintyneensä toisiinsa.

”Luojan kiitos ihastuminen meni ohi parin vuoden jälkeen – se skitsofreeninen vaihe, jossa vaan tuijottaa toista tajuamatta mistään mitään”, Esko sanoo.

”Ihmiset kutsuvat tätä vaihetta rakkaudeksi, mutta sillä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Sen jälkeen alkaa todellinen kiintymisvaihe ja niin meillekin kävi.”

Mutta miten kemia syttyi Ainon ja Eskon välillä?

”Minä ihastuin ensin ja enemmän”, Aino tunnustaa.

Molemmat olivat aluksi epäluuloisia uuden rakkauden suhteen, mutta pian kaikki loksahti uomiinsa.

”Eskon kanssa sain olla oma itseni. Hänen maineellaan tai historiallaan ei ollut minulle merkitystä.”

Suhteella oli epäilijänsä, pariskunnan ikäero aiheutti supinaa selän takana.

”Suhteen alkuvaiheessa olimme käymässä Turussa. Kuulin, kuinka kadulla meitä vastaan tullut pariskunta totesi toisilleen, että ”Salmine o taas vaihtanu eukkons”, Aino muistelee nauraen.

Ei sikaa säkissä

Aino ja Esko muuttivat yhteen ja perustivat uusperheen. Eskon näyttelijäpoika Kristo oli tuolloin jo lähes aikuinen, mutta Kreeta asui vuoroviikoin isänsä ja äitinsä luona, Saara kokonaan Ainon ja Eskon kanssa. Pariskunnan yhteinen lapsi Sonja syntyi vuonna 1991.

Kaikki kolme tyttöä olivat pieniä, alle kouluikäisiä.

”Ainolla oli siinä aikamoinen homma, kun hän puki kolmea mimmiä kurahaalareihin, ja asuimme hissittömän talon viidennessä kerroksessa. Ainolla kasvoi kädet kymmenen senttiä, kun hän kantoi lapsia ja ruokakasseja.”

Eskon mielestä uusperheen pyörittäminen on taitolaji.

”En koskaan huomannut Ainosta, että hän olisi kokenut arkemme raskaana. Hän ei ikinä oikutellut ympäristölleen.”

Haastavasta tilanteesta huolimatta perhe sai suhteet toimimaan.

”Tilanne oli selvä: meillä molemmilla oli lapsia aiemmista suhteista ja yksi yhteinen. Ne olivat annetut olosuhteet, ota tai jätä”, Aino summaa.

Perhe selvisi ruuhkavuosien paineista ja välit ovat yhä lapsiin läheiset.

”Uusperhe on rikkaus ja puolison lapset ovat bonusta”, Aino kiteyttää.

Aino ja Esko avioituivat monen vuoden yhdessäolon jälkeen vuonna 1998. Samalla juhlittiin Ainon 40-vuotispäivää. Liitto oli Eskolle kolmas ja Ainolle toinen.

”Naimisiinmenossa kesti niin pitkään, koska en halunnut ostaa sikaa säkissä”, Aino virnistää.

Kahden taiteilijan liitto

Kahden näyttelijän liitossa molemmat aistivat, kun toisen ensi-ilta lähestyy. Silloin hermot ovat kireällä ja näyttelijä tulee poissaolevaksi ja hajamieliseksi.

”Huomaamme helposti toisistamme, kun toinen rupeaa olemaan puhki”, Aino sanoo.

Vaikka Esko on jo virallisesti eläkkeellä Suomen kansallisteatterista, hän työskentelee yhä freelancerina. Marraskuun aikana Kansallisteatterissa nähdään esityssarja Ilta Esko Salmisen kanssa ja helmikuussa ensi-iltaan tulee Mahdolliset maailmat. Aino puolestaan nähdään syksyn mittaan Helsingin kaupunginteatterin Kimalluksen kaupungissa.

”Kahden näyttelijän liitossa on tiettyä hienotunteisuutta. Toinen osaa jättää toisen rauhaan kun näkee, että päässä kiristelee”, Esko kertoo.

Pariskunta lukee kotona käsikirjoituksia ja kuulustelee toisiaan tarvittaessa.

”Aino on kova opponoimaan. Se on hirveän hyvä asia, mutta joskus se on rasittavaa, kun toinen kyseenalaistaa kaiken.”

Kun perheessä on kaksi näyttelijää, molemmat ovat usein illat ja viikonloput töissä. Joskus lomamatkoillekin napataan käsikirjoitus mukaan.

”Erään kerran opettelimme yhdessä vuorosanoja aurinkotuolilla Kanarialla. Jos puoliso ei olisi samalla alalla, ymmärrystä ei ehkä riittäisi”, Aino pohtii.

200 ruusua

Mutta toki joskus Ainon ja Eskonkin välillä kipinöi.

”Kyllä meillekin riitoja tulee, mutta pyrimme ratkaisemaan asian parin tunnin sisällä. Se, joka tuntee itsensä syylliseksi, pyytää anteeksi”, Esko sanoo.

”Ja jos ei se ymmärrä pyytää, niin minä huomautan”, Aino velmuilee.

”Olemme temperamenttisia ihmisiä ja välillä tulee törmäyksiä. Se ei ole vaarallista”, Esko nauraa.

Hän kertoo Ainon olevan siisteysfriikki. Esko puolestaan pudottelee tavaroita ja jättää astioita pöydänkulmille.

”Se hermostuttaa Ainoa, mutta hän ei koskaan sano sitä minulle, saattaa mulkaista merkitsevästi kerran. Se on pientä arkielämän fasismia.”

Pari ei ole kokenut suurta suhdekriisiä, eikä erosta ei ole puhuttu.

”On tärkeää elää niin, ettei pahoita toisen mieltä niin, että se olisi lopullista”, Esko tietää.

Esko elää hetkessä

Ainon ja Eskon suhteen kulmakivi on huumori.

”Jos huumorintaju ei natsaa, mistään ei tule mitään. Me nauramme paljon samoille asioille. Tässä iässä täytyy ennen kaikkea pystyä nauramaan itselleen”, Esko pohtii.

Hän uskoo, että heidän pitkän suhteensa vakaus on pitkälti kiinni Ainosta.

”Luulen, että olemme onnistuneet ikäeromme huomioon ottaen välttämään pahimmat karikot Ainon kypsyyden ansiosta. Hän on viisas nainen. Kriisit olisivat voineet syntyä suhteen alkuvaiheessa, jos Aino olisi luonteeltaan toisenlainen.”

Aino kertoo arvostavansa puolisonsa heittäytymiskykyä.

”Esko osaa elää hetkessä. Hän ei takerru lillukanvarsiin vaan ymmärtää suuret linjat. Tarpoisin välillä harmaassa suossa, jos Esko ei kiskoisi minua kiinteälle maalle ja joskus sen yläpuolellekin.”

”Olen puolestani oppinut Ainolta sen, että voisi miettiä kaksi kertaa ennen kuin tekee tai sanoo.”

Pariskunta hemmottelee toisiaan arkisin hellyydenosoituksin: tuomalla kahvikupillisen toiselle pyytämättä tai valmistamalla hyvää ruokaa. Joskus Esko saattaa yllättää Ainon tulemalla kotiin koruliikkeen kautta. Erään kerran Esko tyhjensi torimyyjän pöydän ja tuli kotiin 200 ruusun kanssa. Torimyyjä ihmetteli, että mitä pahaa Salminen on tehnyt, mutta näyttelijällä ei Ainon mukaan ainakaan sillä kerralla ollut hyviteltävää.

”Muistan harvemmin syntymäpäiviä tai muita merkkipäiviä, mutta saatan muuten vain ilahduttaa lahjalla.”

Kahdestaan

Viime vuodet Aino ja Esko ovat totutelleet elämään kahdestaan, kun lapset ovat lentäneet pesästä. Kristo ja Kreeta työskentelevät näyttelijöinä, Sonja opiskelee alaa teatterikorkeakoulussa ja Saarakin asuu omillaan.

Eskolla on jo kolme lapsenlasta, Kriston kouluikäinen poika ja 1,5-vuotiaat kaksospojat.

”Esko on oikea biologinen isovanhempi, mutta minä olen silti Aino-mummi. Se on jännittävää ja ihanaa.”

Pari kertoo näkevänsä lapsenlapsia harmillisen harvoin, mutta yhteiset hetket ovat sitäkin arvokkaampia. Esko nauttii pienten läsnäolosta ja tarkkailee heitä, kun taas Aino antautuu täysillä leikin pauloihin.

Eskolle vuosia sitten tehty kaulavaltimon ahtauman leikkaus on jo muinaishistoriaa eikä aiheen tiimoilta ole ongelmia. Nyt Aino ja Esko suunnittelevat yhteisiä ulkomaanmatkoja. He haaveilevat mahdollisuudesta lähteä Suomen talvea pakoon vaikkapa Karibialle.

Yhdessä on hyvä olla.

”En voi korostaa tarpeeksi tuon naisen ihanuutta: hän on hurmaava, kaunis ja älykäs ihminen. Ihmettelen joka aamu herätessäni, että Aino on vielä siinä. Olen niin onnellinen siitä, että hän on vierelläni.”

”On Eskokin ihana”, Aino myhäilee.

Parin toiveet tulevaisuudelle ovat yksinkertaiset.

”Että remontit loppuisivat ja saisimme asua talossa, jossa on hissi”, Aino parahtaa.

”Vakavasti ottaen toivon vain, että elämä säilyisi tällaisena”, hän jatkaa.

Esko ajattelee samoin.

”Tässä iässä elän vain tätä päivää. Täytyy elää kuin jokainen päivä olisi viimeinen.

X