Anne Pohtamo: Jacques löi huuleni halki

Suunnitelmat uusiksi

Vuoden 1975 Miss Suomi -illasta muistan hyvin sen, ettei kruunu millään pysynyt päässä.

Olen tässä Arton kanssa pian kruunaukseni jälkeen. Ehkä tuossa vaiheessa olen jo ymmärtänyt voittoni, koska hymyilen iloisesti.

Ennen misseyttä olin ollut kesätöissä muotiliike Kirjokankaassa. Liikkeen omistaja Kerttu Pitkänen, myymäläpäällikkö Eva Hellas ja mannekiinikoulun opettajani Sanelma Vuorre puskivat minua missikisoihin. Lopulta Arto ilmoitti minut mukaan kilpailuun.

Miss Suomeksi kruunaus on hieman hämärän peitossa, sillä häkellyin siitä niin paljon.

Samoin kävi Miss Universum -voiton kanssa. Seisoin kilpailun lopuksi lavalla kaksin Haitin edustajan kanssa. Ajattelin, että tänä vuonna olikin ensimmäistä kertaa tummaihoisen voittajan vuoro.

Hämmästyin, kun nimeni sanottiin. Pohjoismainen vaaleus ja kuulaus olivat sittenkin valttia.

Pentti Vänskä/OM-arkisto

New Yorkin vuodet

Miss Universum -voitto edellytti muuttoa vuodeksi New Yorkiin. Voiton jälkeen ehdin piipahtaa Suomessa vain muutaman päivän ajan ennen lähtöäni.

Universum-vuoteni lopulla tutustuin Jacques de la Fontaineen. Kolme vuotta kestänyt suhteemme oli aluksi ihanaa auvoa.

Ensimmäisen vuoden jälkeen Jacques alkoi käyttää yhä enemmän kokaiinia ja hänen käytöksensä muuttui. Mukaan tuli väkivaltaisuutta ja mustasukkaisuutta. Hän saattoi suuttua aivan yhtäkkiä ja lyödä minulta huulen halki.

Pari kertaa annoin anteeksi ja palasin hänen luokseen, mutta kolmannen kerran jälkeen pakenin New Yorkista Pariisiin. Työskentely siellä oli kuitenkin vaikeaa ilman kontakteja. Jatkoin matkaani pian Suomeen.

Teppo Lipasti/OM-arkisto

Armin neuvot

Armi Kuusela oli Kerttu Pitkäsen perhetuttu. Olemme kohdanneet Armin kanssa vain tämän kerran vuonna 1975. Hän oli käymässä Suomessa, ja tapasimme Kerttu Pitkäsen luona.

Armi oli hyvin lämmin ja äidillinen. Ehkä se johtui siitä, että hänellä on ikäisiäni lapsia. Armi kannusti minua pitämään aina puoleni ja pysymään oma itsenäni.

Seppo Louhi/OM-arkisto

Vanhempien pelko

Äitini halaa minua lentokentällä vuonna 1978. Olin lyhyellä visiitillä Suomessa Jacquesin kanssa.

Vanhempani suhtautuivat kaksijakoisesti uraani ulkomailla. He pelkäsivät jatkuvasti puolestani, vaikka samaan aikaan olivat todella ylpeitä minusta.

Jukka Häyrinen/OM-arkisto

Pitkä liitto

Purimme kihlauksen Arton kanssa Miss Universum -voittoni jälkeen. Pidimme kuitenkin yhteyttä ja pysyimme ystävinä.

Tapasimme pitkästä aikaa juhannuksena vuonna 1980 perheeni kesämökillä Kemiössä. En vieläkään tiedä, miten Arto osasi tulla paikalle. Ehkä veljeni oli kutsunut hänet, koska he olivat hyviä ystäviä.

Siitä illasta lähtien seurustelimme.

Arto kosi minua uudelleen kesän aikana. Syksyllä pohdin paluuta New Yorkiin, mutta tällä kertaa päätin jäädä Arton luo. Haimme yhdessä tavarani New Yorkista. Menimme naimisiin saman vuoden lokakuussa – siitä on pian 35 vuotta.

Minulta kysytään usein pitkän liittomme reseptiä. Siihen sisältyy ystävyyttä, kunnioitusta ja se nuoruudessa alkanut rakkaus. Yhteisten lasten myötä meistä tuli entistä tiiviimpi paketti.

Olen todella onnellinen, että olemme voineet rakentaa yhdessä näin kestävän pohjan elämälle.

Magnus Löfving/OM-arkisto

Ura valokuvissa

Kuvassa olevat vaatteet ovat omiani. Koristeellinen toppi oli löytö New Yorkista. Se oli aikanaan rohkea ja seksikäs.

Mallintyössä nautin erityisesti visuaalisuudesta. Alun perin lähdin kauneuskilpailuihin ja myös Miss Suomi -kilpailuun saadakseni mallintöistä rahaa opiskelua varten. Olin suunnitellut lähteväni opiskelemaan hammaslääkäriksi tai kauppakorkeaan. Ne suunnitelmat jäivät.

Kari Hautala/OM-arkisto

Iso perhe

En koskaan haaveillut tietystä lapsiluvusta. Heistä jokaisen kanssa olen saanut kokea uudelleen ihanan rakkaudentunteen, kun saa pienen ihmisen syliinsä. Se on ollut ainutlaatuista.

Ensimmäisessä kuvassa olen neuvolassa Jasminin kanssa vuonna 1987. Jo ulkomailla ollessani puhuin aina suomalaisen neuvolajärjestelmän erinomaisuudesta.

Olemme edelleen todella tiivis perhe. Nyt nautin siitä, että kaikki lapset ovat jo aikuisia. Saan olla mukana heidän elämässään, mutta vastuu ja huoli ovat vähentyneet.

Kari Sarkkinen/OM-arkisto

Koti Kauniaisissa

Muutimme puolitoista kuukautta sitten Helsingistä takaisin Kauniaisiin.

Halusimme kokeilla kaupunkiasumista lasten muutettua pois kotoa, mutta melkein arvasimmekin, että se jää vain kokeiluksi. Mikään ei voita Kauniaisten kodin lähellä olevaa luontoa ja rauhaa.

Kuvassa takan reunalle on kerääntynyt vino pino luultavasti sisustuskirjoja. Minulla on varmaan ollut jokin sisustusprojekti kesken. Remontoimme vastikään olohuoneemme, joten se ei enää

näytä aivan samalta kuin kuvassa.

Seppo Saarentola/OM-arkisto

Toiveena isoäitiys

Odotan jo malttamattomana, että minusta tulisi isoäiti. Toivottavasti tämä toive toteutuu joskus tulevina vuosina.

Jatkan edelleen työskentelyä pukeutumisneuvojana, juontajana ja evankelistana. Elämässäni on edelleen paljon meneillään.

Ari Heinonen/OM-arkisto

Galleria

Suunnitelmat uusiksi