Naisiin ei poliitiikassa luoteta – Anneli Jäätteenmäki kertoo huolestaan Kotiliedessä: ”Luottamus on yhteisen asioiden hoidossa elintärkeää”

Anneli Jäätteenmäki tukee nuorten naistaiteilijoiden työtä ja kritisoi naisten vähäisyyttä Sipilän hallituksessa. Europarlamentaarikko kertoo Kotiliedessä, ettei silti kutsu itseään feministiksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Anneli Jäätteenmäki tukee nuorten naistaiteilijoiden työtä ja kritisoi naisten vähäisyyttä Sipilän hallituksessa. Europarlamentaarikko kertoo Kotiliedessä, ettei silti kutsu itseään feministiksi.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Asikainen

Naisasianainen, ei feministi

Anneli Jäätteenmäki haaveili jo nuorena tyttönä juristin urasta, mutta opinto-ohjaaja totesi oikeustieteen olevan miesten ala.

Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin Jätteenmäellä on juristin koulutus. Lisäksi hän on toiminut Suomen ensimmäisenä naispääministerinä ja sittemmin europarlamentaarikkona. Jäätteenmäki tukee myös suomalaisia naistaiteilijoita. Mikäli eteen sattuu silmää miellyttävä suomalaisen nuoren naistaiteilijan taulu, hän ostaa sen seinälleen.

Europarlamentaarikko kokee myös, että politiikassa naisedustus ei ole riittävä.

”Politiikassa naisiin ei luoteta. Olen huolissani keskustelun puutteesta omassa puolueessani Keskustassa”, Jäätteenmäki kirjoitti blogiinsa viime vuonna.

Voisi kuvitella, että Jäätteenmäki samaistaisi itsensä feministeihin, mutta hän vierastaa termiä. Jäätteenmäki kutsuisi itseään mieluummin naisasianaiseksi.

”Feminismiin liittyy joskus ylilyöntejä”, hän toteaa Kotiliedelle.

Syytön, kunnes toisin todistetaan

Me too -kampanjan myötä seksuaalinen häirintä on noussut julkiseen keskusteluun. Keskustelua Anneli Jäätteenmäki pitää tarpeellisena, mutta häntä huolestuttaa se, miten esimerkiksi laulaja Tomi Metsäketo tuomittiin julkisuudessa teoista, joista hän ei tuomioistuimessa saanut tuomiota.

”Metsäketo sanoi itse jossain, että hänet on leimattu loppuelämäksi. Ei kukaan muista, ettei hän lopulta saanut tuomiota”, Jäätteenmäki selittää.

Jäätteenmäki itse ei koe joutuneensa uransa aikana seksuaalisen häirinnän kohteeksi, mutta epämiellyttäviä tilanteita uran aikana on tullut vastaan.

”Siinä mielessä aika on muuttunut, että kun 1980- ja 1990-luvuilla meni eduskunnassa mieskansanedustajien pöytään, jutut saattoivat olla niin rasvaisia, että mieluummin siitä lähti pois. Mutta ei meillä naisilla tullut mieleen, että menisimme siitä julkisuuteen. Siirryimme vain toiseen pöytään.”

Anneli Jäätteenmäen mukaan suomalaisten poliitikkojen olisi syytä yleisesti ottaa mallia eurooppalaisten kollegojensa käytöstavoista. Hän ei nykyisin seuraa edes eduskunnan kyselytunteja, sillä kokee keskustelun luotaantyöntäväksi.

”Kielenkäyttö on loukkaavaa. Euroopan parlamentissa puheenvuoro aloitetaan kehumalla yhteistyökumppani, sitten otetaan asia esille ja vielä lopussa kehutaan. Siitä huolimatta asioista voidaan olla eri mieltä”, Jäätteenmäki kertoo.

X