Jari Sillanpää: ”Olen ollut valmis riskeeraamaan lähes kaiken”

Jari Sillanpää kaataa kahvia kuppiinsa ja näyttää sitten silmät hymystä sirrillään käsiään. Kynsinauhoihin on piintynyt sinistä maalia ja peukalon tyvessä on tuore rakko. Mies on viettänyt edellisen illan auttaen ystävää remontissa.

”Glamour ei todellakaan kuulu elämääni, jos sillä tarkoitetaan ylellisyyttä, samppanjaa ja limusiineja”, hän torjuu hymyillen.

Parrasvalojen hohdokkuus liittyy lapsuuden pilvilinnoihin. Jari Sillanpää muistelee pientä poikaa, joka unelmoi kasvavansa isoksi ja menestyvänsä laulajana.

Poika kuunteli Abbaa ja lumoutui katsellessaan yhtyeen vuonna 1975 ilmestyneen nimikkolevyn kantta. Kuvassa yhtyeen jäsenet istuvat limusiinin takapenkillä hienoissa iltapuvuissaan ja smokeissaan samppanjalasit käsissään. Ikkunoiden takana parveilevat yrittävät nähdä edes vilauksen palvontansa kohteista.

”Kuvan tunnelmassa oli kymmenvuotiaan silmin katsottuna sadunomaista taikaa. Ihailin näkemääni rikkautta ja kimallusta. Uskoin heidän elävän kuin pumpulissa”, kuvailee Sillanpää. Sitten mies räjähtää nauramaan:

”Olen havahtunut ja huomannut olevani kuvan kaltaisessa tilanteessa kerran tai pari, kun ihmiset ovat keikan jälkeen parveilleet autoni ympärillä. Muistikuva lapsuuden tunteista on kutkuttanut, sillä todellisuudessa tilanne ei ole lainkaan niin taianomainen.”

Hän myöntää kuitenkin, että elämässä on ollut enemmän kuin ripaus taikuutta.

Haaveet todeksi

Lihavasta, koulukiusatusta siirtolaispojasta tuli kolmannella yrittämiskerralla vuoden 1995 tangokuningas hänen saatua kilpailun kaikilta tuomareilta täydet pisteet.

Kuninkuutta seuranneina vuosina Sillanpää on saavuttanut lähes kaiken, mistä artisti voi haaveilla. Hänet on palkittu niin Tango-Finlandia- kuin Iskelmä- Finlandia -palkinnoilla sekä Emma-patsailla.

Hän on voittanut kansainvälisen laulukilpailun Romaniassa ja edustanut Suomea Euroviisuissa Turkissa.

Jari Sillanpäästä on kasvanut yksi Suomen monipuolisimmista viihdetaiteilijoista. Hän ei ole ainoastaan tangokuningas tai iskelmälaulaja, vaan hän on todistanut kykynsä myös näyttelijänä. Jo vuonna 1997 hän sai loistavat arvostelut pääroolistaan Andrew Lloyd Webberin musikaalissa Aspect of Love.

Hän on esiintynyt myös joissakin lyhytelokuvissa ja sketseissä. Tulevaisuudessa hänet nähdään ehkä täyspitkän elokuvan pääroolissa.

Elokuvahanke oli itse asiassa jo kertaalleen toteutumassa. Yhteistyössä Eppu Nuotion kanssa kirjoitettu rakkaustarina oli lähes valmis, kun hankkeen tuotantoyhtiö teki konkurssin.

Toinen yhtiö odotti mahdollisuuttaan elokuvan toteuttamiseen. Viime hetkellä Sillanpää päätti, ettei aika ole vielä oikea.

Viihteen James Bond

Jari Sillanpäätä voisi kutsua viihteen James Bondiksi, jolta onnistuu kaikki. Määritelmä saa miehen jälleen purskahtamaan nauruun, mutta hän myöntää, että hänenkin elämässä riittäisi aineksia yhtä useampaan elokuvaan.

”En kuitenkaan ole suunnitellut elokuvaa todellisesta elämästäni. Sen sijaan haluaisin tehdä musikaalin kappaleistani. Minulle on kirjoitettu äärettömän hienoja lauluja tähänastisen urani aikana.”

Jari Sillanpää haluaisi tehdä musikaalin kappaleistaan. ”Toteutus olisi hieman samantyyppinen kuin Mamma Mia -musikaalissa.” Kuva: Kari Hautala.

”Idea on pyörinyt mielessäni jo monta vuotta. Toteutus olisi hieman samantyyppinen kuin Mamma Mia -musikaalin. Kappaleeni nivoutuisivat niiden ympärille kirjoitettuun tarinaan.”

Mamma Mia on yksi Jari Sillanpään suosikkimusikaaleista. Hän ylistää vuolaasti sen elokuvaversion pääosanesittäjä Meryl Streepin roolisuoritusta. Artisteilla onkin paljon yhteisiä ominaisuuksia. He ottavat vaikutteita, mutta eivät sorru matkimaan. He pysyvät rehellisinä omalle tyylilleen. Kummallakin itsetuntemus ja itsetunto ovat kohdallaan.

”On osattava lukea itseään, tunteitaan ja kulloistakin tilannetta. Tuntosarvien on oltava kaukana ulkona, mutta osoitettava myös itseä kohti”, muistuttaa Sillanpää.

Esiintyjän on kyettävä aistimaan tunnelmaa ja tartuttava hetkeen.

”Menen täysin lukkoon, jos joku kehottaa että ’menepä Jari improvisoimaan tällainen tilanne’. Pelkään improvisointia yli kaiken, mutta se on kuitenkin vahvuuteni.”

”Inhoan esimerkiksi liian tarkasti suunniteltuja ja kirjoitettuja välispiikkejä konserteissa. Minulla on oltava vapaus elää tilanteessa ja hetkessä, heittäytyä ja toimia tunteen pohjalta.”

Heittäytyjä

Mies väittää – ja häntä on hyvin helppo uskoa – pääasiassa improvisoineensa elämänsä. Hän ei ole etukäteen käsikirjoitettu, vaan hetken mielijohteiden tuote.

”Jokin sisäinen tietämys, aistimus tai halu ohjaa kuitenkin valintoja, joita minäkin koko ajan teen.”

”Joskus tiedän jo valinnan hetkellä valitsevani väärin. Saatan olla liian keskittynyt johonkin yksityiskohtaan nähdäkseni kokonaisuutta. Vasta kun olen saanut nenälleni, oivallan tienneeni alusta alkaen että pieleen menee.”

Sillanpää remahtaa nauruun alkaessaan kertoa tarinaa unohtumattomasta väärästä valinnasta. Vuosi oli 1999 ja mies oli kiitänyt suosion harjalla tangokuninkuudestaan lähtien. Hänestä tuntui, ettei voi epäonnistua missään. Käsistä tuntui löytyvän Midaksen kultainen kosketus.

Hän päätti järjestää hyväntekeväisyyskonsertin, jonka tuotolla jaettaisiin tietoa perinteisen ja vaihtoehtoisen lääketieteen yhteistyömahdollisuuksista.

Vuotta aikaisemmin Helsingin Hartwall Areena oli täyttynyt Jari Sillanpään kuulijoita. Koska mies halusi toteuttaa jotain uudentyyppistä Suomen musiikkiareenoilla, hän päätti täyttää salin gospelmusiikin kuulijoilla.

Useat nimekkäät kotimaiset artistit lupautuivat esiintymään ilmaiseksi hyvän asian puolesta. Ennen näkemättömän suosion hän päätti varmistaa tuottamalla Ruotsista ja Amerikasta tunnetut gospel-taiturit.

”Se maksoi tavattoman paljon, mutta en murehtinut. Olin aivan varma, että moisella artistikaartilla tapahtuman liput loppuvat kesken. Vielä viikkoa ennen konserttia kerroin MTV3:n Minna Kuukan haastateltavana, miten ennen kokemattomassa Go-go-gospel -show’ssa nähdään kansainvälisiä huippuartisteja.”

Konserttiin myytiin vain 2 500 lippua, kun Hartwall Areenalle olisi mahtunut 15 000 kuulijaa. Jari Sillanpäälle jäi tapahtumasta yli 20 000 euron laskut maksettavaksi.

”Se oli kuin lapselta olisi viety tikkari suusta. Rahallinen tappio ei haitannut minua yhtä paljon kuin se valtava pettymyksen tunne. Olin niin mahdottoman innostunut hankkeesta ja sitten se epäonnistui täysin.”

Autoilun nautinto

Jari Sillanpään ura on kaiken kaikkiaan ollut kuitenkin myös taloudellinen menestys. Tästä kertovat myös huoneisto Helsingin keskustassa, huvilat Vihdissä ja Espanjan Aurinkorannikolla sekä talo Haaparannassa.

”Minulle merkitsee tosi paljon, että voin toteuttaa haaveitani ja erilaisia hankkeita. Tosin aina yhden haaveen toteutuessa tilalle syntyy monia uusia ideoita”, hän virnistää.

Monet haaveet hän on toteuttanut puhtaasta tunteen palosta tietäen ratkaisun järjettömyyden. Tällainen hankinta oli vuonna 1988 valkoinen Honda Prelude, jonka keulalla ajovalot nousivat ja laskivat automaattisesti.

”Ei minulla oikeasti olisi ollut varaa 125 000 kruunun hintaiseen autoon, sillä olin huoltoasemalla ekstraajana. Hain kuitenkin pankista lainaa ja kun en saanut koko summaa, lainasin loput eräältä yritykseltä 27 prosentin korolla.”

Mies ajoi unelmallaan Barcelonaan, jossa sai mallintöillä juuri ja juuri maksettua asunnon kolmen kuukauden vuokran. Auto varastettiin ja kun hän sai sen takaisin, se oli kolhittu ja siitä oli rikottu ikkuna. Marraskuun kylmän viiman puhaltaessa rikotusta ikkunasta hän ajoi sillä takaisin pohjoiseen.

”Mutta se oli ehdottomasti kaiken kokemani arvoista. Sillä oli aivan mahtava ajaa”, Jari Sillanpään ilme kertoo yhä ratin takana koetusta nautinnosta.

Selviytyjätyyppi

Laulaja perusti jo menestyksensä varhaisina vuosina oman tuotantoyhtiön, joka edelleen vastaa levy- ja konserttituotannosta. Riskit ovat suuret. Esimerkiksi pian ilmestyvän Kuin elokuvissa -levyn toteuttamiskustannukset nousevat jopa 100 000 euroon.

”Olen ollut aina valmis riskeeraamaan lähes kaiken toteuttaakseni haaveeni. Olen usein selvinnyt nippa nappa, mutta kuitenkin pärjännyt. Olen ennen kaikkea muuta selviytyjätyyppi.”

”Tälläkin hetkellä minulla on valtavat velat innostuksistani. Joskus se kieltämättä mietityttää. Pysähdyn ajattelemaan, mitä jos en pystykään laulamaan tai jos ihmiset eivät tulekaan kuuntelemaan minua. Pohdin, mitä joutuisin myymään ja mitä siitä tänä päivänä saisin. Onneksi tällaiset mietintähetket jäävät lyhyiksi.”

Kaupparekisteriin toimitetun vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan Sillanpään Bridgehead Oy:n liikevaihto oli kaksi miljoonaa euroa ja pankkilainoja oli noin 800 000 euroa.

”Kiinteistöihin ne velat on otettu”, Sillanpää kommentoi.

Talouspäällikkö väistyy

Taiteilija ja taloudenpitäjä käyvät kuitenkin jatkuvaa kamppailua Jari Sillanpään sisällä. Hän on huomannut, että vuosien kuluessa persoonista on tullut jyrkistä erimielisyyksistään huolimatta kavereitakin keskenään.

”Talouspäällikkö on oppinut väistymään. Tai ehkä hän on oppinut pelaamaan salaa suuren taiteilijan taustalla.”

”Heillä on kolmaskin kaveri, sen kuuluisan Murphyn serkku. Tämä tyyppi hokee jatkuvasti, että ’ajatus on avain liian hurja’, ’tuo ei ikinä voi onnistua’ ja ’älä missään nimessä ryhdy tuohon’.”

”Neljäs kumppani pitää Jaria ihan hyvänä jätkänä, joka kyllä pärjää kaikessa.”

Jari Sillanpää omaa harvinaisen kyvyn nauraa itselleen:

”On se ihme, että kaikkien näiden tyyppien mellastaessa nukun kuitenkin yöni hyvin.”

Unia ja salaisuuksia

Yöunia ei häiritse tulevaisuudenkaan pohtiminen. Jari Sillanpää haaveili nuorena papin urasta ja halusi selvittää kuoleman mysteerin. Iän karttuminen käy mielessä toisinaan, mutta suhde tulevaisuuteen on luottavainen.

”Vanheneminen ei pelota, mutta toisinaan mietin iän myötä lisääntyvää rajallisuutta. Pohdin, mitä jos en kykene laulamaan tai liikkumaan.”

”Mutta otan vastaan ja sopeudun siihen, mitä tulee. En hanki itselleni laskuvarjoja kaiken varalle. Luotan, että elämä kantaa.”

Hetken hiljaisuuden jälkeen hän lisää:

”Jos elämä ei kanna, siihen lienee jonkin syy. Sen vuoksihan olemme täällä, suorittamassa annettuja tehtäviä ja oppimassa jotain. Elämä on arvaamaton, mutta James Bondin tavoin nautin seikkailuista”, hän jälleen virnistää ja vihjaa päässään muhivasta uudesta ideasta.

”Sain aivan mahtavan idean eräällä keikalla. Se on jotain täysin uutta Suomessa. Tällaisesta olen haaveillut oikeastaan koko urani ajan ja nyt olen kypsä sen toteuttamaan. Mutta se on aikaisintaan ensi syksyn projekti.”

Enempää viihteen suursuosikki ei suostu kertomaan, hyrisee vain ilkikurisesti ja puhaltaa kuvitellun pistoolin piippuun:

”James Bondillakin pitää olla salaisuuksia. Ellei niitä säilytä, voi ampua omaan nilkkaan.”

Laulaja Jari Sillanpää julkaisi Kuin elokuvissa -albumin syyskuun lopussa 2009. Kovalla riskillä töitä tekevä Sillanpää kävi äänittämässä albumin orkesteriosuudet Abbey Roadin studiolla Lontoossa. Juttu ilmestyi Seurassa 38/2009.