Kansanedustaja Paula Risikko karisti kiireen kerryttämät kilot: ”Aiemmin söin iltaisin suurin piirtein kaiken, mikä ei liikkunut”

Painoa oli kertynyt toistakymmentä kiloa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Paula Risikko pudotti kahdessa kuukaudessa yli kymmenen kiloa.

Painoa oli kertynyt toistakymmentä kiloa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Pirjo Kemppinen

”Ei sokeria, ei suolaa, ei nuppineuloja.” Näin kansanedustaja Paula Risikon, 55, Aino-tytär, 10, oli lukevinaan karkkiaskin tuoteselosteesta alle kouluikäisenä.

Ei ole vaikea arvata, kenestä tytär oli ottanut mallia. Sairaanhoitajana ja terveystieteiden tohtorina Paula on aina noudattanut terveellisiä elämäntapoja. Ministerivuosinakin hän pyrki syömään päivittäinen lämpimän aterian ja liikkumaan viikonloppuisin.

Kesällä 2015 olo ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen. Lisäksi Paula hämmästyi, kun vaaka näytti, että painoa oli kertynyt toistakymmentä kiloa lisää viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana.

”Se pitää saada pois.”

Kahden kuukauden kuluttua hän oli saavuttanut tavoitteensa. Ja enemmänkin.

”Pohjalaiset ovat periksiantamattomia. Tarina kertoo lapsuudenkyläni isännästä. Hän pisti palamaan väärin päin suussaan olleen tupakan, mutta poltteli sen loppuun asti, kun kerran oli tullut sytytettyä.”

Syntymäseudulta Ylihärmästä saamastaan lujaluonteisuudesta huolimatta Paula toteaa, ettei elämänmuutos ollut missään tapauksessa helppo.

Kiireen kerryttämää

Paulan ote lipsui vaivihkaa. Innostava työ imaisi mukaansa, ja yhä useammin syöminen unohtui. Työpäivät alkoivat yleensä aamuseitsemältä ja päättyivät illalla yhdeltätoista. Paula yritti tehdä arkipäivisin mahdollisimman paljon, jotta viikonloppuisin jäisi aikaa olla perheen kanssa.

”Jaksaakseni pitkän päivän söin mahdollisimman paljon aamulla.”

Seuraavan kerran hän malttoi syödä kunnon aterian usein vasta töiden päätyttyä.

”Silloin söinkin suurin piirtein kaiken, mikä ei liikkunut.”

Paula Risikko ei ole pullan ystävä, mutta ministerivuosina sekin kelpasi.

”Kun muuta en ehtinyt, täytin kokouksissa niillä mahani.”

Missään vaiheessa Paula ei ollut lihava.

”Mutta vaatteet kinnasivat.”

Sitä tuntuvampiakin sysäyksiä elintapojen muutokselle tuli. Paulan verenpainelukemat olivat koholla ja mielessä häilyi uhkana mahdollisuus aivoinfarktiin tai -verenvuotoon.

”Refluksivaiva paheni. Heräsin kesällä useana aamuna kaameaan poltteeseen, kun vatsalaukusta nousi karvasta vettä ruokatorveen. Jouduin nukkumaan muutaman yön kohoasennossa.”

Paula tiesi oireiden syiden löytyvän illalla syödyistä liian suurista annoksista väkevää ruokaa ja lihomisen aikaansaamasta paineesta pallean tienoilla.

”Haluan olla mukana tyttäreni elämässä mahdollisimman pitkään. Sekin kannusti päättäväisyyteen.”

Paula kuvaa itseään kohtuuden ystäväksi.

”En ole koskaan ollut sormen heristelijä.”

Elintapojen muutoksen hän aloitti silti ehdottomuudella.

Tulevaan trimmattu

Paula aloitti elämäntapamuutoksen elokuun lopulla syömällä kaksi viikkoa yksinomaan ateriankorvikkeita.

”Ravintolisillä sain katkaistua kerralla entiset käytännöt. Sen jälkeen siirryin vähitellen uusiin.”

Se tarkoitti huomattavasti aiempaa pienempiä annoksia useita kertoja päivässä.

”Valikoin ateriani valtion ravitsemusneuvottelukunnan lautasmallin mukaan.”

Hän opetteli juomaan vettä 2,5–3,5 litraa päivässä, kun päivittäinen nestemäärä aiemmin oli jäänyt alle litran. Liikunnasta tuli entistä säännöllisempää. Kaksi-kolme kertaa viikossa hän teki tunnin hikisen sauvalenkin ja viikonloppuisin ulkoili koiran kanssa.

Kahden kuukauden kuluttua tavoite, kymmenen kilon painonpudotus, oli saavutettu. Sen jälkeen tippui vielä ylimääräinen kilo, mikä antaa joustonvaraa.

Kuulostaa yksinkertaiselta. Paula pudistelee päätään.

”Laihduttaminen ei onnistu ihan takajalalla.”

Hän ei aloittanut elokuun lopulla sattumalta.

”Silloin kesän grillauskausi oli jo ohi. Harva pystyy laihduttamaan silloinkaan, jos on vaikea elämäntilanne esimerkiksi stressin, sairauden tai ihmissuhdeongelmien vuoksi.”

Tulos on palkitseva.

”Olen aiempaa paljon virkeämpi ja jaksan enemmän. Verenpaine on laskenut eikä refluksivaivoja ole. Vaatteetkin vähän pyörivät päällä.”

Hyvä kunto kantaa, mutta Paulan hyvinvointiin liittyy muutakin.

”Perusta on se, että hyväksyn itseni. Tiedän omat hyvät ja huonot puoleni, en hötkyile tai ajattele, että minun pitäisi olla jotain muuta.”

Paula valittiin Sydänliiton uudeksi puheenjohtajaksi lokakuussa.

”Trimmasitko itsesi uuteen pestiin”, hoikistuneelta naiselta on kysytty.

Siitä ei ollut kyse. Paula teki muutoksen ennen kaikkea itsensä vuoksi.

”Lentokoneessa ei turhaan sanota, että happinaamari pitää asettaa ensin omille kasvoille ja vasta sen jälkeen lapselle. Itsestään kannattaa pitää huolta, muuten ei voi auttaa muita.”

X