Äitiys suitsi Matleena Kuusniemen itsekriittisyyttä ja teki näyttelijän elämästä armollisempaa: ”Ei ehdi ajatella enää vain itseä”

Näyttelijä Matleena Kuusniemi, 45, lataa akkujaan astangajogassa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Matleena Kuusniemi.

Näyttelijä Matleena Kuusniemi, 45, lataa akkujaan astangajogassa.
(Päivitetty: )
Teksti: Linda Martikainen

Tähdität Koukussa-sarjaa. Mitä yhteistä on sinussa ja roolihahmossasi Kristassa?

Kaikki puolet roolista pitää löytää myös itsestään. Jos mietin Kristaa, niin hän ei oikein pysty puhumaan mistään tai sitten jos pystyykin, hän alkaa heti huutaa.

Jokaiseen työhön purkaa sen hetkisen elämäntilanteen tai fiiliksen. Ensimmäisellä kaudella huomasin olevani täynnä vihaa ja sitä kautta tätä oli aivan ihana tehdä! Elämäntilanteet peilautuvat aina. Vihan tunteethan ovat naiselle tietyllä tapaa tabuja. Oli ihanaa saada näyttää niitä asioita Kristan roolissa.

Naisen ei aina tarvitse pyöriä nättinä, miellyttää ja hymyillä. Kristan roolissa saan todella purkaa aggressiota. Nyt tällä toisella kaudella mukana on enemmän kepeyttä, huumoriakin.

Mistä olet kiitollinen?

Yritän olla kiitollinen perusasioista, kuten terveydestä ja siitä, että kaikki on elämässä kunnossa. Yritän muistaa kaiken sen hyvän mikä on ympärilläni. Nuorempana saatoin olla tyytymättömämpi ja kriittisempi itseäni kohtaan. Nyt olen jotenkin kyllästynyt sellaiseen maailmankatsomukseen.

Omat lapset ovat tuoneet armollisuutta. Itsekriittisyys helpottaa, kun hankkii lapsia. Silloin ei ehdi ajatella enää vain itseä.

Minkä taidon haluaisit oppia?

Lapsilta kuulen välillä, että olisi kiva jos leipoisin kotona enemmän. Olisi kiva oppia tekemään ihania täytekakkuja ja muita herkullisia leivonnaisia. Muitakin uusia pikkuhaasteita voisin ottaa keittiössä vastaan.

Taitoni ovat päässeet ruostumaan myös pianonsoitossa. Piano on jo hankittu, mutta tahtotila soiton verestämiseksi vielä uupuu.

Miten pidät kuntoasi yllä?

Elämäni on niin epäsäännöllistä, että pyrin aina ulkoilemaan valoisaan aikaan. Astangajoogaa harrastan edelleen viidentoista vuoden jälkeenkin. Se on minulle henkireikä. Jokainen päivä kroppa, energiataso ja mieli ovat erilaisia. Jooga rauhoittaa omaa olemista ja purkaa stressiä.

Elämämme pimeää aikaa. Vaikuttaako se omaan jaksamiseesi?

Olen aina luullut, että ei vaikuta, mutta onhan tämä pimeys hurjaa. Eihän tämä voi olla vaikuttamatta ihmiseen. En huomaa, että olisin mitenkään masentunut tai ahdistunut. Välillä sitä vain tuntuu vähän raskaammalta.

X