Koulukiusaaminen teki laulaja Heidi Kyrön nuoruudesta helvetin: ”Pahinta oli, ettei vainoaminen rajoittunut kouluun”
Laulaja Heidi Kyrö uskaltaa tehdä rohkeita ratkaisuja. Vuodet julman koulukiusauksen uhrina ja ainoan ystävän kuolema muokkasivat hänelle lujan luonteen.
Heidi Kyrö toimii Seinäjoen Tangomarkkinoiden tuomarina: ”Odotan pääseväni antamaan tangokisassa palautetta ja vinkkejä kasvotusten.”
Ristiriita oli raastava. Heidi Kyrön lapsuuden unelmat olivat toteutumassa yksi kerrallaan. Kalenteri oli täynnä laulukeikkoja. Hän oli juuri tehnyt myös nimiroolin Disneyn animaatioelokuvassa Mulan.
”Silti sisälläni oli synkkää ja pimeää.”
Heidi oli hiljattain menettänyt parhaan ystävänsä. Kaksi vuotta vanhempi serkku Mervi oli kuollut junaonnettomuudessa Jyväskylässä 6. maaliskuuta 1998.
Mervi oli Heidin ainoa ystävä vuosina, jolloin hän kärsi koulukiusaamisesta. Julmuus alkoi kolmannen luokan alussa ja päättyi vasta Heidin siirtyessä lukioon.
”Se oli kuuden vuoden helvetti.”
Nälvimistä, pään upottamista vessanpönttöön, tönimistä ja raapimista. Pahinta oli, ettei vainoaminen rajoittunut kouluun. Heidin kotitalon ikkunoita ja autotallin ovea töhrittiin, toisinaan ikäviä yllätyksiä löytyi postilaatikosta.
”Äiti kertoi vasta taannoin, että hänellekin huudeltiin työmatkoilla solvauksia minusta.”
Koulussa asiaa vähäteltiin.
”En voi vieläkään käsittää, miten aikuiset ihmiset pystyvät sulkemaan silmänsä lapsen kiusaamiselta.”
Heidi on turhaan yrittänyt löytää syitä, miksi joutui kohteeksi. Hän on miettinyt myös, mistä löysi voimaa kestää kaiken.
”Minut pelastivat musiikki ja liikuntaharrastukset. Ja Mervi.”
Tieto Mervin kuolemasta lamaannutti. Tunteet pääsivät valloilleen hautajaisissa, eikä Heidi kyennyt lopettamaan itkuaan.
Sitten tuli uusi isku. Heidin ja Mervin ukki, äidin isä, ei koskaan päässyt kirkkoon asti, vaan menehtyi sydänkohtaukseen matkalla siunaustilaisuuteen. VR:n rataesimiehenä työuran tehneelle miehelle lapsenlapsen kuolema rautatiellä oli liian raskas isku.
”Se oli kaoottista aikaa.”
Heidi muistelee Merviä edelleen viikoittain ja sytyttää kynttilän aina 6. maaliskuuta. Hän on onnistunut kääntämään kokemansa voimavarakseen.
”En hätkähdä ihan pienestä. Kokemukset muokkasivat lujan luonteen ja antoivat rohkeutta tehdä käänteentekeviä ratkaisuja elämässä.”
Nuorena työelämään – kaikkien aikojen nuorin tangokuninkaallinen
Kysymys häivähti mielessä aina, kun Heidi katsoi norjalaisen maastohiihtäjä Marit Björgenin sivakointia:
”Mihin asti olisin päässyt, jos olisin lähtenyt tuohon hommaan?”
Kun Heidi oli lapsi, isä valmensi häntä kilpahiihtäjäksi. Hiihto jäi harrastukseksi, kun kisamatkoilla piti yöpyä liikuntasalien lattioilla.
Laulajan työssä olisi enemmän glamouria kuin suksien ja makuupussien kanssa vehtaamisessa.
Vuonna 1991 Heidi voitti paikallisradion karaokekilpailun ja julkaisi singlen omakustanteena. Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli 15-vuotiaana kaikkien aikojen nuorin tangokuninkaallinen, kun hän sijoittui toiseksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla.
Moni kysyi, voiko viisitoistavuotias laulaa suuria tunteita tulvivaa tangoa. Klassista pianonsoittoa ja laulua opiskelleesta Heidistä kyse oli ennen kaikkea tarinoiden kertomisesta. Viihdyttämisestä.
”Synnyin ehkä väärään aikakauteen. Tanssi ja iskelmämusiikki elivät kukoistustaan ja viihdyttäjän rooli oli sama kuin tanssittajan. Siihen en ole sopinut koskaan.”
Tanssikeikoilla tuli ikäviä välikohtauksia.
Heidi ei koe olleensa 15-vuotiaana liian nuori Tangomarkkinoille. ”Olin raakile enkä osannut omaa instrumenttia, mutta jokainen aloittaa jostain. Valmis laulaja ei ole ikinä.” © PEKKA NIEMINEN / OTAVAMEDIA
”Järjestäjä saattoi tulla huutamaan kolmannen biisin kohdalla yleisön eteen, että s-tana, laula tangoa.”
Heidi ei asettunut annettuun rooliin. Vuonna 2003 hän irtisanoutui ohjelmatoimistosta ja levy-yhtiöstä sekä lopetti lavakeikkailun.
”Hyppäsin mustaan aukkoon ja päätin katsoa, mitä tapahtuu.”
Heidi kuvaa päätöstä pakolliseksi. Hän haluaa tehdä musiikkia monipuolisesti sekä esiintyä musikaaleissa ja revyissä.
”Haluan olla laulaja, jonka äänellään kertomaa tarinaa kuunnellaan.”
Elämästä pitää nauttia
Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Hopeanharmaa BMW 530 oli auto, joka Heidin oli pakko saada.
”Pyöräilin iltaisin kuolaamaan sitä autoliikkeen porttien taakse.”
Viikon jahkailtuaan hän osti sen.
”Isä piti mykkäkoulua viikon, koska hänen mielestä se oli tuhlausta.”
Tapahtumasta on kulunut 12 vuotta. Sen koommin Heidi ei ole autoihin ihastunut.
Talousasioissa hän pitää itseään järkevänä.
”En kuitenkaan mieti sitä kuuluisaa pahaa päivää. En voi tietää, elänkö niin kauan, että se ehtii tulla. Elämästä pitää nauttia eikä kituuttaa pelivuosia.”
Syömishäiriö teki olemuksesta luurankomaisen
Heidi oli 22-vuotias, kun silloinen parisuhde päättyi.
”Ensimmäinen ajatus oli, että minussa on jotain vikaa. Ehkä olen liian lihava.”
Hän vähensi syömistään ja lisäsi liikuntaa. Juoksulenkki saattoi kestää puolitoista tuntia.
Lopulta 168-senttinen Heidi painoi 47 kiloa. Luurankomaiseen olemukseen kiinnittivät huomiota ventovieraatkin. Erään televisio-ohjelman nauhoituksessa näyttelijä Mari Rantasila veti Heidin sivummalle ja totesi:
”Näen millä tiellä olet. Sinun pitää huolehtia itsestäsi.”
Vasta tuleva puoliso sai muutoksen aikaan. Hän opetti Heidille, mitä ja kuinka usein pitää syödä.
Alku oli vaikea.
”Minulle tuli heikko olo jo siitä, kun pistin kunnollista ruokaa suuhun. Oli nostettava jalat seinää vasten ja huilattava kesken aterian.”
Nykyään Heidi syö monipuolisesti ja terveellisesti. Syömishäiriön uhka ei silti ole väistynyt kokonaan:
”Omakuva on hieman vääristynyt. Joskus näen itseni peilissä yhä lihavana.”
Elämän rakkaus teki Heidistä äidin
Kivannäköinen ja hyväkäytöksinen. Heidi kiinnostui Kimmo Koprasta konsertissa, jossa tämä esiintyi solistina vuonna 2001. Ensitreffeillä käytiin ravintolassa ja katsomassa Jennifer Lopezin tähdittämä elokuva The Cell.
”Se oli huono. Suunnittelemme silti katsovamme sen uudelleen niiden aikojen muistoksi.”
Yhteinen asunto hankittiin nopeasti. Kumpikin oli varma tunteistaan.
”Kimmo on vastakappaleeni. Joskus mietin, lähettikö Mervi hänet minulle kaveriksi tätä elämää taivaltamaan.”
Kihloihin he menivät vuonna 2002. Häitä juhlittiin seuraavan vuoden heinäkuussa.
”Olemme toistemme parhaat kaverit.”
Heidi Kyrö ja Kimmo Kopra. © PEKKA NIEMINEN / OTAVAMEDIA
Heidi ja Kimmo ovat ainoita lapsia. Heidi pohti vuosia, haluaako hän edes yrittää lapsen hankkimista.
”Katselin television synnytysohjelmia ja yritin imeä vaikutteita. Kysyin jopa entiseltä rakastetulta, millaista on olla isä.”
Kimmo olisi ollut valmis isäksi, mutta oli varautunut siihenkin, ettei Heidi ikinä halua äidiksi.
”On hienoa, että hän halusi olla ja elää kanssani myös ilman lasta.”
Pitääkö kaikilla olla lapsi? Kuka heidät perii, jos omaa lasta ei ole?
”Pyörittelin ajatuksia pääni kipeäksi vuosien ajan.”
Vihdoin talvella 2009 asia kirkastui. Heidi ja Kimmo olivat kävelemässä Hämeenlinnan torin poikki Kimmon vanhempien luokse. Yhtäkkiä Heidi huomasi kuvittelevansa, miltä tuntuisi työntää lastenvaunuja. Syntyi toinenkin oivallus.
”Meidän ei tarvitsisi luopua ulkona liikkumisesta lapsen vuoksi.”
Heidi päätti antaa luonnolle mahdollisuuden. Tytär Kiira syntyi seuraavana vuonna.
”Hän syntyi täydelliseen hetkeen. Saimme olla Kimmon kanssa kahdestaan ja kokeilla erilaisia polkuja. Sitten oli aika antaa rakkautta uudelle ihmiselle.”
Yllytyshullun intohimona on esiintyminen
Laulaja, opettaja, näyttelijä ja nyt myös radiojuontaja. Heidin ura on ollut monimuotoinen. Siihen on kuulunut hurjiakin kokemuksia. Vuonna 2005 Heidi makasi auton konepellillä, kun se ohjattiin palavien seinien läpi Hyvinkäällä järjestetyssä tapahtumassa.
”Olen vähän yllytyshullu. Haluan ottaa selvää omista rajoistani.”
Hän tuntee silti yhä suurinta intohimoa laulamiseen ja esiintymiseen.
”Laulaja ei ole ikinä valmis. Tunnen olevani vasta alkutaipaleella.”
Keltainen collegepusero, vyö ja shortsit Diesel Store, korut YO ZEN