Laulaja Johanna Pakonen törmäsi musiikkimaailman raadollisuuteen ja kilorasismiin jo uransa alkutaipaleella: ”Nainen tarjosi 100 markkaa ja sanoi, että tee itsellesi jotain – olet liian lihava”

Vuonna 2002 tangokuningattareksi kruunattu Johanna Pakonen törmäsi ulkonäön arvosteluun ensimmäistä kertaa lukioikäisenä. Koulun lentopallokentällä oli menossa peli, ja pojat huutelivat ilkeyksiä katsomosta. Kerta oli ensimmäinen, kun Johanna muistaa jonkun kommentoineen hänen ulkonäköään.

”Tuosta hetkestä lähti halu laihduttaa”, Johanna sanoo.

Lukiossa Johanna sairastui bulimiaan. Hän koki puhdistuvansa ja saavansa helpotusta stressiin oksentamalla.

Bulimia loi varjon laulajauran alkutaipaleelle

Johanna aloitti 19-vuotiaana laulajan uraansa. Bulimia paheni uudelleen päälle parikymppisenä.

”Minulla oli todella kovat paineet. Olin itsekin nuori, mutta siitä huolimatta alalle tuli koko ajan nuorempia, kauniimpia ja laihempia naisia.”
Kropassa ei saanut olla ylimääräistä, sillä Johannan tuli mahtua vaatesponsoreilta saamiinsa nollakoon mallikappaleisiin. Ulkonäön arvostelu oli raadollista.

”Musiikkialan palaverissa minulle saatettiin sanoa, että nosta vähän paidan helmaa ja pyörähdä ympäri”, Johanna muistelee uransa alkua.

Johanna vuonna 2015. © Pekka Nieminen / Otavamedia

Tangomarkkinoilla tarjottiin rahaa laihduttamisesta

Johanna tietää, miten ulkonäön kommentointi jää mieleen elämään. Kun hän oli parikymppinen aloitteleva laulaja, joka esiintyi laivan bändissä, tuntematon nainen tuli juttusille.

”Hän tuli tarjoamaan minulle sadan markan seteliä ja sanoi, että laulat älyttömän kauniisti, mutta tee itsellesi jotain, sillä olet liian lihava.”
Myös Tangomarkkinoilla Johanna törmäsi ulkonäön arvosteluun. Hänelle sanottiin suoraan finaalissa, että laihduta 15 kiloa, niin pärjäät kilpailuissa.

”Ymmärrän, että esiintyvän taiteilijan tulee näyttää hyvältä, mutta pääasia on kuitenkin muissa avuissa. Laulutaitoni ei riipu siitä, painanko 50 vai 90 kiloa.”

Nuoruuden syömishäiriöt opettivat – tangokuningatar ottaa kantaa nyt ulkonäkövaatimuksiin

Nuoruuden syömishäiriöstä toipunut Johanna on oppinut vuosien varrella jättämään arvostelut omaan arvoonsa. Hän ottaa napakasti kantaa viihdealan ulkonäkövaatimuksiin.

Johannasta tuntuu järjenvastaiselta, että kokoa 40 pidetään lihavana.

”Milloin nollakoosta tuli normaalia? Nuoruutta palvova ja ryppyjä silotteleva kulttuuri vääristä myös sitä, miltä eri-ikäiset ihmiset oikeasti näyttävät.”

Arvostelu ei tunnu koskaan mukavalta, mutta enää se ei satuta Johanna samalla tavalla kuin nuorempana.

”Jos joku tulee arvostelemaan kilojani, yritän ajatella, että minussa ei ole vikaa, vaan toisella oli ehkä huono päivä ja hän purki pahaa oloaan minuun.”

Johannan mielestä toisen kilojen arviointi ei kuulu kenenkään tehtäviin.

”Kärkäs ulkonäön arviointi ilman tietämystä toisen taustoista tai mahdollisista sairauksista on typerää. Ihmistä ei tulisi lokeroida niin, että kaikkien pitäisi näyttää samalta ja olla saman kokoisia.”

Johanna oli kuntokuurilla, kun hänen tyttärensä syntyi. Tässä Nelli on nelikuukautinen. © Pekka Nieminen / Otavamedia