Mikko Alatalo: ”Opetin Juicelle kitarasointuja – ja hän minulle tekstien kirjoittamista”

Mikko Alatalo kertoi elämästään ja tulevaisuudestaan Seuran Tunnustan ja ennustan -juttusarjassa.

TUNNUSTAN, että kiiminkiläisen lukiopojan unelman täyttymys oli päästä parikymppisenä tv-uutisiin reportteriksi. Sitten juonsin viihdeohjelmia muun muassa Iltatähdestä Hittimittariin. Myös vuodet Tammerkosken sillalla ovat jääneet mieleen. Ja 1990-luvulla tein tv-konsertin suomalaisen maaseudun puolesta. Niin minua pyydettiin politiikkaan. Ehdokkaaksi lähdin 2003 ja pääsin läpi. Seuraaviin vaaleihin piti tehdä jo ahkerasti töitä. Eräs vihertävä ystäväni sanoi: mitä sinä, Mikko, niitä Pirkanmaan sorateitä puolustat, kun minä puolustan koko maapalloa. Vastasin, että tuo on hyvä työjako. Hoida sinä maapallo, minä hoidan Pirkanmaan. Onhan toki maapallostakin pidettävä huolta.

TUNNUSTAN, että yli 12 vuotta kansanedustajana on ollut henkisesti rikasta aikaa. Kaikki Suomen tiet ovat minulle tuttuja, siitä myös lukkarinrakkaus liikenneasioihin. Jotta pöllit saadaan tehtaisiin ja biotalous nousuun, on tiet ja sillat saatava kuntoon. Eduskunnassa olen puhunut maaseudun puolesta, mistä lauloin jo Siirtomaa-Suomen lauluissani.

TUNNUSTAN, että oli suuri juttu, kun perustin 70-luvulla Tampereella Coitus Int -bändin Juice Leskisen ja Harri Rinteen kanssa. Tarkoitukseni oli opiskella journalismia, mutta aloinkin opiskella Leskistä. Jussi opetti tekstin tekemistä, minä opetin hänelle kitarasointuja, kuten dimejä. Kun levytimme laulumme Klovni heittää veivin, Juice piilotti tuohon traagiseen tekstiin kolmen naisen nimet, ikuisti levylle naiset, jotka olivat olleet hänelle anteliaita.

ENNUSTAN, että lauluilla on merkitystä ihmisten elämälle, vaikka kuuntelun muodot muuttuvat. Jotkut ovat tulleet sanomaan, että kun he löysivät puolisonsa, tärkeä biisi oli Syli tai Hän hymyilee kuin lapsi. Kun he sitten saivat lapsia, tärkeä oli Känkkäränkkä tai Suojelusenkeli. Jos tuli avioero, karaokessa laulettiin Ihmisen ikävä toisen luo. Ja nyt, kun omat vanhemmatkin ovat jo mullan alla, kuunnellaan On kotipiha hiljainen. Olinkin aika otettu, kun minut kelpuutettiin Fingerpori-sarjakuvaan nimellä suomalaisten tunteiden tulkki.

TUNNUSTAN, että Juicen kanssa egot välillä törmäsivät. Mutta silti teimme joka vuosikymmenellä levytyksiä yhdessä. Vuonna 2003 levytimme pitkästä aikaa, ja syntyi albumi Senaattori ja boheemi, teimme myös kiertueen. Politiikkaa Leskinen inhosi, mutta kun kysyin, miten yhdistän kansanlaulajan ja -edustajan tehtävät, häneltä tuli vastaus: Puhu ilimaiseksi, laskuta laulusta.

ENNUSTAN, että teen vielä eläkevaarinakin lauluja Harri Rinteen kanssa. Minä tuon reissuiltani tarinoita teksteihin, Harri taas – hänhän on älykkö – pohtii suuria ajatuksia. Monet muistavat Syksyn sävelen rallit. Mutta kestävimpiä ovat monet laulelmat kuten Hyasinttien aika, jolla Harri halusi pyytää anteeksi äidiltään vanhoja riitoja. Emme tienneet, että Harrin äiti nukkui pois kaksi viikkoa myöhemmin. Ehkä se oli niin tarkoitettu.

ENNUSTAN, että laulan myös keikoilla niin kauan, kun jalka teppasee. Tein juuri juhlakiertueen, mukana oli pari omaakin poikaa, Kalle ja Aaro, soittamassa.

TUNNUSTAN, että välillä huolestuttaa, miten lastenlasten käy. Itse olen sukuhaarani vanhin, kohtalon lähtöruudussa. Meinaan kuitenkin vielä matkustella. Olenkin käynyt hiihtämässä mutkamäkeä kaikissa maanosissa, jopa Marokossa. Olen kiivennyt Kilimanjarolle ja laskenut kajakilla koskia. Yhdysvalloista on käymättä vielä 14 osavaltiota. Ne aion vielä reissata – jos ikää ja kuntoa riittää.

ENNUSTAN, että ihanteellisuuden säilyttäminen on idealistille tässä karussa maailmassa vaikeaa. Kun toisaalta täytyisi pitää huolta myös tästä omasta elämästä ja perheestä. Olen sen aikanaan kiteyttänytkin Maaritille tekemässäni Hymypoika-tekstissä: Ole aina nuori rohkea ja katso valoon päin/näin sanoit hymypoika, ystäväin/Sä maailmaa paranna, mut’ muista, että ihmiselämään/riittää, kun selviydytään. 

Lue myös: Mikko Alatalo: ”Juicen kanssa egot välillä törmäsivät”

Ensimmäisen vaimonsa menettänyt Mikko Alatalo: ”Nyt osaan arvostaa rakkautta”

Mikko Alatalon haastattelu on ilmestynyt Seurassa 1/2016