Näyttelijä Pilvi Hämäläinen tunnustaa olevansa tunnollinen sinnittelijä: ”Terveyteni pettää joka kerta, kun joku iso työprojekti loppuu”
Näyttelijä Pilvi Hämäläinen keskustelee painajaisunistaan terapeutin kanssa. Voisivatko ne liittyä pelkoon, ettei hänen todellinen minänsä riitä?
Pilvi Hämäläinen.
Hoidan terveyttäni vähän huonosti. Tänäänkin olen juonut vain kahvia ja syönyt karkkia. Kiirekin vaikuttaa. Ongelmani on myös se, että kun keksin yhden hyvän ruuan, syön sitä sitten monta kuukautta. Tällä hetkellä en ole keksinyt mitään terveellistä ruokaa ja olenkin syönyt vain pitsaa.
Parasta terveysruokaani on pinaattikeitto, jonka lämmitän mikrossa. Minulla on nykyään myös tehosekoitin smoothieita varten. Käytin sitä kerran pari kuukautta sitten.
Salainen paheeni on kaikki roskaruoka, kuten sokeri, olut ja sipsit. Miksi kaikki ihanat ovat niin huonoja?
Vatsani voi hyvin, kun en vedä kahvia kahdeksaa kuppia päivässä, kuten normaalisti.
Outoja unia
Torjun stressiä pitkillä kävelyillä. Olen välillä kävellyt kuusikin tuntia putkeen. Kävelen luurit korvissa, koska enhän minä jaksa omia ajatuksiani kuunnella! Kuuntelen aika paljon vanhaa Suomi-iskelmää, Finnhitsejä ja muita.
Lempilajini on jääkiekko, jota pelasin aikoinani. Olisi kiva jatkaa lajin parissa. Ainoa laji, jota jollain tavalla harrastan, on kävely.
Olen alkanut nähdä unia, joissa olen murhannut jonkun ja piilottanut ruumiin. Syyllisyydentunne unissa on hirveä. Olen kysynyt terapeutiltani, mistä unet kertovat.
Olen välillä potenut huijarisyndroomaa, jolloin pelkään, ettei se todellinen minä riitäkään. Ehkä unet liittyvät sellaiseen kiinnijäämisen pelkoon?
Valvetilassa olen yrittänyt olla enemmän auki ihmisille ja maailmalle. Ehkä se vain pelottaa minua niin kovin, että näen asiasta painajaisia.
Tunnollinen työntekijä
Terveyteni pettää joka kerta kun joku iso työprojekti loppuu. Olen niin tunnollinen työntekijä, että sinnittelen aina viimeiseen asti. Vapaiden alkaessa minuun iskevät kaikki flunssat.
Parasta minussa on, että yritän kovasti toimia sen eteen, että minun kanssani olisi helppo olla.
Suurin pelkoni on katkeroituminen. Olen nähnyt vanhuksia, jotka ovat jääneet katkeruuden vangeiksi. Se on ahdistavaa.
Osoitan rakkauttani koskettamalla ja silittämällä.
Haluan kuolla vanhana. Tai sitten kun olen saanut tarpeeksi!
Mottoni on: Yritä nyt!
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 9/18.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti