Olli Lindholmin laulujen aiheet löytyvät itsekoetuista asioista – Hän ei halua olla yhteiskunnallinen vaikuttaja: ”En laula maailmanrauhasta enkä juoppohommista”

Yö-yhtyeen keulahahmo Olli Lindholm, 54, urheilee yhä yhdessä naisystävänsä Eveliinan kanssa. Vaikka ympärillä tapahtuu paljon, on yksi asia, josta Lindholm ei luovu: nakkirutiini.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yö-yhtyeen keulahahmo Olli Lindholm, 54, urheilee yhä yhdessä naisystävänsä Eveliinan kanssa. Vaikka ympärillä tapahtuu paljon, on yksi asia, josta Lindholm ei luovu: nakkirutiini.
(Päivitetty: )
Teksti: Linda Martikainen

Millainen on Yön Mitä jos mä rakastan -albumi?

Raikas. Se on huolellisesti tehty ja siinä on hyvät kappaleet. Siinä on paljon yllättäviä ratkaisuja. Levynteko ei ole ajasta kiinni, vaan siitä, löytyykö energiaa ja paloa. En laula maailmanrauhasta enkä juoppohommista. En halua olla yhteiskunnallinen vaikuttaja. Haluan laulaa sellaisista asioista, joita koen itsekin.

Millainen mies olet tänä päivänä?

Olen suora ja minulla kauhea intohimo tehdä töitä. Olen usein myös vähän hämilläni ympärilläni tapahtuvista asioista. En oikein pysy kärryillä jos esimerkiksi jonkin tapaamisen sopimiseksi pitää lähettää kymmenen sähköpostia, eikä tapaaminen sittenkään onnistu. Se johtaa siihen, että turhaudun, poistan niitä sähköposteja ja saan kauheaa huutoa sitten, kun en pysy kärryillä.

Arvostan asioiden pitämistä yksinkertaisena.

Miten pidät itsesi kunnossa?

Käyn puntilla kolme kertaa viikossa. Tänä kesänä pääsin mukaan myös pesisjoukkueeseen. Keväällä kävin aika paljon ryhmäliikuntatunneilla. Kävin muun muassa zumbassa, jossa olin ainoa mies.

Muita taisi naurattaa se homma, mutta ei se minua haitannut. Liikunnassa oleellisinta on se, että siitä tulee hyvä mieli. Liikunnan ei tarvitse aina olla tulosurheilua, vaan itselleen pitää voida myös nauraa. Syksyllä menen varmaan taas ryhmäliikuntatunneille Eveliinan kanssa.

Oletko lähtenyt mukaan valloilla olevaan kasvisruokabuumiin?

En. Syön ihan mitä vain ja koska tahansa. Lääkärit ovat puhuneet, että sellaiset ihmiset, joiden painoindeksi on kaksi tai kolme prosenttia ihanteen yli, voivat yleensä paremmin. He ovat nautiskelijoita. Totta kai on hyvä, ettei hullun lailla syö hampurilaisia, mutta missä se raja menee normaalilla ihmisellä?

Itselläni ei ole tarkoitusta juosta Tukholman-maratonia. Tähtään vain siihen, että minulla on kohtalaisen kivaa.

On myös asioita, joista en luovu. Kun tulen yöllä keikalta kolmelta kotiin, keitän kolme nakkia. Menen tiettyyn paikkaan istumaan ja syön ne kera tumman leivän. Se on jämpti. Tietyt rutiinit tuovat turvallisuutta. Kun teen sen, niin homma on paketissa.

Mitä pelkäät?

Asia, mitä olen pelännyt jo pidemmän aikaa on se, että miltä mahtaa tuntua sitten, jos ei enää olisikaan poltetta. Se, että muuttuisi kyyniseksi, ettei asioilla olisi enää väliä. Epäkohdilla ei olisi enää väliä tai vaikka konserttikiertueilla.

Pelottaa, miltä se sellainen tuntuu. Olin istumassa Porin kaupunginjohtajan kanssa ja suunnittelimme 40-vuotisjuhlakonserttia Kirjurinluodolle vuodelle 2021.

Tuollainen iso tavoite on minulle tosi tärkeä. Se on nyt merkattu ja sitä varten tässä tehdään paljon asioita

X