Radiojuontaja Hanna Kinnunen kertoo uupumuksestaan Annassa: ”En halunnut, että kukaan joutuu pettymään takiani”

Ihmisen keho on viisas. Vaikka pää toimii koko ajan kirkkaasti, eikä mikään asia tunnu hankalalta, keho tietää.

Siksi, koska se käskee pysähtymään.

Näin sanoo Hanna Kinnunen, 37,  Anna-lehdessä.

Toimittaja, radiojuontaja, Nurmijärven kunnanvaltuutettu (vihr.).

Hanna valmistelee Jyväskylän yliopistoon väitöskirjaansa puheviestinnän alalta. Aiemmin hän on näytellyt muun muassa Salatuissa elämissä sekä levyttänyt muusikkona.

Ei Hanna tiennyt viime syksynä.

Hän alkoi juontaa toukokuussa 2017 Radio Aallon aamushowta, ja julkaisi seuraavana syksynä kirjan Valtavan ihana yhdessä Aino-Kuutamo Uusitorpan kanssa. Kirjassa tekijät pohtivat muun muassa kehosuhdettaan.

Uutuuskirjan tiimoilta piti antaa paljon haastatteluja. Ja hoitaa samalla tehtävää kunnallispolitiikassa.

Siksi täytyy jaksaa. Hanna hankki personal trainerin. Kuntosalitreenejä neljä kertaa viikossa. Tuloksia tuli.

Tuli muutakin.

Yhtäkkiä tuntui, ettei pysty hengittämään.

Oli rytmihäiriöitä, ei tuntenut raajoja.

Kesken radiolähetyksen pyörrytti. Seuraavana päivänä nousi kuume. Ja sitten toinen käsi turposi.

Piti lähteä päivystykseen, josta Hanna lähetettiin Hyvinkään sairaalaan lisätutkimuksiin.

”Yritätkö todistaa itsellesi jotain?”

Mistä riittämättömyyden tunne kumpuaa?

Sitä Hanna on miettinyt viime kuukausina.

Alun perin kysymyksen esitti Hannalle hänen isänsä.

Aivoissa ei ollut häiriötä, eikä sairaalan magneettikuvasta löytynyt mitään. Lääkärinä työskentelevä isä ehdotti, että kyse voi olla burnoutista.

Eikä ole, sanoi Hanna. Hänhän oli utelias, teki intohimoisesti kaikkea.

Isä jatkoi: ”Miksi täytyy tehdä noin paljon? Voisiko olla niin, että pohjimmiltasi yrität todistaa itsellesi jotain? Haluaisin, että mietit, mistä riittämättömyyden vireesi kumpuaa.”

Hanna kirjoitti Valtavan ihana -kirjassa myötätunnosta. On tärkeää olla lempeä itselleen.

”Kriisini myötä tajusin, että prosessi on minulla ihan kesken”, hän sanoo Annassa.

”Olen pitkään kärsinyt kiltin tytön syndroomasta. Minun on ollut tosi vaikea sanoa ihmisille ei, koska en ole halunnut, että kukaan joutuu pettymään takiani.”

Uusia elämänhallintataitoja Hanna opettelee meditaation sekä psykologisen kirjallisuuden avulla.

Oli uupumuksesta jotain hyötyä.

Hän tutustui itseensä paremmin. Konkreettisin muutos oli ajan järjestäminen itselleen, joka päivä. Ainakin tunnin verran.

Se onnistuu, jos sanoo ihmisille myös ei.