Samuli Edelmann ja Santeri Kinnunen muistelevat opiskeluaikoja Jussi Parviaisen uudessa elämäkerrassa: ”Jussi oli meille valtava esikuva”

Parviaisen opetus vaikutti voimakkaasti myös Leea Klemolaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jussi Parviaisen elämäkerta Jumalan rakastaja ilmestyi Tammen kustantamana. Ohjaaja syyskuussa 1984.

Parviaisen opetus vaikutti voimakkaasti myös Leea Klemolaan.
Teksti:
Piia Sainio

”Olen teatterissa tehnyt muutamia rooleja ja näytellyt monissa elokuvissa. Vielä vuosia koulun jälkeen jonkin leffaprojektin yhteydessä mietin, että mitenkähän Jussi näkee roolisuoritukseni. Hänellä oli minulle niin iso merkitys”, näyttelijä ja muusikko Samuli Edelmann kertoo Jussi Parviaisen uudessa elämäkerrassa.

Jumalan rakastaja (Tammi) julkaistiin 13. maaliskuuta. Kirjan on kirjoittanut Maria Roiha.

Samuli Edelmann aloitti Parviaisen opetuksessa vuonna 1987, jolloin Parviainen toimi Teatterikorkeakoulussa dramaturgian lehtorina.

Samaan aikaan Edelmannin kanssa näyttelijäntyön opintonsa aloittivat muun muassa Santeri Kinnunen ja Leea Klemola.

Kinnunen näyttelee nykyään Helsingin kaupunginteatterissa. Klemola on palkittu ohjaaja ja näyttelijä. Edelmann taas on tehnyt pitkän uran sekä muusikkona että näyttelijänä.

”Olimme vähän kuin bändäreitä”

Parviaisen muistelmateoksessa Edelmann ja Kinnunen kertovat, että juuri Parviainen sai heidät hakeutumaan Teatterikorkeaan. He olivat teini-ikäisinä nähneet Ryhmäteatterissa Parviaisen näytelmän Jumalan rakastaja.

”Se käsitteli seksuaalisuutta, ruumista, hengellisyyttä ja pahuutta todella vaikuttavasti. Minä ja Santeri olimme fanittajia jopa siinä määrin, että halusimme töihin Ryhmiksen kahvilaan. Olimme vähän kuin bändäreitä. Jussin näytelmät vahvistivat ajatustani näyttelijäksi ryhtymisestä. Ja Jumalan rakastajan innoittamana aloin käydä salilla. Se vaikutti monin tavoin hyvin voimakkaasti”, Edelmann kertoo kirjassa.

Ennen Teatterikorkeaa koulussa käynti ei ollut juuri kiinnostanut Edelmannia.

”Sitä ennen olin lintsaillut koulusta miten huvittaa. Mutta Teatterikorkeaan menin joka aamu, olinpa miten väsynyt tai kipeä. Jussi oli meille valtava esikuva, jonka oppiin oli antoisaa mennä”, hän toteaa.

Samuli Edelmann, Santeri Kinnunen ja Aleksi Mäkelä tekivät elokuvan Esa ja Vesa - auringonlaskun ratsastajat vuonna 1994.

Samuli Edelmann (kesk.) ja Santeri Kinnunen (oik.) näyttelivät Aleksi Mäkelän ohjauksessa vuonna 1994. © Jorma Pouta / Otavamedia

”Koko koulu suhtautui meihin hulluina Parviaisen opetuslapsina”

Edelmannin ja Kinnusen opiskellessa Teatterikorkeakoulussa ohjaajantyön professorina toimi Jouko Turkka, jonka fyysiset opetusmenetelmät poikkesivat perinteisistä.

Myös Parviaisen rankkaa ja kokonaisvaltaista opetusta arvosteltiin, mutta hänellä oli kannattajansa.

Entiset oppilaat muistavat tiiviin ryhmähengen ja pitkät päivät, jolloin tunteja ei laskettu. Opetus kuitenkin päättyi, kun Parviainen joutui lähtemään talosta Jumalan teatteri -skandaalin jälkimainingeissa.

”Jussi oli opettanut aamusta iltaan. Yhtäkkiä oli tilanne, jossa opetusta ei ollut ja koko koulu suhtautui meihin hulluina Parviaisen opetuslapsina”, Leea Klemola kuvailee tilannetta Roihan lähes 600-sivuisessa kirjassa.

Parviaisen jälkeen opetus ei tuntunut miltään

Sekä Santeri Kinnunen että Samuli Edelmann keskeyttivät opintonsa Parviaisen lähdettyä.

”Se teatteri, johon rakastuin ja johon mulla oli palo… Se kyllä omalla tavallaan loppui siihen”, Edelmann kertoo.

”Musiikki oli toinen iso rakkaus, ja siitä aukesi minulle hieno ura. Vaikka jossitella ei pitäisi, niin olen miettinyt, missä olisin nyt, jos koulu olisi jatkunut. Minun osaltani sitä oli vaikea jatkaa, sillä opetusta ei Jussin jälkeen ollut, ja se vähä mitä oli, ei tuntunut miltään.”

Sittemmin Edelmann ja Parviainen ovat kohdanneet muutamissa produktioissa.

1988 Jussi Parviainen kirjoitti TV2:lle Aaveita ja valkoisia valheita -sarjan, jossa Samulilla oli päärooli. Hänellä oli rooli myös Jussin kirjoittamassa Moniminä-näytelmässä vuonna 1994. Vuonna 2006 molemmat näyttelivät Riisuttu mies -elokuvassa, Samuli pääroolia ja Jussi sivuosassa piispan tehtävistä luopuvaa miestä.

Jutun sitaatit ovat Maria Roihan kirjasta Jussi Parviainen. Jumalan rakastaja (Tammi 2018).

Jussi Parviainen, 62

Näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja ja ohjaaja Jussi Parviainen on Kuhmosta kotoisin. Hän on ollut naimisissa neljä kertaa ja hänellä on neljä lasta. Avioliitostaan näyttelijä Sanna-Kaisa Palon, 57, kanssa hänellä on tytär Emmi Parviainen, 32, ja poika Onni Parviainen, jotka molemmat tekevät uraa teatterissa.

Parviaisen ensimmäiset merkittävät näytelmät saivat ensiesityksensä 1980-luvun alun Helsingissä: Jumalan rakastaja 1983 Ryhmäteatterissa ja Valtakunta 1984 Intiimiteatterissa. ”Jumalan rakastaja ja Valtakunta olivat järisyttäviä tapahtumia 1980-luvun maisemassa, ja edelleen ylittämättömiä, yhden teatteritoimijan synnyttämiä ilmiöitä”, filosofi Esa Saarinen kuvaa Parviaisen elämäkerrassa Jumalan rakastaja.

Sittemmin Parviainen on näytelmien lisäksi tehnyt muun muassa radiokuunnelmia ja tv-viihdettä sekä elokuvat Yksinteoin ja Yksinteoin 2, jotka kertovat hänen avioeroistaan. Vuonna 2004 ilmestyi hänen esikoiskirjansa Hybris. Dramaturgian filosofia.

X