Sirpa Selänteen liittoon ei mahdu naisen ja miehen välisiä ystävyyssuhteita: ”Se on kirjoittamaton sääntö Teemun kanssa”

Se oli valtava järkytys.

Esikoisen syntymän laskettuun aikaan oli enää pari viikkoa, kun Sirpa Selänne, 49, kuuli joutuvansa valmistautumaan siihen ilman puolisonsa tukea. Neljä kautta menestyksekkäästi NHL-liigassa Winnipeg Jetsin riveissä jääkiekkoa pelannut Teemu Selänne oli myyty yllättäen Kanadasta Yhdysvaltoihin, Mighty Ducks of Anaheimiin.

Oli helmikuu vuonna 1996. Teemu lensi Kaliforniaan, Sirpan oli jäätävä synnyttämään Winnipegiin.

Onneksi oli Kathleen.

”Ystäväni apu oli korvaamaton. Synnytin lopulta toinen jalka hänen ja toinen Teemun olkapäällä”, Sirpa kertoo.

Tatuoinnein ikuistettu

30 vuotta jatkunutta rakkautta juhlitaan ensi kesänä. Sirpan ja Teemun yhteinen taival sai alkunsa katseista, jotka he loivat toisiinsa Teemun Paavo-veljen ylioppilasjuhlissa vuonna 1989. Teemu allekirjoitti ensimmäisen NHL-sopimuksensa ja muutti Kanadaan kolme vuotta myöhemmin. Sirpa jäi Suomeen suorittamaan loppuun fysioterapeuttiopintonsa ja seurasi Teemua parin vuoden kuluttua.

NHL-pelaajien vaimot ottivat Sirpan heti hienosti huomaansa. Avoimuutensa ansiosta hän sai ystäviä muualtakin.

Winnipegissä kaikki rakastivat jääkiekkoa. Niin myös esikoistaan odottanut Kathleen Leipsic, joka lähestyi Sirpaa kuntosalilla.

”En halunnut olla ennakkoluuloinen vain siksi, että hän oli jääkiekkofani. Hän vaikutti sympaattiselta, joten annoin mahdollisuuden ja niin meistä tuli ystävät.”

Kun Sirpa tuli raskaaksi, Kathleen ohjasi hänet oman gynekologinsa ja lastenlääkärinsä luokse.

Kathleen auttoi kaikessa myös Teemun muutettua Kaliforniaan. Hän tuli mukaan synnytykseenkin.

”Synnytys käynnistettiin laskettuna päivänä. Sain vääränlaisia lääkkeitä ja olin aika sekaisin. En kyennyt puhumaan kunnolla englantia. Kathleen oli kanssani koko yön. Hänestä oli valtavasti apua ja tukea.”

Teemu ehti paikalle seuraavana päivänä, kun Eemil alkoi tulla maailmaan. Synnytysosastolla oli tuolloin valtava kiire, joten viimeisenä Sirpan avuksi ehtivät synnytyslääkäri ja kätilö.

”Se oli aika huikea tilanne.”

Eemil syntyi 23. helmikuuta 1996. Yhdessä koettu tapahtuma loi katkeamattoman siteen Sirpan ja Kathleenin välille.

Kathleen lensi Suomeen juhlimaan Sirpan ja Teemun häitä seuraavana kesänä.

”Keksimme ottaa tatuoinnit ystävyytemme symboliksi.”

Kummankin oikean jalan nilkan ulkosyrjään ikuistettiin pieni sydän. Kuvaan on jälkeenpäin lisätty kukkasia ja kirjaimet BFF eli best friends forever, parhaat ystävät ikuisesti.

”Joka kerta olemme kannustaneet toisiamme kestämään kivun kädestä kiinni pitäen.”

Poriseva kattila

Sirpalla on kymmenittäin läheisiä ystäviä sekä Suomessa että Yhdysvalloissa.

”Moni suomalainen kuvittelee, että amerikkalaiset ovat pinnallisia ja feikkejä. Se ei pidä paikkaansa. Heistä löytyy samanlaista syvällisyyttä kuin suomalaisista. Heidät on vain kasvatettu olemaan reippaita, avoimia ja ulospäinsuuntautuneita.”

Ystävyyttä vaalitaan pariskunnittain ja perheittäin. Sirpalla ja Teemulla on lisäksi omat nais- ja miesporukkansa.

”Minulla ei ole tarvetta luoda miesten eikä Teemulla naisten kanssa ystävyyssuhteita, jotka olisivat pelkästään kahdenkeskisiä. Se on kirjoittamaton sääntö. Ehkä siihen liittyy suojelunhalua. Kahden henkilön suhteen väliin ei pääse, ellei siinä ole tilaa, mutta tulella ei tarvitse silti leikkiä. Ei kannata luoda turhia tilaisuuksia.”

Sirpa pohtii tekemisiään aina myös toisen kannalta.

”Yritän elää siten, etten tuota pahaa mieltä tai aiheuta mustasukkaisuutta. Samaa vaadin toiselta.”

Naisystäviään Sirpa tapaa usein liikunnan parissa. Parituntisilla lenkeillä on helppo keventää mieltä.

Kun lapset olivat pieniä, puheenaiheet liittyivät usein heihin.

”Enää emme ole vain äitejä. Keskitymme itseemme yksilöinä ja naisina. Naiset ymmärtävät toisiaan. On totta, kun sanotaan, että miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta. Voin vaihtaa kodin sisustuksen eikä yksikään perheeni miehistä huomaa. Sen sijaan naisystäväni kehuvat muutosta oitis.”

Parisuhteitakaan ei jätetä käsittelemättä.

”Sielunsiskoille voi harmitella, jos oma mies ei ymmärrä. Ystävät ovat kuin voimaa poriseva kattila, josta voi ammentaa ja jonne voi antaa.”

Huolistaan kertovaa tuetaan, mutta murheisiin ei jäädä rypemään.

”Ystäviäni yhdistää positiivinen elämänasenne. Tapaamisissa kuuluu aina naurua. Kiukkukalleista ei tule minulle läheisiä.”

Horjumaton rintama

Sirpa tutustuu ja ystävystyy helposti.

”En halua asennoitua elämään tai ihmisiin epäluuloisesti.”

Kaikkia hän ei kuitenkaan laske lähelleen. Hänen täytyy tuntea, että toinen on kiinnostunut hänestä eikä asemasta tai varallisuudesta.

”Uskon erottavani jyvät akanoista. En anna käyttää itseäni hyväksi.”

Ehdotukset yhteisistä liiketoimista pian tutustumisen jälkeen eivät rakenna ystävyyttä.

”En pidä riitelystä enkä puhu pahaa kenestäkään edes selän takana. Lopetan yksinkertaisesti yhteydenpidon.”

Varallisuus ei ole näytellyt minkäänlaista roolia Sirpan ystävyyssuhteissa, vaikka hän ja Teemu mielellään ystäviään kestitsevätkin.

”En todellakaan osta, maksa ja anna koko ajan, vaan myös saan. Porisevaan pataan laittavat kaikki yhtä paljon.”

Aina ei ole kyse rahasta.

”Jollain voi olla käytettävissä enemmän rahaa kuin toisilla, mutta yhtä tärkeitä ovat konkreettiset ystävyydenosoitukset, teot.”

Sirpa saapuu Suomeen yleensä kesäkuussa, kun istutusaika on jo ohi.

”Ystäväni on istuttanut Kirkkonummella olevan kotimme kasvimaan jo neljänä vuotena ilman, että olisin sitä häneltä koskaan pyytänyt. Se on pyyteetöntä ystävyyttä.”

Ystävyyttä on myös ottaa toinen huomioon silloinkin, kun hän ei ole paikalla. Sirpa saa puheluita, viestejä ja videoita tapaamisista, joihin ei ole päässyt.

”Lisäksi puoliani pidetään, vaikka en olisi paikalla. Sama pätee ystäväpiirissä kaikkiin, naisten rintama ei horju. Jos houkutuslinnut lähestyvät poissaolevan vaimon miestä, muut astuvat esiin naarasleijonan tavoin. Pidämme huolen, että miehemme käyttäytyvät kunnolla silloinkin, kun oma vaimo ei ole paikalla.”

Sirpa täyttää 50 vuotta ensi kesänä ja juhlii sitä Suomessa noin sadan ystävän kanssa. ”Odotan tältä vuodelta aika paljon. Minusta on ihanaa jakaa sen tuomat kokemukset ystävien kanssa.” © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Maailman tärkein

Ystävä voi olla omien vanhempien, appivanhempien, sisarusten ja lasten kanssa.

Sirpa menetti yhden rakkaimmista ystävistään, kun Teemun Liisa-äiti kuoli kesäkuussa. Omat vanhemmat ovat yli 80-vuotiaita, eivätkä enää jaksa matkustaa Kaliforniaan.

”Kaipaan vanhempien ihmisten seuraa ja heidän elämänviisauttaan.”

Sen vuoksi Sirpa aloitti syksyllä vesijumpan, jossa suurin osa kävijöistä on 70–80-vuotiaita. Sieltä löytyi ystäväksi 72-vuotias Marci, entinen lentoemäntä, joka solmi avioliiton anestesialääkärimiehensä kanssa kymmenen tapaamisen jälkeen.

Sirpa tapaa Marcia vesijumpassa pari kertaa viikossa ja sen lisäksi lounailla.

”Juttelemme ihan kaikesta, pääsiassa kaikenlaisia naisten juttuja. Marci kertoo elämästään ja minä omastani.”

Ystävyyden voi siis solmia keski-iässäkin.

”Se vaatii vain yhdessä vietettyä aikaa.”

Naisystävien merkitys on korvaamaton. Tärkeintä on silti vaalia suhdetta aviopuolisoon.

”Parisuhde on peruspilari. Kun pidän itsestäni ja huolehdin parisuhteestani, kykenen olemaan hyvä ystävä.”

Sirpa miettii hetken.

”En paljasta ystävieni salaisuuksia Teemulle, mutta kerron hänelle kaiken itsestäni. Olemme eläneet tavallaan kahdestaan maailmalla ja sen vuoksi meistä on tullut toisillemme niin tärkeitä. Ehkä suhteemme olisi erilainen, jos olisimme asuneet Suomessa. Nyt sanon kuitenkin ylpeydellä, että Teemu on paras ystäväni ja minulle maailman tärkein ihminen.”

Uusi elämänvaihe

Sirpa kertoo ajatuksiaan ja kokemuksiaan ystävyydestä tietokirjailija Merja Asikaisen kirjoittamassa ja juuri julkaistussa kirjassa Ystävyydellä Sirpa (Otava).

Sirpa innostui ensin aiheesta, mutta oivalsi projektin edetessä muutakin.

”Olen iloinen ja onnellinen kaikesta, mitä olen Teemun rinnalla kokenut. En missään tapauksessa kadu vuosia, jotka olen omistanut perheelle. Nyt on kuitenkin uusi elämänvaihe. Tiedän, että on asioita, joita osaan ja joissa olen hyvä. On aika tuoda ne esille ja olla lisäksi jotain muutakin kuin Teemun vaimo.”

Tällä hetkellä Sirpa tekee työtä perheen omistamassa ravintolassa parina päivänä viikossa. Hän ottaa vastaan varauksia ja vieraita sekä seurustelee heidän kanssaan.

Selänne Steak Tavernin lisäksi avataan tänä vuonna pikaruokaa tarjoava Penalty Box -ravintola, jonka kaavaillaan kasvavan ketjuksi.

”Olen yhä kodin hengetär, mutta puhkun energiaa myös erilaisiin projekteihin. Olen vasta 49-vuotias. Ei sitä tiedä, mitä kaikkea vielä keksinkään!”

Sirpan kuvausvaatteet: farkut Zaida, neule ja korvikset Dots…, tennarit Superga.