Tutkijat: Matti Nykänen on kansallinen suurmies

Matti Nykänen täyttää tänään 50 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi julkaistu esseeteos Mitä Matti tarkoittaa? purkaa ansiokkaasti mäkikotkan ympärille rakentunutta ilmiötä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Matti Nykänen täyttää tänään 50 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi julkaistu esseeteos Mitä Matti tarkoittaa? purkaa ansiokkaasti mäkikotkan ympärille rakentunutta ilmiötä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Lauri Sihvonen

Miksi Matti Nykänen herättää tunteita jokaisessa suomalaisessa? Miksi hän meitä kiinnostaa?

Matin 50-vuotispäivän kunniaksi julkaistu Mitä Matti tarkoittaa? Esseitä Matti Nykäsestä (Savukeidas) pohtii, millaisia merkityksiä liitämme ”kaikkien tuntemaan” mäkikotkaan. Matin elämää käydään läpi niin urheilun, alkoholinkäytön, popmusiikin, koomisuuden, rakkaussuhteiden, suurmieheyden kuin yleisösuhteenkin kautta.

Seitsemän Turun yliopiston kulttuurintutkijaa on paneutunut huolella Nykäsen vaiheisiin, ja lopputuloksena on mielenkiintoinen analyysi sankarista, johon on mahdollista liittää täysin vastakkaisia piirteitä. Suurin voittajuus ja suurin häviäjyys yhdistyvät Matti Nykäsessä ainutlaatuisella tavalla.

”Kaikessa ristiriitaisuudessaan Matti Nykänen on legenda eläessään, osa suomalaista populaarikulttuuria ja urbaania kansanperinnettä”, teoksen toimittanut Benita Heiskanen kirjoittaa esipuheessa.

Kansakunnan peili

Esseekokoelman parasta antia ovat kulttuurihistorialliset pohdinnat. Tutkijat asettavat Matti Nykäsen elämän kehykseen, jossa Suomi näyttäytyy kansainvälisyyteen pyrkivänä metsäläisten kansakuntana.

Kiihtyvän kehityksen keskellä valtakunnan sankariksi kuitenkin nousee mäkihyppääjä, joka ei osaa yhtään vieraita kieliä, on alkoholinkäytössään arvaamaton, uhkuu herravihaa lajiliittonsa systeemiä kohtaan ja löytää rinnalleen aina uuden naisen.

Matista löytyy tarttumapintaa jokaiselle suomalaiselle, joka tuskailee kansainvälistymisen, sivistyneiden juomatapojen tai vaikkapa parisuhdeongelmien kanssa.

Professori Hannu Salmi pohtii Suomalainen mäkikotka -esseessään, miten kaikkien voittojen juhlittu sankari, ”meidän Matti”, riisui sankaruudelta sädekehän. Salmen mukaan ilmiössä yhdistyvät urheilullinen ylivoima, henkilökohtaiset ongelmat ja 1980-luvun murtuva yhtenäiskulttuuri, jossa jännitteet alkoivat purkautua mediaan.

Matti Nykänen oli hetken aikaa kuin Kekkonen, jonka tekemisiä peiteltiin. Kun kylmä sota päättyi, myös Matin julkinen kuva alkoi muuttua todenmukaisemmaksi.

Juuret kansanperinteessä

Tutkija Paavo Oinonen löytää Matista yhtymäkohtia viinankäyttöä koskevaan suomalaiseen kansanperinteeseen. Niissäkin sama henkilö voi olla vuoroin klovni, hölmöläinen ja veijari.

Oinosen essee ”Juotavaa oli kuin vettä Päijänteessä” – Matti ja alkoholi sisältää oivaltavaa pohdintaa siitä, millaisia kulttuurisia merkityksiä mäkikotkan juomatapoihin on ladattu 1990-luvulta saakka:

Samaan aikaan kun Suomesta ja suomalaisista alettiin muovata urbaaneja eurokansalaisia hillittyine seurustelu- ja juomatapoineen, Matti Nykänen toimi oletetun tuulipukukansan varaventtiilinä. (…) Vaikka mäkimestari oli jyväskyläläinen, kaupunkilainen, hänen juroudessaan ja vähäpuheisuudessaan oli metsäläinen vivahde, joka on osa mytologisoitua suomalaismiehen kuvaa. Tämä on juuri Matti-ilmiön liittymäkohta syvimpään ja karkeimpaan perinneainekseen.

Oinosen mukaan näemme Matin kautta syvälle suomalaisuuteen – kansaan, jolle hillitty viininsiemailu on loppujen lopuksi ollut eurohuumassa väkisin istutettu ”herrojen” tapa.

Nykäsen juomarius on myös ajaton näkymä tai sukellus suomalaisen mielenmaiseman syövereihin, joita voi joko vieraskoreasti peitellä tai paljastaa. Päihtynyttä Mattia katsomalla ja hänestä lukiessamme näemme Suomeen, jossa epäsuotuisat vävyt eivät ole kaappijuoppoja tai baarikärpäsiä vaan änkyrään asti kuppia kallistelevia ottelijoita.

Miksi nauramme Matille?

Alkoholinkäyttöön liittyvän väkivaltaisuuden kääntöpuolella on toinen Matti, joka näyttäytyy humoristisena sutkauttelijana. Heidi Hakkarainen kysyy, miksi Matin kohdalla faktat lyödään usein leikiksi. ”Miksi tarvitaan naurua Matille, ja mitä tuo nauru kertoo meistä suomalaisista?”

Matin humoristisuudessa tiivistyvät muun muassa hankala kansainvälistyminen (”bon voyage -tunne”), kielelliset latteudet (”Elämä on laiffii”), vaiheiden päättymättömyys ja korkealta putoaminen. Hakkarainen osoittaa, miten suomalaiset käyttävät Matti Nykästä omien ongelmiensa käsittelyyn. Jopa tabuaiheet, kuten parisuhdeväkivalta, ovat muuttuneet Matin kautta naurun aiheiksi.

Benita Heiskanen on kerännyt ”Meidän Matti” – Yleisön Nykänen, Nykäsen yleisö -tekstiinsä suomalaisten nimettömiä kommentteja heidän suhtautumisestaan Matti Nykäseen. Niissä Matti näyttäytyy yhtä aikaa voittamattomana ja tosielämän Aku Ankkana. Mäkikotka on sekä suomalaisen sisun ruumiillistuma että ikuinen epäonnistuja.

Matin hahmon suuruutta kuvaa, että häneen on mahdollista liittää melkein mitä tahansa.

Suurmiehen sisältö

Teoksen pysäyttävin essee on Rami Mähkän Matti – Suomalainen suurmies. Siinä hahmottuu kuva Matti Nykäsestä ihan oikeana suurmiehenä, tähän tapaan:

Urheiluhullun Suomen kansan silmissä hänen voi katsoa olevan kansallinen suurmies ylipäätään. Nykänen on poikkeusyksilö, joka erottuu tavallisista ihmisistä niin kotimaassaan kuin kansainvälisesti. Suomalaisittain on oleellista, että hänellä on kansallisiksi koettuja ja tiedostettuja ominaisuuksia, kuten kohtuuttomuuksiin riistäytyvä alkoholin käyttö ja ”herroille” kumartamattomuus, molemmat runsaasti uutisoituja teemoja.

Suurmies on henkilö, jonka vaikutus ulottuu omaa toimintapiiriään laajemmalle, ja Nykänen todella on tällainen hahmo. Mähkä kaivaa esimerkkejä aina Tuntematonta sotilasta myöten. Näin hän onnistuu hahmottamaan kuvan miehestä, joka on samaan aikaan poikkeusyksilö ja yksi meistä:

Urheilusankari Nykäsen saavutukset mäkihypyssä ovat hänen saavutuksiaan, mutta nuo saavutukset ovat kansallista omaisuutta, joihin oikeastaan kenellä tahansa suomalaiselle tuntuu olevan osakkuus; jo voiton hetkellä liikutuimme toisaalta Nykäsen, toisaalta omasta puolestamme, sillä Matti edusti meitä kaikkia.

Ja edustaa edelleen.

Seuran Matti 50 -erikoislehti ilmestyi 25.6.2013. 

Lue myös aiemmat Matti-jutut Seura.fi:stä:

Nykänen antoi palautetta Matti 50 vuotta -erikoislehdestä (27.6.2013)

Seuran erikoislehti juhlistaa viisikymppistä Matti Nykästä (25.6.2013)

Seura julkaisee Matti-erikoislehden – katso Matti Nykäsen tarina Seuran kansissa (19.6.2013)

X