Ken on heistä kaunein? Kuninkaalliset katseen vangitsijat
Kuningashuoneiden edustavat ja näyttävät naiset keräävät yleisön katseet ja huomion. Miesten rooli on typistynyt taustalla odotteluun.
Diana-kuume valtasi Australian vuonna 1983.
Prinssi Oscar lisää entisestään Victorian kansansuosiota. ©Kate Gabor/Kuningashuset.se
Kauneudestaan tunnetut, tyylikkäät kuningattaret ja prinsessat keräävät kansan mielenkiinnon. Maailma seuraa jännittyneenä esimerkiksi Ruotsin prinsessojen vauvauutisia tai Cambridgen herttuatar Catherinen leninkivalintoja.
Sen sijaan Espanjan kuningas Felipestä tai Hollannin hallitsija Willem-Alexanderista ei revitä näyttäviä otsikoita.
Kauniit ja tyylikkäät kuninkaalliset naiset ovat aina kiehtoneet kansan mieltä. Jo Ranskan keisarinna Joséphine sai hautajaisissaan vuonna 1814 megalomaaniset 20 000 surijaa kyynelehtimään kurkkumätään kuolleen hallitsijattarensa kohtaloa. Näin siitä huolimatta, että avioliitto Napoléonin kanssa purkautui vaimon hedelmättömyyden vuoksi.
Vuonna 1898 italialaisen anarkistin veitseniskuun menehtynyt Itävallan keisarinna Elisabet eli Sissi kohosi runsaine kutreineen koko Euroopan kauneusihanteeksi.
Ajan lehdistö oli ja on keskeisessä roolissa saagan luomisessa.
Kuningatar Máxima on tyyliltään täydellinen kuninkaallinen. © Andreas Rentz/Getty Images
Paikka parrasvaloissa
Walesin prinssi Charlesin ja hänen Diana-puolisonsa avioliittoa ei solmittu vuonna 1981 onnellisten tähtien alla, vaan sopivaisuussääntöjen sanelemana: kruununperijälle tuli löytää siniverinen neitsytmorsian.
Rooliin tuntui istuvan mainiosti 13 vuotta sulhasta nuorempi, nöyrän oloinen Spencerin jaarlin tytär.
Neitsytmorsian kuitenkin riisti puolisoltaan paikan parrasvaloissa.
Australian vierailulla vuonna 1983 prinssi Williamin äidiksi juuri tullut Diana sai kansanjoukot kiljumaan nimeään. Kuvaajien pyynnöstä Charles sai väistyä kameran edestä.
Kansa kaipaa unelmia, ja siksi kauneuden ja muodikkuuden duo tekee kuningashuoneiden naisista miehiä vastustamattomampia.
Tyyli- ja muotiasiantuntija Teri Niitti nostaa tämän hetken tyyliltään voittamattomaksi kuninkaalliseksi Monacon ruhtinatar Charlenen.
”Häntä voidaan luonnehtia etäiseksi, mutta toisaalta hänen arvokkuutensa nostaa kuninkaalliset kansan ihailtavaksi. Siinä missä hänen anoppinsa, ruhtinatar Grace oli tunnettu filmitähti, Charlene ansioitui huippu-urheilijana”, Niitti arvioi suosikkikuninkaallisensa sulokkuutta.
”Hänen kauneutensa painii samassa sarjassa Gracen kanssa.”
Ruotsin kruununprinsessa Victoria taas on maanläheisyydessään erilainen.
”Kohtaamiensa ongelmien kuten syömishäiriön vuoksi monet nuoret naiset voivat samastua häneen. Victoria liputtaa ruotsalaisten yritysten puolesta käyttämällä edullisen vaatejätti H&M:n asuja, joihin myös tavallisilla kansalaisilla on varaa”, Niitti sanoo.
”Hänen kälyllään, skandaaleissa ryvettyneellä Sofialla ei ole muuta mahdollisuutta kuin pukeutua kalliiseen huippumuotiin, kuten Oscar de la Rentan ja Guccin asuihin. Arvokkuus ei kumpua Sofiasta sisältä, joten pinta vaatii sitä”, Niitti napauttaa.
Toisaalta Sofia saa huomiossa ja edustavuudessa tasoitusta puolisoltaan, sillä prinssi Carl Philip on pariinkin otteeseen valittu maailman seksikkäimmäksi ja komeimmaksi prinssiksi.
Ruhtinatar Charlene ja uusi hiustyyli. ©Charley Gallery/Getty Images
Dianan perintö
Dianan suosio säilyi järkkymättömänä traagiseen kuolemaan saakka elokuussa 1997 – ja vielä sen jälkeenkin.
Vuonna 1995 hän avautui aviomurheistaan BBC:n Panorama-ohjelmassa ja esitti toiveen päästä sydänten kuningattareksi Britannian valtaistuimen sijaan. Tässä hän myös onnistui.
Hyväntekeväisyyden ohella prinsessan valtteja olivat hänen kauneutensa ja loputon rivistö suosikkisuunnittelijan ja rakkaan ystävän, Gianni Versacen luonnostelemia iltapukuja.
Dianaa kuvauksellisempaa paparazzien kameranruokaa voi tuskin kuvitella.
Dianan manttelinperijäksi Niitti nimeää herttuatar Catherinen.
”Britanniassa vallitsi pitkään pyhimystyhjiö. Kaunis ja lojaali Kate, joka astelee synnytyksensä jälkeisenä päivänä sairaalasta täydellisempänä kuin näytöslavojen huippumallit, on omiaan täyttämään tuon tyhjiön.”
Kruununprinsessa Mary kerää katseet. ©Julian Parker/UK press/Getty Images
Pärjäävät kuninkaalliset naiset
Kuningashuoneisiin naidut nykyprinsessat ovat usein sanavalmiimpia ja koulutetumpia kuin puolisonsa.
Espanjan kuningatar Letizia on kartuttanut ammattitaitoaan toimittajana ja uutisankkurina, Hollannin kuningatar Máxima piinkovana pankkiirina ja Tanskan kruununprinsessa Mary bisnestykkinä.
Hulppea ura on edellyttänyt prinsessoilta uskottavuutta, jota pelkkä syntyperä ei aina anna. Niinpä nämä rautarouvat pärjäävät esimerkiksi hyväntekeväisyyslähettiläinä norsunluutornista laskeutuneita puolisojaan paremmin.
Toisinaan tilanne kärjistyy. Näin kävi hongkongilaistaustaisen prinsessan Alexandran ja hänen puolisonsa, tanskalaisprinssi Joachimin välillä. Pari erosi yhdeksän aviovuoden jälkeen vuonna 2004.
Syynä eroon tanskalaiset pitivät prinssin vätystelyä. Kun kunnianhimoinen, pankkiirina työskennellyt Alexandra omisti aikansa tanskan kielen omaksumiseen ja UNICEFin tukemiseen, viihtyi puoliso cocktail-lasin ääressä yökerhossa.
Myös prinssin uusi rouva, ranskalaissyntyinen prinsessa Marie on pätevöitynyt ennen avioliittoaan Manhattanin bisnesviidakossa ja Sveitsin pankkikiemuroissa, mutta toistaiseksi parisuhde näyttäisi pysyvän pystyssä.
Sen sijaan prinsessoiksi syntyneet eivät ole onnistuneet kesyttämään puolisoittensa uraohjusten kykyjä pelkästään kuningashuoneen palvelukseen.
Kun Victoria rakastui kuntovalmentajaansa Daniel Westlingiin, kuningaspari vastusti suhdetta jäätävästi sulhasehdokkaan tavismaisuuden vuoksi. Sittemmin Danielin mukautuvuus on osoittautunut siunaukseksi.
Madeleinen rinnalleen valitsema investointipankkiiri Chris O’Neill puolestaan antoi palttua pelkälle prinssintittelille eikä ottanut sitä vastaan. Hän keskittyy mieluummin rahantakomiseen Lontoon Cityssä.
Kuningatar Letizia hankki kannuksensa toimittajana. ©Fotonoticiqas/Wiremage/Getty Images
Prinssi William ja ruhtinatar Catherine vierailivat Taj Mahalissa huhtikuussa. ©Danny Martindale/Wireimage/Getty Image
Äitiyden auvo
Kuninkaallisten naisten suosion sinetöivät lopulta pikkuprinssit ja -prinsessat. Kyseisen kikan tunsi jo vallankumouksen vimmassa vuonna 1793 mestattu Ranskan viimeinen kuningatar Marie Antoinette.
Hän silotteli tuhlaushysteriastaan johtuvaa äärimmäistä epäsuosiotaan maalauttamalla luottotaiteilijallaan, Élisabeth Vigée Le Brunilla kansan nähtäväksi hellyttävästi äidinrakkautta huokuvia muotokuvia itsestään lastensa kanssa.
Sama temppu toimii yhä. Pikkuprinssi Oscarin synnyttänyt kruununprinsessa Victoria surffaa kansansuosion huipulla. Samoin tämän veljen vaimo prinsessa Sofia.
Ja vaikka talouden laskusuhdanne kannustaisi veronmaksajia kyseenalaistamaan koko kuningashuoneen olemassaolon, saa potretti herttuatar Katesta Georgen ja Charlotten kanssa kriittisetkin britit huokailemaan ihastuksesta.
Vauvauutisten päivittämistä varten kuningashuoneet ovat valjastaneet sosiaalisen median käyttöönsä, ja kuva suloisesta pienokaisesta voi kerätä miljoonia tykkäyksiä. Suosio sataa äidin laariin, sillä yksikään miesmonarkki ei ole vielä herättänyt vahvaa ihastelua isyytensä vuoksi.
Äitiys saattaa olla myös kaksiteräinen miekka, jonka kärki kääntyy prinsessoja vastaan. Kun heidän avioitumisikänsä on noussut, hedelmättömyysepäilyt nostetaan siekailematta skandaalilehtien kansiin. Esimerkiksi Victoria sai sinnitellä häidensä jälkeen vuoden verran katseiden ristitulessa, kun raskautta ei saman tien kuulunut.
Vauva nostaa monarkian pisteitä ainakin hetkeksi, vaikka nykyiset tiarapäät haluavat turvata jälkeläisilleen yhtä leppeän lapsuuden kuin tavistaaperoilla. Sen jälkeen tarvitaan säteileviä hymyjä ja ihastuttavia iltapukuja pitämään lumous hengissä.
Siksi kuningashuoneiden kansansuosio lepää jatkossakin kuningattarien ja prinsessojen viehätysvoiman varassa.
Prinsessa Marie on askeleen edellä miestään prinssi Joachimia. ©Julian Parker/UK press/Getty Images
Lue myös:
Seuran lukijoiden suosikkikuninkaallinen on kuin naapurin tyttö