Paritanssi koukuttaa yhä – Jämsäläinen pariskuntaa kiertää Suomen lavoja tanssin pyörteissä
Jämsäläiset Raija ja Paavo Leskinen kiertävät asuntoautollaan Suomen tanssilavoja. Tansseissa heidän rakkaustarinansa aikoinaan alkoikin.
Raija ja Paavo Leskinen ovat pitäneet yhtä tanssin siivittämänä jo viiden vuosikymmenen ajan.
Mies napittaa paitaansa kiinni, vaimo viimeistelee meikkaustaan peilin edessä.
Paavo, 70, ja Raija, 68, Leskinen valmistautuvat tanssi-iltaan asuntoautossaan Kapakanmäen lavan pihamaalla.
Kiirettä ei ole, sillä aviopari on saapunut Tuulokseen jo edellisiltana niin kuin useimmat muutkin karavaanarit: pihamaata koristaa komea asuntoautojen rivistö.
Asuntoautojen takaa avautuu näkymä hämäläiseen peltomaisemaan. Kapakanmäen lava kohoaa keskellä maalaisidylliä.
Tuuloksen Kapakanmäki on tullut Leskisille tutuksi. Kesällä he tanssivat vähintään kerran viikossa. ©SILVI KAARAKAINEN/OTAVAMEDIA
Vuosien varrella Suomen tanssipaikat ovat tulleet Leskisille tutuiksi, ja myös muut tansseissa kävijät. Kuulumisia tuttujen kanssa on tälläkin kertaa jo ehditty vaihtaa.
Iltapäivällä on juotu kahvit viihtyisäksi sisustetussa asuntoautossa. Raijan leipomat herkulliset karjalanpiirakat ja mustikkapiirakka vaniljakastikkeen kera ovat antaneet energiaa ja hyvää mieltä iltaa varten.
Kun Leskiset vielä valmistautuvat tanssi-iltaan, meno lavalla on jo lämpenemässä.
Kellohameet ja prässihousut tuttu näky tanssilattialla
Kapakanmäen lavalla tanssi-illan ensimmäinen orkesteri on aloittanut soittonsa värivalojen loisteessa. Ensi silmäys tanssilattialle paljastaa, että lavalle on tultu tanssimaan. Parien tanssiaskeleet ovat rytmikkäitä ja mukaansa tempaavia.
Raija ja Paavo saivat lisäkipinän tanssiharrastukseensa television Kesäillan valssi-suosikkisarjasta. ©SILVI KAARAKAINEN/OTAVAMEDIA
Tanssikavaljeeria odottavat naiset ovat asettautuneet omaan rivistöön. Miesten joukko takaseinän tuntumassa, orkesteria vastapäätä, on hajanaisempi.
Tansseihin on pukeuduttu kuin juhlaan: Naisilla kesäinen leninki on yleisin asu. Myös kauluspaitoihin pukeutuneet miehet ovat normaalia tyylikkäämpiä.
Osa tanssivieraista tapaa tuttujaan kahvilassa, josta kaikuu iloinen puheensorina.
Yleisön katseet on suunnattu tanssiviin pareihin, mutta aina välillä tanssikumppania odottavat miehet ja naiset vilkuilevat toisiaan. Silmäpeli kuluu lavakulttuuriin.
Pariskunnan rakkaus alkoi tansseista
Tyylikkäinä paikalle saapuvat myös Raija ja Paavo Leskinen. Molemmat ovat jo eläkkeellä, joten vapaa-ajan aikatauluja ei tarvitse junailla enää töiden mukaan.
”Yhdessä on veivattu 48 vuotta. Jämsän Pavilla tavattiin ensi kerran, tansseissa tietysti”, Raija kertoo.
Hän muistelee, kuinka katseli tuolloin pitkään Paavoa ja toivoi, että mies tulisi hakemaan tanssimaan.
Tunne oli väkevä, rakkautta sillä silmäyksellä. Raija vakuuttui, että tuleva kumppani on Paavo tai ei kukaan.
”Olin ujo maalaispoika ja ihmettelin, kuinka joku tyttö tuijotti pitkään”, Paavo muistelee.
Hän asui tuolloin vielä kotiseudullaan Konnevedellä. Yhteydenpitoa jatkettiin kirjeillä.
”Patulla oli nätti käsialakin. Kirjoitti niin kauniisti”, Raija kehuu.
Ensi tanssi Pavilla johti yhteen. Häitä tanssittiin 19. heinäkuuta 1969.
Leskisten asuntoauton nostalginen helmi on pariskunnan yhteiskuva nuoruusvuosilta. ©SILVI KAARAKAINEN/OTAVAMEDIA
Niistä tulikin tuplahäät, sillä myös Raijan sisar vihittiin samalla kertaa.
Paavo muutti Raijan ja työn perässä Jämsään. Työpaikka löytyi Kaipolan paperitehtaalta, joka oli tuolloin maailman suurin sanomalehtipaperia valmistava tehdas.
Hän työskenteli 40 vuotta tehtaan voimalaitoksen valvomonhoitajana ennen siirtymistään eläkkeelle.
Raija puolestaan työskenteli 46 vuotta kokkina Jämsän aluesairaalassa ja jäi kolmisen vuotta sitten eläkkeelle.
Viimeisinä työvuosina keittiössä valmistettiin ruoka-annoksia myös Jämsän kaupungin kouluihin, päiväkoteihin ja virastoihin.
”Siinä oli melkoista bodaamista, kun päivittäin valmisti kolmisen tuhatta ruoka-annosta. Annoksiin upposi 500 kiloa perunoita ja lähes sata kiloa lihaa”, Raija muistaa.
Kesäillan valssin lumoa
Tanssi kuului jo työvuosina pariskunnan lempiharrastuksiin. Paavo kertoo, että parhaimmillaan tanssipaikkoja on kierretty kahdessa viikossa yli tuhat kilometriä.
Kapakanmäen lavalla Leskiset eivät olisi ilman Kesäillan valssi -televisiosarjaa.
Leskisten albumista löytyy kuvia viimeisen Kesäillan valssin tunnelmista juontaja Sari Tammisen kanssa. ©SILVI KAARAKAINEN/OTAVAMEDIA
Television suosikkisarjana vuosina 1996-2011 pyörinyt Kesäillan valssi on ollut tärkeä kimmoke myös Leskisten tanssiharrastukseen. Jämsäläinen pariskunta oli lähes aina paikalla, kun tanssisarjaa nauhoitettiin.
Ja niin tekivät monet muutkin tanssia harrastavat pariskunnat.
”Parhaimmillaan meitä oli 50–70 autokuntaa paikalla aina sillä paikkakunnalla, jossa Kesäillan valssia nauhoitettiin. Siinä syntyi tuttavuuksia ympäri Suomea”, Paavo kertoo.
Kesälavoilla tapaa aina tuttuja karavaanareita, joista on tullut vuosien varrella ystäviä. ©SILVI KAARAKAINEN/OTAVAMEDIA
Raija luettelee toistakymmentä paria, joihin he televisiosarjan myötä tutustuivat. Parhaat tutut ovat nyt ystäviä, joiden luona kyläillään ja joiden kanssa tehdään lomamatkoja.
Leskisen pariskunta nähtiin tanssin pyörteissä usein televisiossakin. Kamera seurasi taitavasti tanssivaa paria ja välitti tunnelmaa kotisohville. Leskisistä kasvoi kotiseudullaan television nostattamia julkkiksia.
”Lattiaa kulutetaan siinä missä muutkin”, Paavo vastaa kehuihin tanssitaidoista.
Pariskunta joutui vahingossa jopa ohjelman mainostähdiksi.
”Kangasalan Kisarannassa vuonna 2008 käveltiin kahdestaan lippuluukulta alas rantaan tietämättä, että meitä kuvattiin koko ajan”, Raija kertoo.
Molemmat harmittelevat, kun Kesäillan valssi loppui heinäkuussa 2011. Viimeinen ohjelma nauhoitettiin Metsälinnan lavalla Ristiinassa.
Ohjelman lopetus ei kuitenkaan päättänyt tanssikaravaanarien kokoontumisia. Yhteydenpito on jatkunut, ja suurimpiin tapahtumiin kokoontuu tuttu vakioporukka edelleen.
”Suuri yhteistapahtuma on ollut Kiuruveden Iskelmäviikko, ja myös Tuuloksen Kapakanmäen Nostalgiatanssi-iltoihin olemme kokoontuneet joukolla”, Paavo kertoo.
Leskiset ovat tanssi-iltojen välilläkin aktiiviliikkujia. He pitävät esimerkillisesti kunnostaan huolta.
Paavo juoksee lähes päivittäin kympin lenkkejä ja Raija pyöräilee tai sauvakävelee samaan aikaan. Hyötyliikuntaa tulee kesäisin myös marjojen poiminnasta.
Pari liikkuu myös ulkomaan matkoillaan. Vuosiohjelmaan on kuulunut yksi tai kaksi reissua, jotka ovat ulottuneet Kanarian saarille ja Thaimaahan saakka. Yksi mieleenpainuvimmista matkoista suuntautui Karjalan Valkjärvelle, jossa vierailtiin Raijan vanhempien kotimaisemissa.
Kotoinen tunnelma
Tanssiparien asuntoautorivistöt ovat tuttu näky kesälavojen tuntumassa. ©SILVI KAARAKAINEN/OTAVAMEDIA
Kapakanmäen tanssilava saa Raijalta ja Paavolta kehuja erityisesti leppoisan tunnelman vuoksi. Viihtymistä on syventänyt ystävyys tanssilavaa pyörittävän Kari Lehtosen kanssa. Karin isä Tapio aloitti tanssi-illat Kapakanmäellä vuonna 1966.
”Olimme tulleet kerran vuosia sitten asuntoautolla tanssireissulle Kapakanmäen pihaan, kun tuntematon mies koputti oveen”, Paavo kertoo.
Mies esittäytyi Kari Lehtoseksi, ja hän kutsui Raijan ja Paavon kotisaunaansa.
”Karin isä oli lämmittänyt savusaunan. Saunoimme, saimme ruokaa ja kahvia. Tunnelma oli välitön. Mukavia ja sydämellisiä ihmisiä”, Paavo kiittelee.
Tanssilavalla Lehtosen kymmenvuotias poika Onnikalle opettelee jatkamaan isänsä työtä.
Poika lajittelee tyhjiä pulloja, kauppaa julisteita ja paitoja sekä siistii välillä paikkoja kuntoon.
Tanssilavakulttuuri elää nosteessa.Kapakanmäkikin täyttyy illan mittaan tanssivieraista.
Tanssilattia näyttää perjantai-illan huumassa järjestäjän unelmalta. Se on täynnä pyörähteleviä pareja.
Totuus tanssilavan kannattavuudesta saa kuitenkin omistajan vakavaksi. Kokopäiväisesti ei tanssilavaa nimittäin ole kannattavaa pyörittää. Päätoimi on Lahdessa vanginvartijana.
”Päätyössä näkee alkoholin nurjan puolen, täällä on esillä parempi puoli”, Lehtonen virnistää.
Järjestyshäiriöt tanssilavalla ovat harvinaisia. Tanssijat ovat yleensä selvin päin, eikä humalaisia erotu pihan perukoiltakaan.
Valttina lyhyt kotimatka
Kapakanmäen tansseista Raijalle jää muistoksi myös tähtisolisti Markku Aron tapaaminen. ©SILVI KAARAKAINEN/OTAVAMEDIA
Illan pääsolisti Markku Aro saa myös Leskiset liikkeelle. Tähtisolisti on tärkeässä roolissa, kun Leskiset valitsevat tanssipaikkaa. Aro on takuuvarma viihdyttäjä, jonka sävelet vetivät Leskiset jo aikaisemmin kesällä Kiuruvedelle ja Kukonhiekkaan.
Oman ykköslavasuosikkinsa Paavo lataa epäröimättä:
”Reijo Taipale on ehdoton suosikkini. Mahtava lauluääni ja lavakarisma”, hän perustelee.
Raijan tanssijalkoja kuljettaa jouhevasti Pekka Niskanpojat.
”Kari Tapion musiikista tykkäsin myös paljon”, Raija kertoo.
Hetkessä tanssin pyörteet vievät Leskiset tanssilattian tungokseen. Pari liikkuu lavalla kuitenkin sujuvasti eteenpäin ilman tönimisiä. Vuosien kokemuksella.
Ilmeistä näkee, että pariskunta myös nauttii tanssimisesta ja tunnelmasta tuttujen joukossa.
Leskiset tanssivat yleensä hieman yli puolen yön. Ikääntyminen on lyhentänyt tanssi-iltaakin. Paavon mukaan nuorempana tanssijalka vipatti koko illan, ja pariskunta viihtyi parketilla alusta loppuun saakka.
Leskiset osaavat kuitenkin nauttia nykyisestä elämäntilanteesta.
Tanssilavan pihaan pysäköidyn asuntoauton etuna on lyhyt saatto- ja kotimatka. Muutaman askeleen päässä odottaa lämmin auto, ja siellä pehmeä vuode sekä jääkaappiin varattu ruoka.
”Ennen nukkumaanmenoa syömme iltapalan ja käymme Raijan kanssa läpi illan tapahtumia”, Paavo huikkaa tanssilattialta.
Juttu on julkaistu Vivassa 7/2017.