Hajusteyliherkkyys pahenee koko ajan: Ensin Maritan henkitorvea vihloo ja kitalakea kutittaa, ja pian henkeä ahdistaa ja puheääni katoaa
Parfyymia, partavettä, hiuslakkaa. Tuoksuista tulee huoliteltu tunne, mutta hajusteyliherkälle hirveä olo.
Hajusteylihrekkyys on tuskallista. ”Haistan kosteusvauriot, voisin ryhtyä homekoiraksi”, Marita Männikkö hymähtää.
Hajusteyliherkkyys hankaloittaa arkea ja seuraelämää.
Tuoksuva kosmetiikka ja hajustetut siivous- ja pyykinpesuaineet ovat pahoja. Ensin Marita Männikön, 62, henkitorvea vihloo ja kitalakea kutittaa, ja pian henkeä ahdistaa ja puheääni katoaa.
Myös astmaa sairastavalla Maritalla astmalääkkeet ja nenähuuhtelukannu helpottavat oloa jonkin verran, mutta hajusteiden aiheuttamaan migreenityyppiseen päänsärkyyn ei auta oikein mikään.
Ei Marita Männikkö aina ole saanut oireita hajusteista ja kemikaaleista. Oireet alkoivat viitisentoista vuotta sitten. Tuolloin käytössä ollut kosmetiikka tukki nenän ja sai silmät kirvelemään.
Testien mukaan hän oli allerginen viljoille, maidolle, pölylle ja nikkelille – minkä hän jo tiesikin.
Hajusteyliherkkyyttä Marita osasi epäillä vasta, kun luki asiasta Allergia- ja astmaliiton lehdestä.
”Alussa riitti, että vältin itse tuoksuvia kemikaaleja. Tilanne on hankaloitunut, ja nykyään saan oireita myös ympäristön hajuista”, psykoterapeuttina työskentelevä Marita sanoo.
”Onneksi asiakkaani osaavat huomaavaisina välttää minulle oireita aiheuttavia tuotteita.”
Hajusteyliherkkyys on tuskallista. ”Haistan kosteusvauriot, voisin ryhtyä homekoiraksi”, Marita Männikkö hymähtää. © rami marjamäki
Erityiskohtelu nolottaa
Hajuste- ja kemikaaliyliherkkyyttä on selitetty muun muassa tavallista voimakkaammalla altistumisella näille aineille. Marita Männikkö ei tätä selitystä allekirjoita: hän on aina käyttänyt kosmetiikkaa maltillisesti. Varhaislapsuus kului maatalossa, ympäristössä, joka tutkimusten mukaan suojaa ainakin allergioilta.
”Koska tarkkaa syytä herkkyyteen ei löydy eikä sitä voida todentaa testeissä, osa ihmisistä suhtautuu vaivaan väheksyvästi. Jotkut pitävät tätä psyykkisenä ongelmana ja huomionhakukeinona”, Marita puuskahtaa.
”Oikeasti kyse on vaivasta, josta eroon pääsemiseksi jokainen hajusteyliherkkä olisi valmis tekemään liki mitä vain.”
Häntä itseään nolottaa, kun joutuu vaivan vuoksi pyytämään erityis-kohtelua.
”Olen esimerkiksi kampaamossa tarvittaessa päivän ensimmäinen asiakas ja teatterissa ystävät voivat olla ihmismuurina, joka yrittää suojata minua hajuvesiltä. Vaikka varustaudun näihin tilanteisiin ylimääräisellä lääkityksellä, oireilen.
Hajusteyliherkkyys vaikuttaa arkeen ja tulevaisuuteen – suojaimen kanssa silittämään
Osa hajuste- ja kemikaaliyliherkistä joutuu sulkeutumaan kotiinsa oireidensa vuoksi. Marita Männikkö pyrkii viettämään normaalia arkea niin kauan, kuin se onnistuu.
”Käytän hengityssuojainta, kun siivoan ja silitän. Se olisi tarpeen kaupungillakin, sillä saan oireita pakokaasuista. Haistan vahvat hajusteet bussipysäkillä, enkä nauti keskikaupungilla kuljeskelusta.”
Maritan kotikaupunki sijaitsee sisämaassa kannaksella, mikä pakottaa liikenteen pienelle alueelle ja tekee hajusteyliherkän olosta tukalan. Hän onkin muuttamassa rannikolle. Kosteassa meri-ilmassa liikenteen päästöt ovat toivottavasti helpompia sietää.
”Tulevaisuus hajusteyliherkkänä pelottaa, sillä tuoksuihin ja hajuihin ei voi siedättyä. Oireeni pahenevat koko ajan eikä vaivaan ole hoitoa”, hän pahoittelee.
”Yhteiskunta tuskin muuttuu nykyistä hajusteettomammaksi, mutta toivottavasti asenteet hajusteyliherkkiä kohtaan tulevat ymmärtäväisemmiksi.”
Lue myös: Hajuhaitta ottaa päähän – Tuoksuyliherkkyys aiheuttaa ikäviä oireita
Seura 42/2012
Lue myös: Ensin astma, sitten tuoksuherkkyys – home sairastutti Anne Lumion, Kotiliesi.fi