Kipu oli nivelreumaa – avuksi biologinen lääke

Nivelreuma iski Pasi Taskiseen kovaa. Onnistuneen lääkityksen ansiosta hän pystyy tekemään töitä ja harrastamaan liikuntaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pasi Taskisen nivelreuma on lääkityksen ansiosta oireeton.

Nivelreuma iski Pasi Taskiseen kovaa. Onnistuneen lääkityksen ansiosta hän pystyy tekemään töitä ja harrastamaan liikuntaa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna-Kaisa Hongisto

Biologinen lääke sai nivelreumasta kärsineen Pasin Taskisen, 51, kivut kaikkoamaan.

Pasi Taskinen, 51, on herännyt uuteen aamuun kotonaan Liperissä Joensuun lähellä. Kun aamut aiemmin olivat vaikeita nivelreuman aiheuttamien kipujen ja kankeuden takia, nykyään hän suoriutuu aamutoimista vihellellen, kuin terve ihminen.

”Pahimmillaan leipäpalasen voitelu oli mahdotonta, koska veitsi ei pysynyt kädessä. Postilaatikolle piti kävellä jalkaterän ulkoreunoilla, koska päkiän taivuttaminen teki niin kipeää”, Pasi kertoo.

Pasi Taskinen sairastui nivelreumaan 37-vuotiaana, 14 vuotta sitten. Eräänä syyskuun aamuna vasemmassa nilkassa tuntui kipua ja näkyi turvotusta.

Hän pelasi lentopalloa miesten kakkossarjassa, ja luuli ensin, että nilkkakipu johtui venähdyksestä tai nyrjähdyksestä. Hän oli tottunut jalkojen urheiluvammoihin.

Mutta syksyn kuluessa kipua alkoi tuntua myös polvessa, ja sitten myös toisessa jalassa. Pasi sai reumalääkityksen.

Perinteiset lääkkeet eivät kuitenkaan tepsineet, ja puolentoista vuoden ajan nivelet olivat kipeät.

”Olo oli jatkuvasti puolikuntoinen – kuin flunssainen ilman useimpia flunssan oireita.”

Biologinen lääke palautti takaisin urheilukentille

Hän joutui lopettamaan urheilun, ja mieltä vaivasi huoli toimeentulosta. Hänellä oli kaksi lasta ja asuntolaina.

”Kyllä se siipeä maahan veti.”

Tulehduksen hillitsemiseksi niveliin piikitettiin kortisonia, jonka vaikutus kesti parhaimmillaan joitakin viikkoja.

Hän mietti, mitä sitten tapahtuisi, jos hänestä ei enää olisi toimimaan fysioterapeutin ammatissaan. Työhön kuului paljon ryhmäliikunnan ohjaamista, josta Pasi selviytyi täpärästi. Hän joutui myös olemaan sairauslomilla.

Useiden lääkekokeilujen jälkeen Pasi sai biologisen lääkityksen, joka oli tuolloin uutuus reuman hoidossa. Lääke alkoi tepsiä, ja oireet häipyivät kokonaan.

”Biologinen lääke pelasti äijän takaisin töihin.”

Hän pystyi taas aloittamaan lentopalloilun – joskaan kisakentille hän ei palannut.

Hän korostaa, ettei reumaatikon kannata liikaa aristella liikkumista. Yleiskuntoa on hyvä pitää yllä parhaansa mukaan. Hän itse pelaa sisälentopallon lisäksi kesäisin beach volleya ja käy kuntosalilla sekä hölkkäämässä.

Fysioterapeuttina hän hoitaa esimerkiksi iäkkäitä nivelreumapotilaita, joiden niveliä tulehdus on päässyt tuhoamaan. Oma sairastuminen on auttanut ymmärtämään asiakkaiden tuntemuksia.

”Tiedän, miltä voi tuntua silloin, kun paikat ovat todella kipeänä.”

Lue myös: Näin nivelreuma pysyy oireettomana

Työkyky säilyi

Seitsemän vuoden kuluttua oireet palasivat. Lääkkeen teho vain lakkasi.

Seurasi taas vaikea parin vuoden jakso, jonka aikana kokeiltiin useita lääkityksiä tuloksetta.

Pasin lonkka ja muutkin nivelet olivat jo niin kipeänä, että jumppaliikkeiden näyttäminen töissä kävi mahdottomaksi. Myös arjen rutiinit hankaloituivat jälleen.

Lue myös: Kivut olivat niin kovat, että Helena, 52, joutui juomaan aamukahvin pillillä – nivelreuman laukaisi ehkä punkin välittämä infektio, Anna.fi.

Sitten löytyi toinen tehokas biologinen lääke, jota Pasi sai suonensisäisesti sairaalassa neljän viikon välein. Kivut häipyivät taas täysin.

Nyt lääkitys on ollut kohdallaan kolmisen vuotta, ja Pasi suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Hän pystyy toimimaan edelleen ammatissaan, joskin hän on lopettanut hierontojen tekemisen käsien jäykkyyden takia.

Häntä ei paina se, että on parantumattomasti sairas.

”Tilastollisesti reumaatikot elävät lyhyemmän elämän kuin terveet, mutta en tätä nykyä mieti sitä. Jos kivut kalvaisivat, ajatukset voisivat olla toisenlaiset.”

Seura 35/2013

Biologinen lääke ja riskit

A Nivelreuman hoitoon tarkoitettuja biologisia lääkkeitä alettiin käyttää Suomessa vuonna 1997. Nykyään niitä käyttää 20–35 prosenttia potilaista.

”Biologiset lääkkeet ovat hyvin voimakkaita, koko ihmisen biologiaan vaikuttavia lääkkeitä. Niiden käyttö on vaatinut lääkäreiltäkin opettelua”, kertoo HUS:n reumayksikön vastaava ylilääkäri Riitta Luosujärvi.

B Niitä käytetään, kun Suomessa kehitetty perinteinen yhdistelmälääkehoito ei tehoa. Yhdistelmälääkehoito maksaa yhteiskunnalle alle kymmenesosan biologisen lääkityksen hinnasta.

Yhdistelmälääkehoito vaikuttaa hitaammin kuin biologiset lääkkeet. Sillä saadaan yhtä hyviä hoitotuloksia, kun riittävän tehokas hoito aloitetaan ajoissa.

C monille aiheuttaa pahoinvointia yhdistelmälääkehoitoon kuuluva metotreksaatti. Molemmat hoidot altistavat tulehduksille, mutta biologisessa lääkehoidossa vakavien tulehdusten riski on huomattavasti suurempi.

”Emme tiedä, mitä tapahtuu, jos potilas joutuu käyttämään biologisia lääkkeitä vaikkapa 40 vuotta.”

X