Lasinsiru rannalla romutti jalkapalloilijan haaveet

Epäonninen uimareissu pisti Erno Leskisen kesäsuunnitelmat ja ammatinvalinnan aikoinaan uusiksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jalkapalloura katkesi lasiin, mutta liikunta jäi. Nyt Erno Leskinen ohjaa muita liikkumaan.

Epäonninen uimareissu pisti Erno Leskisen kesäsuunnitelmat ja ammatinvalinnan aikoinaan uusiksi.
Teksti:
Virve Järvinen

Jokainen muistaa nuoruuden kesät. Erno Leskiselle, 29, yksi niistä on jäänyt erityisen kirkkaana mieleen. Sen kesän nuori jalkapalloilija sai viettää katsomon puolella.

Näin loukkaannuin

Uimaranta oli tuttu, rauhallinen, lapsiperheiden suosima paikka. Kävin rannalla kesäisin päivittäin, sillä se sijaitsee lapsuudenkotini naapurissa.

Tuolloin 15-vuotiaana olin lupaava juniorijalkapalloilija, jonka harjoitusohjelmaan kuuluivat säännölliset juoksulenkit. Eräänä iltana juoksulenkin päätteeksi menimme kaverini kanssa uimaan. Muistan vieläkin, kuinka jalkapohjassani rusahti ja tunsin valtavaa kipua. Olin astunut järvenpohjassa olevaan lasinsiruun. Jalka vuoti valtavasti verta.

Jäin odottamaan rannalle, kun kaverini juoksi vanhempieni luokse hakemaan apua. Isä vei minut sairaalan ensiapuun.

Vastaanotolla

Ensiavussa hoitaja näki heti, että lasi oli katkaissut kakkosvarpaan pääjänteen ja viisi pienempää jännettä. Jouduin odottamaan leikkausta muutaman päivän. Katkennut pääjänne oli karannut ja rullautunut varpaaseen. Varvas piti avata, jotta jänteen päästä saatiin kiinni ja se pystyttiin liittämään jalkapohjan jänteeseen.

Jalka kipsattiin, että en vahingossa varaisi sille. Jalalle tuleva paino olisi venyttänyt vaurioitunutta jännettä ja saattanut katkaista sen uudelleen. Tosin jalalla astuminen ei ensimmäisenä tullut mieleen, sen verran kipeä se oli.

Näin toivuin

Sinä kesänä treenit ja pelit jäivät väliin: kipsi oli toista kuukautta jalassani. Kolmeen kuukauteen en ottanut juoksuaskelia. Seuraava syksy ja talvi menivät kuntoutuessa.

Tuon ikäisenä ajattelin jalkapalloa tulevana ammattina, mutta tapaturma romutti ne haaveet. Nuorena urheilija kehittyy nopeasti. Muutaman kuukauden tauon aikana kaverit menivät taidoiltaan ohitseni. Jaksoin kuitenkin kannustaa heitä: seisoin treeneissä ja peleissä kentän laidalla tsemppaamassa joukkuettani.

Kaverini ja tuttuni olivat käyneet rannalla etsimässä jalkaani vaurioittanutta lasia, mutta turhaan. Läheiseni keräsivät adressin rantojen puhtaanapidon puolesta, ja kunta ruoppasi rannan. En ole kuullut, että lapsuuden kotirannassani olisi tapahtunut enää vastaavanlaisia tapaturmia.

Tässä ja nyt

Työskentelen nykyään liikunnanohjaajana. Vaurioitunut varvas ei suoristu kokonaan, mutta se ei haittaa työtäni eikä harrastuksiani. Pelaan jalkapalloa harrastejoukkueessa.

Tapahtuma ei muuttanut rantakäyttäytymistäni. Käyn edelleen samalla rannalla uimassa, jossa aikanaan loukkaannuin. Tiedän, että uimatossut suojaisivat jalkoja, mutten osaa käyttää niitä edes ulkomailla. Mutta kun olen työssäni rantavahtina, syynään rannan supertarkkaan. En halua, että kukaan muu joutuu kokemaan saman kuin minä aikoinani. Jos joutuu, toivottavasti paikalla on joku auttamassa. Rantavalvojat alkavat olla nykyään harvinaisuuksia, eivätkä rantasiistijät välttämättä ole ensiaputaitoisia.

Vaikka tapahtumasta on vuosia, se nousee ajatuksiini usein. En haikaile menetetyn jalkapallouran perään. Mietin, kuinka kukaan voi olla niin typerä, että rikkoo lasia uimarannalla. Toivon, että oma tapaturmani oli yksittäistapaus, ja rannalla liikkuvat ihmiset olisivat nykyään viisaampia.

Suuren haavan ensiapu

A. Tyrehdytä verenvuoto painamalla suoraan vuotokohtaan. Suuri verenvuoto on saatava loppumaan keinolla millä hyvänsä.
B. ”Älä yritä poistaa haavassa olevaa lasia, jotteivät kudokset rikkoudu entisestään”, ensiavun asiantuntija Henna Korte Punaisesta Rististä neuvoo.
C. Sido haava. Mikäli siinä on lasia, yritä tehdä sidos niin, ettet paina sitä syvemmälle. Muuten voit tehdä painesiteen suoraan haavan päälle vaikka sukkamytyllä, jonka kiinnität tiukasti paidan hihalla. Jos haava vuotaa, paina käsillä sidosta. Hakeudu lääkäriin.

X