Fitnesspäiväkirjoista tuttu Mari Valosaari suolistosairaudestaan: ”Kun uskallat päästää irti häpeästä, kaikki muuttuu helpommaksi”
Mari Valosaaren vatsaoireiden syyksi paljastui haavainen paksusuolentulehdus. ”Jos saisin edes muutamia oireettomia vuosia juuri nyt, olisin hyvin kiitollinen”, pienten lasten äiti sanoo.
”Pelottavat oireet alkoivat toukokuussa 2013, kun odotin ensimmäistä lastani. Olin käynyt Brasiliassa ja ajattelin, että veriripuli johtui vatsapöpöstä. Mitään bakteeria ei kuitenkaan löytynyt.
Oireiden syyksi paljastui haavainen paksusuolentulehdus. En tiennyt sairaudesta mitään, ja diagnoosin tehnyt lääkäri oli niukkasanainen. Hän määräsi minulle lääkkeet ja sanoi, että niitä joutuu usein syömään loppuelämän.
En tiennyt, että lääkkeen myötä verenvuodon ja ripulin olisi pitänyt loppua. Vuonna 2015 olin niin huonossa kunnossa, että jouduin sairaalaan. Vasta silloin kuulin, että hoidon tarkoitus oli päästä oireettomaan tilaan.
Tämä tauti on lääkitysten suhteen hankala: se, mikä sopii yhdelle, ei ehkä sovikaan toiselle. Oikea hoito löytyy usein vasta kokeilujen kautta. Tällä hetkellä minulle kokeillaan suonensisäisesti annettavaa biologista lääkehoitoa, joka on antanut joillekin jopa kymmenen vuoden oireettoman jakson.
Lapseni ovat nyt pieniä, he tarvitsevat minua. Työelämässäkin tarvittaisiin nyt virtaa. Elämä kovien oireiden kanssa ei ole helppoa. Jos saisin edes muutamia oireettomia vuosia juuri nyt, olisin hyvin kiitollinen.”
Diagnoosin myötä ruokavaliot vaihtuivat
”Varmaa näyttöä eri ruoka-aineiden vaikutuksesta tautiini ei ole, mutta käytännössä moni saa helpotusta ruokavaliosta. Itselle sopivat ruoka-aineet on etsittävä kokeilemalla.
Aluksi ruokavalioni oli gluteeniton ja maidoton. Viime vuoden lopulla tauti taas paheni, ja siitä saakka olen ollut sovelletulla SCD-ruokavaliolla (Specific Carbohydrate Diet). Vältettäviä ruokia on paljon – niin paljon, että kun aloitin ruokavalion, olin ihan epätoivoinen. En ikinä oppisi tätä!
Vähitellen oma ruokavalio rakentui: kasviksia, hedelmiä, lihaa, kalaa, kanaa. Opin tekemään mantelileipää, josta sai vaikka hampurilaissämpylän. Vakuutin itselleni, että tästäkin selvitään ja mennään eteenpäin.”
Elämää suolistosairauden kanssa
”Tämän sairauden kanssa on opittava huolehtimaan itsestä kokonaisvaltaisesti. Stressin välttäminen on iso osa itsehoitoa. Helpommin sanottu kuin tehty yrittäjän ja hevosharrastajan ruuhkavuosiarjessa.
Saan voimaa meditaatiosta. Olen opetellut nauttimaan elämän pienistä jutuista, huomaamaan, että onpa ihanaa, kun lapsi nauroi tai hevonen hirnahti. Kuulostaa hihhulimeiningiltä, mutta auttaa selviytymään.
Kun aloin puhua avoimesti sairaudestani, ihan lähipiiristäkin löytyi ihmisiä, joilla on suolistosairaus. Se tuli minulle täytenä yllätyksenä – olin kuvitellut olevani ainoa.
Kun sairauteni on aktiivivaiheessa, kerron usein uusillekin tuttavuuksille heti, että minulla on tällainen sairaus ja joudun ehkä jossain vaiheessa juoksemaan vessaan. Silloin kenenkään ei tarvitse ihmetellä, että miksi tuo käyttäytyy noin oudosti.
Suolistosairauksia häpeillään ja salaillaan. Haluaisinkin rohkaista kaikkia samassa tilanteessa olevia: kos uskallat päästää irti häpeästä, kaikki muuttuu helpommaksi.”
Juttu on julkaistu Kotilääkärissä 3/2018.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti