Tuska oli faskiakipua

Faskioiden eli sidekudoskalvojen käsittely vei kipuja ja palautti tunnon.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tuija Matikka makaa fysioterapeutin faskiakäsittelyssä joka toinen viikko.

Faskioiden eli sidekudoskalvojen käsittely vei kipuja ja palautti tunnon.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Puhto

Tuija Matikka, 57, oli alistunut elämään ylävartalokipujen ja jäykän, tunnottoman jalan kanssa. Sitten fysioterapeutti aloitti Tuijan sidekudoskalvojen eli faskioiden käsittelyn. Hoito on vetreyttänyt jalan tuntevaksi ja loiventanut merkittävästi kipuja.

Tähän havahduin

Sairastin polion lapsena ja sen seurauksena muun muassa vasen jalkani on ollut säärestä alaspäin vuosikymmenet kuin puujalka, jäykkä rimpula, josta puuttui lihastunto. En pystynyt esimerkiksi tuntemaan, missä asennossa nilkkani kulloinkin oli. Tämä teki liikkumisesta epävarmaa. Kaatuilin herkästi. Olin alistunut siihen, että jalkani olivat kuin eri paria. Jatkuva kipu oli myös asia, joka piti vain hyväksyä.

Vastaanotolle

Puolitoista vuotta sitten fysioterapeuttini ehdotti, että kokeilisimme faskioiden käsittelyä. Mikäs siinä, ajattelin, mutta en odottanut hoidolta mitään.

Opin, että faskioiden eli sidekudoskalvojen merkitys on oivallettu vasta viime aikoina. Ne olivat se osa ihmiskehon tukirakennetta, jonka lääketieteen opiskelijat poistivat anatomian oppitunnilla päästäkseen käsiksi tärkeisiin asioihin kuten luihin, lihaksiin ja jänteisiin.

Faskiaverkosto ulottuu päälaelta varpaisiin yhtenäisenä jatkumona. Se muodostaa kehon sisäisen säikeisen haalarin, joka pitää luumme ja lihaksemme kasassa. Kukin kehon 600 lihaksesta sijaitsee tämän haalarin kalvotaskussa.

Nytkyisin tiedetään, että faskioissa on enemmän hermoja kuin lihaksissa. Usein lihasperäiseksi luulemamme kipu onkin faskiakipua.

Näin hoidettiin

Saan fysioterapeutiltani faskiamanipulaatiota joka toinen tai kolmas viikko. Makaan hoitopöydällä ja hän käsittelee syviä faskioita kyynärpäällään. Pinnallisia faskioita hän käsittelee rystysillään.

Fysioterapeutti keskittyy polion aiheuttamiin ongelmiin, mutta tärkeä osa hoitoa on se, että hieron kotona tervettä jalkaani ja muita kohtia kehossani.

Käytän hierontakuulaa, jonka ostin kolmella eurolla krääsäkaupasta. Pyörittelen sitä ihollani joka toinen päivä telkkaria katsellessani enintään puoli tuntia kerrallaan. Jos käsittely tuntuu suloisen kipeältä, tiedän osuneeni oikeaan kohtaan.

Psykologina minua kiinnostaa se, että faskioiden käsittely vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon.

Autonominen hermosto säätelee sitä, olemmeko hermostuneita vai rauhallisia, eikä sitä voi tietoisesti käskeä rauhoittumaan. Mutta hierontakuulan puhumaa kieltä hermosto ymmärtää. On oikeastaan sama, mitä kohtaa kehossa hieroo, vaikutus on aina rauhoittava.

Hierontakuulasta hyötyy kuka vain – kunhan ei käsittele tulehtunutta kohtaa tai mustelmaa.

Faskiamanipulointiin perehtyneet fysioterapeutit pystyvät auttamaan erityisesti selkäpotilaita, leikkauksista toipuvia tai arpikudoksen kiinnikkeistä kärsiviä.

Tässä ja nyt

Puolessa vuodessa puujalkani muuttui eläväksi ja parantuminen jatkuu edelleen. Kipuja on paljon vähemmän ja liikkumiseni on sulavaa. Jaksan myös seistä ja kävellä paljon paremmin sidekudoskalvojen parantumisen myötä.

 

Seura 37/2014

Sidekudos peittää päästä varpaisiin

A Faskiat ovat sidekudosta, joka pitää elimistömme kasassa kuin Hämähäkkimiehen sukkapuku, fysioterapeutti Tiina Lahtinen-Suopanki sanoo. Faskiat eivät ole mikään erillinen rakenne, vaan kiinteästi yhteydessä muuhun tuki- ja liikuntaelimistöön. Niillä on keskeinen merkitys lihasvoiman välityksessä. Liike- ja asentoaistimme toimii faskioiden varassa.

Jotkut sanovat faskiaa kuudenneksi aistiksi, sillä tiheän hermotuksen takia faskioista tulee keskushermostoon enemmän informaatiota kuin näöstä ja kuulosta.

B Syvät faskiat ovat kollageenia, eivätkä ne veny. Pinnalliset faskiat sen sijaan venyvät hieman.

C Faskioita voi hoitaa liikkumalla, nukkumalla riittävästi ja juomalla tarpeeksi vettä. Kehon nesteestä 2/3 on faskioissa.

X