Miten raha saadaan riittämään? Soten selittäjä Aija Tuimala muistuttaa: ”Maakunta ei voi käyttää enemmän kuin mitä se saa valtiolta – ja se tulee olemaan niukkaa”
Muutosjohtaja Aija Tuimala edistää maakunta- ja sote-uudistusta kylillä ja kabineteissa. Tuimalan mukaan nyt on viime hetket viedä uudistus maaliin. Nykymallilla palveluja ei voi jatkossa taata kaikille.
Sote-uudistusta on yritetty eri muodoissaan monta vuotta. Ei ihme, että joillakin on mennyt usko siihen, että vihdoin tulisi valmista, sanoo maakunta- ja sote-uudistusta Etelä-Karjalassa luotsaava muutosjohtaja Aija Tuimala.
Nestori Miikkulaisen pahvinen hahmo tervehtii tulijaa Etelä-Karjalan maakuntaliiton ovella.
Keinot ovat monet, kun maakunnat yrittävät vääntää kansalaisille mallia siitä, mistä maakunta- ja sote-uudistuksessa on kyse.
Etelä-Karjalassa päätettiin luoda Miikkulaisen suku, jonka avulla tutustutaan uudistuvan maakunnan palveluihin. Suvun grand old man on 75-vuotias eläkeläinen Nestori, joka asuu Saimaan saaressa ja toimii lammasfarmarina. Nestori ei ole vanha poikamies, kuten Juha Vainion laulussa, vaan hänellä on jälkeläisiä. Suku haarautuu eri-ikäisiin ja erilaisia palveluja tarvitseviin henkilöihin.
Miikkulaisen suku tukenaan Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija Tuimala, 44, ja muu maakuntauudistusta valmisteleva ydinryhmä on kiertänyt maakuntaa. Ruokamarkettien auloissa he ovat jakaneet esitteitä kuin messuemännät ja huudelleet ohikulkijoille, että ”hei, oletko kuullut maakunta- ja sote-uudistuksesta”.
Tuimala kuvailee, miten ihmiset pysähtyvät ja kakistelevat varovaisen joon.
”Sitten tilanteen ylle laskeutuu ikävä fiilis. Uudistusta pidetään niin kauhean sekavana.”
Tuimala ymmärtää hämmennyksen, mutta korostaa, että ilman uudistusta emme selviä.
”Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Nykyisellä mallilla rahat eivät mitenkään riitä. Palvelujen saatavuus on turvattava ja hallintoa tehostettava.”
Muutoksen puolesta 24/7
Maakuntakierroksella Tuimala ja hänen kollegansa jakoivat kansalaisille myös postikortteja, joiden postimaksu oli maksettu. Ideana oli, että ihmiset voisivat lähettää Etelä-Karjalan liittoon kysymyksiään uudistuksesta.
Perille tuli nelisenkymmentä korttia, joista vain yksi oli kielteinen. Sen Tuimala on kiinnittänyt työtilansa sermiin. Kortissa lukee ”Loppaus on laillistettua valehtelua”.
Muutosjohtajana ja maakuntauudistuksen valtakunnallisen muutosjohtajaverkoston puheenjohtajana Aija Tuimala on elänyt uudistukselle jo vuoden 2016 syksystä. Hän ”loppaa” sote- ja maakuntauudistusta lähes kellon ympäri.
Hämeenlinnassa asuva mutta viikot Lappeenrannassa viettävä Tuimala tunnustaa, että iltalukemisenakin hänellä on usein joku uudistukseen liittyvä pumaska.
Sitten on taas helpompi selittää hankalalta vaikuttavaa häkkyrää päättäjille, kuntien ja valtion työntekijöille, vanhusneuvoston jäsenille, nuorisovaltuustolaisille ja kansalaisille turuilla ja toreilla.
Valinnanvapaus on puhuttanut maakunta ja sote-uudistuksessa eniten. Se on Tuimalasta ymmärrettävää, koska sosiaali- ja terveyspalvelut koskettavat kouriintuntuvasti kaikkien elämää.
Tuimalan mukaan ihmisten suurimmat pelot liittyvät siihen, saako sote-uudistuksen jälkeen enää palvelua ja nousevatko maksut. Tuimala ymmärtää pelot, mutta huomauttaa, että uhkia on paisuteltu. © MIKKO NIKKINEN
Eduskunnassa käydään valinnanvapausvääntö
Eduskunnan on tarkoitus päättää maakunta- ja sote-uudistuksesta kesäkuussa 2018. Uudistukseen liittyvät 40 lakia ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Maaliskuun puolivälissä eduskunta alkoi käsitellä kiisteltyä valinnanvapauslakia.
Kerrataanpa vielä: uudessa lakiesityksessä maakuntien velvoite yhtiöittää palvelunsa on poistettu ja isoa vääntöä aiheuttaneet asiakassetelit rajattu niin, että setelillä voi hankkia esimerkiksi palveluasumista tai kotihoitoa yksityiseltä yritykseltä.
Kokoomuksen vaatimukseen siitä, että setelivelvoite olisi koskenut myös erikoissairaanhoitoa, ei taivuttu. Erikoissairaanhoidossa seteli on annettava vain, jos hoitotakuuajat ylittyvät.
Valinnanvapaus laajenee portaittain vuosina 2020–2022. Joissakin maakunnissa valinnanvapautta kokeillaan pilottihankkeissa jo aiemmin.
Jatkossa asiakas voi valita itse haluamansa julkisen tai yksityisen sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan, jonka asiakkaaksi hän listautuu. Jos meno ei miellytä, voi sote-keskusta vaihtaa puolen vuoden jälkeen.
”Ja jos asukas ei ole valinnut sote-keskusta vielä vuoden 2023 alkuun mennessä, hänestä tulee helpoimmin saavutettavan sote-keskuksen asiakas”, Aija Tuimala selittää.
Kaikkea valinnanvapaus ei muuta. Sen ulkopuolelle jäävät neuvolapalvelut, lastensuojelu sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut.
”Työterveyshuoltoa saa kuten ennenkin. Tosin työterveyshuollon painopistettä ollaan viemässä ennaltaehkäisevään suuntaan, jotta peruspalvelut olisivat tasapuolisesti käytössä. Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelujakin voi jatkossa käyttää, mutta niiden Kela-korvauksen on tarkoitus loppua.”
Tarvitaan sote-Trivago – naapurin Liisa ei riitä
Sote-uudistusta on kritisoitu paljon.
Yksi haluaisi lisää yksityistä terveysbisnestä, toinen pelkää, että uudistuksen turvin yksityiset firmat pääsevät mellastamaan mielin määrin. Pelätään palvelujen pirstaloitumista ja hoitoon pääsemisen vaikeutumista.
Tuimalan mielestä uhkia on paisuteltu, sillä uudistuksen suunta on nyt oiennut korjausliikkeiden myötä. Mutta ei hänkään uudistusta purematta niele. Heikoin lenkki on hänen mukaansa valtakunnallisten yhtenäisten tietojärjestelmien puute.
”Nyt jokaisella kunnalla ja sote-piirillä on omansa. Se on kuin tilkku-täkki. Tarvitsemme valtakunnallisen yhtenäisen tietojärjestelmän, jotta digitalisaatiota ja etäpalveluja voidaan kehittää. Tällaisen järjestelmän rakentaminen maksaa, mutta en ymmärrä, miten me muuten voisimme edetä.”
Yhtenäisten tietojärjestelmien rakentaminen julkisten ja yksityisten tuottajien käyttöön on Kelan työlistalla.
Tuimala huomauttaa, että yhteisiä alustoja tarvitaan myös siksi, että ihmiset pääsisivät asioimaan sähköisesti ja vertailemaan eri tuottajia keskenään.
”Olisi kehitettävä ’sote-palvelujen Trivago’. Niin kauan kuin ei ole olemassa kunnollista valtakunnallista vertailevaa tietoa palvelujen laadusta ja tehokkuudesta, ei auta kuin kysyä naapurin Liisalta. Tämäkin asia on onneksi valtakunnallisessa valmistelussa, mutta aika juoksee tiimalasissa.”
Toinen Tuimalaa huolestuttava asia on taloudellinen ohjaus. Maakunnat saavat nuppiluvun ja monien muiden laskennallisten kriteereiden mukaan könttäsumman rahaa, jolla asukkaiden palvelut on kustannettava.
”Miten raha saadaan kohdennettua oikein ja riittämään? Maakunta ei voi käyttää enemmän kuin mitä se saa valtiolta – ja se tulee olemaan niukkaa.”
Suomen ensimmäiset maakuntavaalit lokakuussa
Aija Tuimala muistuttaa, että maakunta- ja sote-uudistuksessa on kyse paljon muustakin kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudesta.
Koko maakuntarakenne uudistuu. Syntyvät 18 maakuntaa huolehtivat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen lisäksi monista muista tehtäväkokonaisuuksista. Aluehallintovirastot, työ- ja elinkeinotoimistot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset lakkaavat ja sulautuvat maakuntien hallintoon. Samoin käy maakuntaliitoille ja sairaanhoitopiireille.
Tehtävinä pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, aluekehittäminen, liikennesuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut sekä vesienhoito ja luonnonsuojelu tulevat maakuntien vastuulle.
”Pienissä maakunnissa palvelujen kokoaminen yhteen on äärettömän hyvä asia. Se karsii byrokratiaa ja kuluja ja tehostaa palveluja. Ymmärrän, että isojen kaupunkien kohdalla tilanne on hieman toinen, kun on jo totuttu omaan vahvaan asemaan myös suhteessa valtioon”, Aija Tuimala huomauttaa.
Hän patistelee kaikkia vaaliuurnille, kun Suomen ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään lokakuussa. Vaaleissa valittavat maakuntavaltuustot ovat paljon vartijoita.
Muutoksen puolesta
Aija Tuimala tekee muutosjohtajan työtään innostuneena ja positiivisella otteella. Yksi kollega kuvailee, ettei ole nähnyt Tuimalaa kertaakaan pahantuulisena.
Tuimala tuli Etelä-Karjalan muutosjohtajaksi FCG Kuntarekryn toimitusjohtajan pestistä Helsingistä. Työuransa aikana hän on ollut rakentamassa eri puolille Suomea uusia kuntaorganisaatioita, liikelaitoksia ja yhtiöitä sekä valmistelemassa kuntarakennemuutoksia, organisaatiouudistuksia ja strategioita.
Mikä ihme häntä oikein kiehtoo asioiden selvittelyssä ja muutoksen tekemisessä?
”Minusta on upeaa viedä monien eri ihmisten näkökulmia yhteen. Muistan ensimmäisen kokoukseni täältä Etelä-Karjalasta syksyltä 2016. Paikalla oli kuntien ja valtion työntekijöitä monelta eri alalta. Jokainen esitteli itsensä ja kertoi, mitä tekee. Ja kaikki nämä erilaiset tyypit olivat valmiita tekemään töitä yhteisen tavoitteen eteen.”
Valtavan maakunta- ja sote-uudistuksen yksi välietappi häämöttää jo. Tuimala tietää, että eduskunnassa on odotettavissa tiukkaa vääntöä. Hän uskoo kuitenkin vahvasti, että laki menee läpi.
”En näe vaihtoehtoa, jossa uudistusta ei toteuteta, koska ongelmat eivät ratkea niin. Ratkaisua on haettu tosissaan jo yli kymmenen vuotta. Pahinta tuhlausta olisi homman keskeyttäminen. Kuka siitä kantaa vastuun?”