Tätä asiaa kannattaa terrorismin tutkija Leena Malkin mielestä pelätä eniten

Joku on heilunut puukon kanssa Turussa, ja ihmisiä juoksee ympäriinsä keppien kanssa.

Terrorismin tutkija Leena Malkki, 41, lukee sosiaalisen median kautta saamansa viestin kotonaan Vantaalla. Hän on juuri tullut lentokentältä, palannut työmatkalta Hollannista.

On perjantai 18. elokuuta.

Leena Malkki pohtii hetken, mitä tämä on, onko tämä SITÄ, mutta enemmille pohdinnoille ei ole aikaa. Hänen 10-vuotias poikansa saa tänään elämänsä ensimmäiset silmälasit, ja nyt on lähdettävä Vantaan Jumboon hakemaan niitä.

Kun laseja sovitellaan pojan päähän, Malkin puhelin alkaa soida. Malkki laittaa puhelimen äänettömälle ja vastaa sitkeästi soivaan kännykkäänsä vasta kun pääsee optikkoliikkestä ulos.

Soittaja on Yleisradiosta, ja hän kysyy, pääsisikö Malkki Pasilaan, mieluiten heti. Häntä haastateltaisiin suorassa televisiolähetyksessä Turun puukotusten vuoksi.

Malkki epäröi. Hän miettii, kannattaako terrorismin tutkijan naaman näkyä ruudussa ensimmäisten joukossa, kun vielä ei tiedetä, onko kyseessä terroriteko. Hän päättää kuitenkin vastata kutsuun myöntävästi, sillä arvelut terrori-iskusta näyttävät kiihtyvän sosiaalisessa mediassa.

Leena Malkki keskeyttää kaverinsa luona olevan 11-vuotiaan tyttärensä leikit, ottaa tämän kyytiin ja suuntaa lastensa kanssa kohti Pasilaa. Lapset on otettava mukaan, koska perheen isä on töissä.

Kotoa on napattu mukaan elokuva, kannettava dvd-soitin, karkkia ja limsaa.

Sillä tänään on perjantai, äidin ja lasten yhteinen elokuvailta.

Näin terroristi ajattelee

Leena Malkin mukaan julkisuudessa nähdään vain onnistuneet terrori-iskut, ei niitä, jotka on estetty. ”Suurin osa iskuista estetään. Korkeintaan yksi neljästä iskusta onnistuu.”

Leena Malkki vietti lapsuutensa Lohjalla asianajotoimiston sihteerin ja ammattikoulun opettajan tyttärenä. Hän soitti pianoa sekä lauloi ja pääsi Sibelius-lukioon Helsinkiin.

”Kun muutin Helsinkiin ja jouduin asumuseroon pianostani, tajusin, että yhteiskunnalliset aiheet kiinnostavatkin minua enemmän kuin musiikki. Musiikki jäi harrastukseksi.”

Malkki pääsi Helsingin yliopistoon opiskelemaan yleistä historiaa ja kiinnostui Euroopassa olevista etnisistä vähemmistöistä. Hän halusi selvittää, miltä maailma näyttää eri ihmisten silmin.

Opiskelijavaihdossa Hollannissa hän keksi gradunsa aiheeksi Indonesiasta Hollantiin päätyneiden molukkien toisen sukupolven tekemät terrori-iskut 70-luvun Hollannissa.

Helsingissä vieraillut yhdysvaltalaisprofessori Jeffrey Kaplan huomautti Malkille, että kukaan ei tutki terrorismia Suomessa ja ehdotti, että Malkki tarttuisi toimeen.

Ja kävi niin, että Malkista tuli terrorismin tutkija. Väitöskirjaansa varten hän haastatteli muun muassa Yhdysvaltain vankiloissa viruvia terroristeja.

”Suurin osa terroristeista ajattelee tekevänsä jotain jaloa ja hyvää, ja moni ajattelee olevansa osa jotain merkittävää muutosta, tekevänsä historiaa. Moni heistä on läpeensä romantikko.”

Malkki erikoistui Euroopassa tehtyihin iskuihin. Näyttää siltä, että Turun isku on jatkumoa salafi-jihadistisen terrorismin aallolle Euroopassa, jonka nykyvaihe alkoi tammikuussa 2015. Silloin aseistautuneet miehet hyökkäsivät satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen ja tappoivat kaksitoista ihmistä.

”Iskut jatkuvat vuosia, ei ole mitään syytä olettaa muuta. Mutta tämä on kuitenkin ilmiö, johon voidaan puuttua, vaikka sadan prosentin onnistuminen iskujen estämisessä onkin vaikeaa”, Malkki sanoo.

Se, että terroristit ajavat nyt autolla väkijoukkoon ja puukottavat, on kaikessa karmeudessaan tavallaan hyvä merkki. Se kertoo siitä, että pommi-iskujen suunnittelu ja toteuttaminen on Euroopan nykyisten turvatoimien vuoksi hankalaa.

Lapset lämpiössä

Kun Malkki ja lapset pääsivät iskuiltana yhdeksän jälkeen televisiostudiolta kotiin, käytiin normaalia pidempi iltakeskustelu.

Leena Malkki ei aktiivisesti valista lapsiaan terrori-iskuista, eikä kotona katsota uutisia televisiosta. Mutta aina kun äiti näkyy televisiossa, lapset tietävät jo etukäteen syyn siihen.

Perjantai-iltana Malkki kertoi lapsilleen, että näyttää siltä, että nyt Suomessakin tehtiin terrori-isku. Mutta hän kertoi myös, että lähellä olevat ihmiset lähtivät heti puukottajan perään ja auttoivat uhreja, ja että poliisi sai tekijän kiinni muutamassa minuutissa.

Hän kertasi asian, jonka on sanonut aiemminkin. Että on todennäköisempää voittaa loton pääpotti kuin joutua todistamaan terrori-iskua. Niin harvinaisia ne Euroopassa ovat, yhä.

”Sanoin lapsille myös sen, että jos ammattini ei olisi terrorismin tutkija, olisimme viettäneet kotona ihan normaalin perjantai-illan. Mitään niin kummallista Suomessa ei ole tapahtunut, että se olisi vaikuttanut kaikkien ihmisten illanviettoon.”

Seuraavana päivänä poliisi vahvisti epäilevänsä puukotuksen olevan terroriteko, ja Malkki ja lapset lähtivät jälleen Yleisradioon. Lapset kysyivät, onko pakko lähteä, ja pakko oli, sillä Malkin mies oli taas töissä.

Lauantaina Ylellä kului suorien erikoislähetysten ja uutisten vuoksi peräti kuusi tuntia.

Kun Leena Malkki ei ollut suorassa lähetyksessä, hän antoi haastatteluja kansainvälisille uutistoimistoille ja sellaisille lehdille kuin New York Times ja Financial Times.

Lapset tappoivat aikaa tableteillaan. Päivän päätteeksi he vaativat hyvitystä.

”Vain lapset hampurilaisravintolaan ja sanoin, että tilatkaa mitä tahdotte. Eivät he kuitenkaan kauheasti jaksaneet syödä, olivat sen verran vetäneet keksejä lämpiössä.”

Iltaa piristi myös se, että yleläiset olivat antaneet lapsille rannekkeet Linnanmäelle palkaksi äidin odottelusta. Sinne Malkki lupasi viedä lapsensa viikon päästä. Eikä sitä lupausta peruisi mikään isku.

Tätä kannattaa pelätä

Onko Leena Malkki lainkaan huolissaan tai surullinen siitä, että hänen lapsensa joutuvat kasvamaan aikuisiksi terrori-iskujen uhan alla?

Ei ole.

”Onhan terrorismi toki turvallisuusuhka Euroopassa, mutta jos jotain pitää tai kannattaa pelätä, niin ilmastonmuutosta. Meillä on edessämme vielä paljon monimutkaisempia ja vaikeammin ratkottavia ongelmia kuin terrorismi.”

Terrorismi kannattaa pitää mielessä sen verran, että raportoi poliisille, jos näkee jotain. Mutta vain sen verran.

”Enkä tarkoita sitä, että toisia ihmisiä pitäisi jotenkin tarkkailla. Kyllä sen sitten tietää, mistä pitää kertoa poliisille, kun siihen törmää. Aktiivisesti ei tarvitse etsiä raportoitavaa.”

Entä onko mahdollista, että meillä on kohta kantasuomalaisiakin terroristeja, oikeistoradikaaleja?

”En ole itse oikeusoppinut, mutta tunnen oikeusoppineita, jotka eivät ymmärrä, miksei iskuja vastaanottokeskuksiin käsitelty terroritekoina. Suomessa on viime vuosina ollut nähtävissä merkkejä siitä, että maahanmuuton vastainen väkivalta on mahdollista. En sanoisi, että suuresti yllättyisin, jos jossain vaiheessa nähtäisiin lisää tällaisia iskuja.”

Paratiisiko kutsuu?

Iskun jälkeisenä sunnuntaina Leena Malkki antoi puhelinhaastatteluja kotona, eikä lapsia raahattu Pasilaan. Maanantaina sähköposti täyttyi haastattelupyynnöillä, luentokutsuilla ja vihapostilla.

”En minä vihapostista häiriinny. Tutkijat harvoin häiriintyvät siitä, että heitä kritisoidaan. Akateemiseen yhteisöön kuuluu se, että ollaan asioista eri mieltä.”

Se on toki turhauttavaa, että usein palaute ei koske sitä, mitä Malkki on sanonut, vaan on yleistä haistattelua. Jotkut ovat sitä mieltä, ettei Malkki korosta tarpeeksi islamin roolia terrori-iskuissa.

Turun puukottaja ajatteli päätyvänsä sankarivainajaksi eikä jalka tohjona vankilaan.

Mikä uskonnon rooli iskuissa Malkin mielestä on? Tappaako terroristi, jotta pääsisi paratiisiin neitsyiden kanssa?

”Osa varmasti ajattelee niin, mutta ehkä yleisin syy on se, että terroristi tietää kohoavansa kuoltuaan sankariksi oman porukkansa silmissä. Heidän elämänsä saa merkityksen. He eivät jää mitättömyyksiksi.”

Tehokasta terrorismin torjuntaa voisi siis olla se, että pikkurikolliset syrjäytyneet nuoret miehet saisivat vastuuta ja arvostusta ihan muista asioista kuin väkivaltateoista?

”Kyllä, joidenkin kohdalla se voisi auttaa.”

Viikko iskun jälkeen Leena Malkki piti vapaan viikonlopun. Miten hän sen vietti?

”Aina kun tulee tunne, että huh hei, olipa viikko, vetäydyn keittiöön ja sarjatuotan ruokaa seuraavaksi viikoksi. Se rentouttaa ja saa ajatukset pois töistä.”

Mitä ruokia Malkki rankan rupeaman jälkeen valmisti?”

”Lihapullia, kukkakaaligratiinia, tonnikalapitsaa ja papupihvejä. Teki mieli ihan tavallista kotiruokaa.”

Lue myös:

Münchenistä Charlie Hebdoon – Nämä terrori-iskut muuttivat maailmaa

”Suomi radikalisoituu muuta Eurooppaa myöhemmin” – tutkija kertoo, mistä muutoksen huomaa

Turun isku on terroristijärjestöille huonoa propagandaa