Koripallovalmentaja Henrik Dettmann: ”Menestys on kuin parfyymi tuulessa, se haihtuu nopeasti”

Henrik Dettmann on valmentanut Suomen koripallomaajoukkueen ilmiöksi. Kotiyleisön edessä pelattavat EM-kisat kruunaavat Susijengin menestystarinan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

”On löytynyt polku, jolla voidaan varmistaa seuraavan pelaajasukupolven tulevaisuus”, Henrik Dettmann sanoi vuoden 2017 EM-kisojen alla. Tänään Suomi pelaa paikasta MM-kisoihin. Lähetys ratkaisupelistä alkaa TV1:ssä klo 14.45.

Henrik Dettmann on valmentanut Suomen koripallomaajoukkueen ilmiöksi. Kotiyleisön edessä pelattavat EM-kisat kruunaavat Susijengin menestystarinan.
(Päivitetty: )
Teksti:
Matti Rämö

Syyskuussa 2007 hattu kiersi Suomen koripallomaajoukkueen pukukopissa. Pelaajat keräsivät kapteeni Hanno Möttölän aloitteesta rahaa voidakseen lentää omalla koneella Romaniaa vastaan pelattavaan karsintaotteluun. Vastustaja oli tehnyt peliliikkeen ja vienyt ottelun Târgu-Mure iin – kahdeksan tunnin päähän sekä Bukarestista että Budapestista.

Järkevä valmistautumisaika edellytti 20 000 euron hintaista yksityislentoa. Se oli liikaa Koripalloliitolle, vaikka kyse oli elintärkeästä pelistä.

Vuonna 2003 eurooppalaiset koripallomaat oli jaettu A- ja B-sarjoihin. Suomi pudotettiin jälkimmäiseen. Kakkoskastilaiset eivät päässeet karsimaan EM-kisoihin, MM-kisoista puhumattakaan.

Paluu A-luokkaan vaati nimimiehiä vilisevän Romanian kaatamista. Kaiken kukkuraksi Suomen ykköstähden Möttölän nilkka oli leikkauksen jäljiltä keskenkuntoinen. Ja liiton rahat niin vähissä, että pelaajat syytivät päivärahojaan lentokolehtiin. Vielä pari vuotta aiemmin maajoukkueella ei ollut edes päätoimista valmentajaa Henrik Dettmannin luotsatessa ryhmää vain kesätyökseen.

Jos joku olisi ennen Romania-karsintaa julistanut Suomesta pian tulevan EM-kisojen kestokävijä, hänet olisi naurettu pihalle.

Koripalloilmiö

Kymmenen vuotta myöhemmin suomalainen koripalloväki saa aloitella syksyään juhlavammissa tunnelmissa. 31. elokuuta maajoukkue avaa neljännen perättäisen EM-turnauksensa ottelulla Ranskaa vastaan.

Ottelu pelataan Helsinki Arenassa, jossa Suomi isännöi yhtä neljään maahan jaettujen kisojen alkulohkoa. A-lohkon täydentävät Puola, Kreikka, Slovenia ja Islanti. Jatkoon päästäkseen pitää jättää taakseen kaksi maata.

”Hyvä puoli on se, että jos päästään jatkoon, ei vastus juuri kovene”, maajoukkuetta vuosina 1992–1997 ja taas vuodesta 2004 valmentanut Henrik Dettmann, 59, sanoo.

Koripallon tasonnoususta oleellisen kertoo se, että kovaan alkulohkoon jäämistä pidettäisiin pettymyksenä. Kolmissa edellisissä EM-kisoissa Suomi on edennyt jatkopeleihin kaataen matkalla Turkin ja Venäjän kaltaisia koripallosuurvaltoja.

Vuonna 2013 koripalloväki keräsi rahaa uudenkokoisella hatulla. Suomi haki paikkaa vuoden 2014 MM-kisoista villi kortti -menettelyn kautta. Sen saaminen vaati urheilullisten näyttöjen lisäksi arviolta 800 000 euroa rahaa.

Suomen pelatessa historiansa ensimmäisen MM-kisapelin Yhdysvaltoja vastaan, katsomossa kannusti peräti 10 000 ”Susijengin” fania.

Koripallosta oli tullut ilmiö. Muutoksen pääarkkitehteihin kuuluva Dettmann varoo silti leijumasta.

”Menestymättömyyttä on paljon vaikeampi hallita kuin menestystä. Usein käy niin, että ihmiset, jotka eivät ole tottuneet menestykseen, eivät tiedä, mitä sen kanssa tekevät”, päävalmentaja sanoo.

Tällaisilla polveilevilla lausunnoilla hän on hankkinut filosofivalmentajan maineen. Dettmannilla on myös kokemusta menestyksen prioriteetteja sumentavasta vaikutuksesta.

Dettmannilla on ”silloin tällöin” ollut kiinnostusta politiikkaan. ”Minussa on RKP:n liberaaliutta, kokoomuslaista talousajattelua, demarien koulutuspoliittista ajattelua ja vihreitä. Kukaan ei toistaiseksi ole yrittänyt vakavasti houkutella politiikkaan.” 

Menestyksestä itseisarvo

Suomenruotsalainen Henrik varttui Helsingin Etelä-Haagassa, urheilua arvostavassa perheessä. Myyntimies-isä Lars oli voittanut HIFK:ssa jalkapallon mestaruussarjan hopeaa. Myös Henrik ja isoveli Freddie aloittivat urheiluharrastuksen potkupallosta.

Koripallo oli Henrikille aluksi pelkkä talvilaji. Kun kiinnostus voimistui, se kanavoitui jo varhain valmentamiseen. 15-vuotiaana Henrik treenasi NMKY:n mikropoikia. Kymmenen vuotta myöhemmin hän käveli suurseuran miesten joukkueen koppiin apuvalmentajana.

Vuosina 1984–1992 Dettmann juhli NMKY:ssä viittä Suomen mestaruutta, kolme viimeisintä päävalmentajana. Kolmikymppisenä hän oli suomalaisen koripallon näkyvimpiä valmentajia, jolla oli maine sekä visionäärinä että tuittupäänä. Dettmann kuumensi korisveteraaneja itsevarmuudellaan ja hankki pitkiä pelikieltoja ryöpyttämällä tuomareita.

Mestaruusputkessa laskettelevalle nousukkaalle menestyksestä oli tullut itseisarvo.

”Valmentamisesta oli tullut minulle henkilökohtainen egoprojekti. Minä halusin voittaa. Minä halusin menestyä. Pelaajat olivat minulle oman kunnianhimoni välikappaleita”, Dettmann kuvailee NMKY:n menestysvuosia Saska Saarikosken haastattelukirjassa Dettmann ja johtamisen taito.

Parfyymia tuulessa

”Menestys on kuin parfyymi tuulessa, se haihtuu nopeasti”, Henrik Dettmann sanoo nyt.

Tulosorientoitunut taktikko oivalsi NMKY-pestinsä lopussa, että työelämä on syytä ripustaa kestävämpään koukkuun: pelaajien kehittämiseen.

”Valmentamisen suuria uhkia on rakastua taktiikkoihin ja unohtaa, että kyse on lopulta ihmisten kanssa toimimisesta.”

Kun valmentaja onnistuu luomaan kannustavan ilmapiirin, jossa tavoitteet ovat haastavia mutta eivät utopistisia, pelaajat kehittyvät. Sivutuotteena syntyy usein menestystä.

Yhtälö saattaa kuulostaa helpolta, mutta sitä on vaikea toteuttaa kansainvälisessä huippuseurassa, jossa valmentajan elämänlanka on useimmiten muutaman tappion mittainen.

”Paras palaute, minkä valmentaja voi saada, on se, että hänen joukkueensa on pelannut rohkeasti. Silloin viesti on mennyt perille ja pelaajat kokevat, että heillä on vapaus tavoitella osaamisensa rajoja vailla pelkoa.”

Dettmannin ura on väkevä todistus rohkaisussa onnistumisesta. Hänen joukkueensa ovat usein venyneet yli odotusten.

HNMY:n nuoret haastajat voittivat Pantterien unelmajoukkueen vuoden 1992 finaaleissa. Keväällä 1995 Suomi kampitti hallitsevan Euroopan mestarin Saksan harjoitusottelussa. Syyskuussa 2007 Dettmannin joukkue juoksi jalat alta Romanialta ja palautti maajoukkueen korpivaellukselta koripallon A-sarjaan.

Siitä alkoi Susijengin nousu parrasvaloihin.

Maailmankiertäjä

Suomalaisten palloiluvalmentajien osaamiselle ei ole ollut ulkomailla juuri kysyntää. Henrik Dettmannin komea kansainvälinen ura onkin huomattava poikkeus.

Vuonna 1997 hänet palkattiin Saksan maajoukkueen päävalmentajaksi, 39-vuotiaana. Kuusivuotisen pestin kruunu osui vuoteen 2002, jolloin Saksa juhli MM-pronssia.

Suomenruotsalainen valmentaja hitsasi monen kulttuurin juuria kantaneen joukkueen tiiviiksi yksiköksi. Kirkkaimpana tähtenä loisti Saksan kaikkien aikojen koripallokyky, Dirk Nowitzki.

”Koripallojoukkueesta tuli 2000-luvun alussa uuden Saksan symboli. Se oli ilmiö, joka nosti koripallon suosion uudelle tasolle”, Dettmann muistelee.

Humanistivalmentaja tunnistaa urheilun vähemmistöille tarjoaman potentiaalin: kentällä säännöt ovat kaikille samat.

”Urheilu on ainoa paikka maailmassa, jossa demokratia toteutuu täydellisesti.”

Kosmopoliitin ulkomaankiertue on jatkunut seuratasolla Saksassa, Ranskassa ja Turkissa. Jokaisesta on jäänyt hyviä muistoja.

”Poliitikot luovat Turkista kauhukuvaa, mutta arjessa välittäminen ja lämpö ovat käsin kosketeltavia. Ranskassa pidin siitä, että elämästä nauttiminen on katoliseen tapaan itseisarvo – kun siihen päästään, muut asiat kyllä sujuvat. Saksassa tietynlainen ennustettavuus tekee asioista helppoja.”

Opit kotikäyttöön

Suomalainen koripallo on saanut nauttia pitkään Dettmannin ulkomailla keräämistä kokemuksista. Hänen kolmetoista vuotta yhtäjaksoisesti jatkunut maajoukkuevalmentajan pestinsä on huippu-urheilun lyhytjännitteisessä maailmassa todellinen harvinaisuus.

Maailman kovimmassa koripalloliigassa NBA:ssa uraansa aloitelleen Dirk Nowitzkin kanssa suomalainen sai olla mukana hiomassa hyvästä erinomaista. Myöhemmin näistä kokemuksista on hyötynyt Nowitzkiin verrattu suomalaisen koripallon suurlupaus, Lauri Markkanen, 20.

EM-kisojen jälkeen toisen polven koripalloilijan ura jatkuu NBA-seuran Chicago Bullsissa. Dettmann valmensi NMKY:ssä jo Laurin isää, Pekka Markkasta.

”Kun poika syntyi ja kuulin hänen mittansa, kysyin isältä, voinko valmentaa häntä”, Dettmann sanoo ja hymyilee.

Toive toteutui, kun nyt 213-senttinen laitahyökkääjä siirtyi vuonna 2014 Jyväskylästä Mäkelänrinteen urheilulukiossa toimivaan Helsinki Basketball Academyyn (HBA). Vuonna 2011 perustetussa valmennusryhmässä 13–19-vuotiaille koripallolahjakkuuksille tarjotaan ammattimaista valmennusta koulun yhteydessä, normaalin seuratoiminnan lisäksi.

HBA:n tavoitteena on valmistaa pelaajia ulkomaisille ammattilaiskentille. Lauri Markkanen ponnisti NBA-kykyjenetsijöiden kartalle Arizonan yliopiston joukkueessa.

”Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa pelaa tällä hetkellä jo 40 suomalaista. Myös suomalaisia valmentajia on maailmalla enemmän kuin koskaan”, Dettmann sanoo.

Hän on vaikuttanut vahvasti Mäkelänrinteen koripalloakatemian syntyyn.

”On löytynyt polku, jolla voidaan varmistaa seuraavan pelaajasukupolven tulevaisuus. Samalla koripallon suosio kasvaa. Lajiin kohdistuvasta kiinnostuksesta kertoo paljon, että Yle teki juuri neljän vuoden sopimuksen Susijengin otteluiden televisioinnista”, Henrik Dettmann luettelee.

Valmentajan suurimpana voittona voidaankin pitää oman lajin elinvoimaisuuden vahvistamista. Se parfyymi ei haihdu, vaikka EM-jatkopaikka jäisikin haaveeksi.

X