Hirvoset päättivät rakentaa unelmiensa kodin käytännöllisyyttä ajatellen – Asuntomessurakentaminen loi valmiin yhteisön

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kippis uudelle kodille! Hirvosten talo on rakennettu myös seuraavia asukkaita ajatellen. Isotkin muutokset on tehty mahdollisiksi. © Susa Junnola
Lasten aikuistuttua Janne Hirvonen päätti rakentaa vaimonsa kanssa loppuelämän kodin. Lohjan asuntomessualueelta he saivat järvinäkymän ja talon täynnä moderneja ratkaisuja.

Päätimme rakentaa vaimoni kanssa 14 vuotta sitten kolmikerroksisen omakotitalon Espooseen, josta muutimme nyt kahdestaan uuteen taloomme Lohjan Hiidensalmelle. Vanhan kotimme neliöt kävivät turhan suuriksi, kun lapset kasvoivat aikuisiksi ja ovat muuttamassa omilleen. Törmäsimme Lohjan asuntomessujen mainoksiin Kouvolan asuntomessuilla toissa kesänä, ja siitä se ajatus lähti.

Olemme yli 55-vuotiaita, eikä kerrostaloon muuttaminen oikein innostanut pitkän omakotitaloasumisen jälkeen. Meitä miellytti se, että Lohjalla voisimme yhdistää kaupunki- ja mökkiasumisen, sillä olimme jossain vaiheessa harkinneet myös mökin hankkimista.

Hirvosten kodissa on luonnonvaloa ja tilaa. Keittiö on kotimaisen Saari-keittiöi­den Silta-mallistoa. © Susa Junnola

Hirvosten kodissa on luonnonvaloa ja tilaa. Keittiö on kotimaisen Saari-keittiöi­den Silta-mallistoa. © Susa Junnola

Käytännöllisyys ensin

Haimme isompaa tonttia kuin saimme, mutta tontin koko ei ollut kynnyskysymys. Mökkiunelmaamme kuului ajatus erillisestä saunarakennuksesta, jossa luonamme kyläilevät lapset voisivat viettää aikaa. Tälle tontille ei erillistä saunarakennusta kuitenkaan mahtunut, joten saunaosasto on nyt osa taloa.

Meillä ei ole rantatonttia, mutta saimme puiston puoleisen tontin ja mahtavat näkymät Lohjanjärvelle. Kaupunki rakentaa tänne kesän aikana vielä laiturin, jotta järveen pääsee uimaan.

Tasapainoilimme hetken aikaa talon kerrosten kanssa. Halusimme rakentaa talosta loppuelämän kodin, joten päädyimme käytännön syistä yksikerroksisuuteen. Se painoi lopulta eniten vaakakupissa.

Keittiön tyylikäs saareke tuo lisää työ- ja säilytystilaa. Keittiön on suunnitellut Harri Koskinen. © Susa Junnola

Keittiön tyylikäs saareke tuo lisää työ- ja säilytystilaa. Keittiön on suunnitellut Harri Koskinen. © Susa Junnola

Hyviä muutoksia

Rakentamisen kanssa meille tuli hieman kiire. Hakuaika umpeutui elokuussa 2019, jolloin ensimmäisten luonnospiirustusten tuli olla valmiina. Lapsuudenystäväni poika on arkkitehtiopiskelija ja auttoi meitä alussa rakennuspiirustusten tekemisessä.

Kun sitten aloimme rakentaa, hankimme erikseen pääsuunnittelijan. Suunnittelu meni kivuttomasti. Kävimme pääsuunnittelijan kanssa läpi lähtötiedot. Siinä vaiheessa huonejärjestys muuttui parempaan suuntaan.

Sisustussuunnittelijan mukaan ottamisen myötä teimme pieniä tilamuutoksia, kuten vaihdoimme oven paikkaa. Pienetkin jutut ratkaisivat paljon!

rakentaa asuntomessukoti

Talon saunaosasto huokuu savusaunan tunnelmallista hämärää. © Susa Junnola

Valaistusteknologia ikääntyville

Ikääntymistä ajatellen talossa on huomioitu esteettömyys. Kaikista ovista pitäisi mahtua liikkumaan esimerkiksi pyörätuolilla, eikä kynnyksiä ole.

Olemme ajatelleet myös tilojen muunneltavuutta aikana meidän jälkeemme. Työhuoneemme päätimme rakentaa niin, että siitä saa tarvittaessa makuuhuoneen. Neliöitä meillä on 170, mikä on aika paljon. Edellisessä kodissa neliöitä oli yhteensä 360, joten onhan tämä jo aikamoinen downshiftaus.

Myös kodin valaistuksessa on otettu huomioon ikääntyminen. Meillä on ohjelmoitu Dali-valaisinjärjestelmä, jonka myötä koko huoneen valaistus hoituu aina yhdellä koodilla. Yksittäiset valaisimet eivät siis ole oman katkaisijan takana. Se on näppärä systeemi.

Edellisessä talossa meillä oli pelkästään olohuoneessa toistakymmentä katkaisijaa, joiden etsimisessä oli oma hommansa. Ikääntymisen myötä tällainen ohjelmoitu valaisinsysteemi on riittävän yksinkertainen ja helppokäyttöinen esimerkiksi vanhemmilleni, jotka ovat jo yli 80-vuotiaita.

Lisäksi esimerkiksi wc:ssä ja suihkutiloissa on liiketunnistimet. Valot syttyvät, kun astuu huoneeseen ja sammuvat vähän viiveellä, kun tilasta poistuu.

rakentaa unelmakoti

Makuuhuoneen katseenvangitsija on Manaus 3D-seinäpaneeli, joka tuo tuulahduksen sademetsää. © Susa Junnola

Naapuriapua matalalla kynnyksellä

Asuntomessurakentamisen yksi ehdottoman hyvistä puolista on naapurusto. Meillä ei ollut Lohjalle oikeastaan mitään suhdetta, mutta rakentamisen myötä olemme tutustuneet muihin perheisiin. Jonkin verran olemme auttaneet toisiamme ja tehneet hankintoja yhdessä. Kätevää on ollut sekin, että naapurista on voinut lainata putken pätkää, jos rautakaupat ovat olleet kiinni. Myös kantoapua on piisannut.

Aikataulu on asuntomessurakentamisessa sekä positiivinen että negatiivinen juttu: aikataulupaineen vuoksi asioita on pakko tehdä, mutta niitä joutuu tekemään aika paljon myös etukäteen.

Asuntomessuissa on sekin hyvä puoli, että koko alue tulee valmiiksi kerralla, eikä tarvitse asua vuosia rakennustyömaalla. Kun muutimme edelliseen taloon, se oli vielä keskeneräinen.

rakentaa talo

Talon ulkoseinän herkkä joutsengrafiikka kuvaa asukkaiden laskeutumista Lohjalle. © Susa Junnola

Budjetti ei aivan pitänyt

Budjetti ylittyi noin kymmenellä prosentilla. Olemme ehkä hankkineet vähän parempaa ja kalliimpaa kuin ensin ajattelimme. Nyt pähkäilemme, ovatko huonekalut osa rakennusbudjettia vai jotain muuta.

Emme ole materiaan rakastuvia, eikä luopuminen tarpeettomista huonekaluista tuota meille vaikeuksia. Meillä on aika moderni sisustus: tykkäämme esimerkiksi Harri Koskisen K-tuoleista.Ne ovat saaneet nyt uuden verhoilun.

Koskinen on suunnitellut meille ihan uniikin uuden ruokapöydän, ja olohuoneen sohvakin tulee olemaan ensimmäinen laatuaan. Uskalsimme kysyä Koskista yhteistyöhön, koska vaimoni on samoilta seuduilta Karstulasta ja olemme seuranneet Koskisen uraa.

Talon ulkoseinällä oleva betonijoutsen symboloi laskeutumistamme tänne Lohjalle. Kuvan ottanut Timo Leppäharju, joka on minulle tuttu työkuvioista. Tähän taloon nivoutuukin aika moni kontakti eletystä elämästä. Onhan tässä kilometrejäkin takana jo liki 60 vuoden verran.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 7/21.

Lue myös: Koti on aina kullan kallis: Miten suomalaisten asuminen on muuttunut vuosikymmenien aikana?

X