Armi Kuuselan kruunaus Miss Universumiksi vahvisti suomalaisten kuuluvan ”länsimäiseen rotuun” – Näin kauneuskilpailut nähtiin rotutieteen edistäjänä

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Armi Kuusela
Kun Armi Kuusela vuonna 1952 kruunattiin Miss Universumiksi, suomalaiset pitivät voittoa todisteena hänen – ja ylipäänsä suomalaisen naisten – kauneudesta. © YHTYNEET KUVALEHDET OY/KUVA-ARKISTO
Armi Kuuselan valinta maailman kauneimmaksi vuonna 1952 pönkitti suomalaisten itsetuntoa. Näin Miss Universum -kauneuskilpailusta tuli keino päivittää aikansa rotuoppia ja korostaa ”suomalaisen rodun” länsimaisia piirteitä.

Armi Kuusela lähetettiin vuoden 1952 Miss Universum -kilpailuihin, mikä oli riski. 17-vuotiaana hän oli liian nuori mittelöön, johon vaadittiin vähintään 18 vuoden ikä. Uhkapeli kannatti, sillä suomalaisneito palasi Yhdysvalloista maailmankaikkeuden kauneimmaksi kruunattuna.

Armi Kuuselan valinta oli omiaan pönkittämään kansallista itsetuntoa. Olihan jo ensimmäisten Suomessa järjestettyjen kauneuskilpailujen keskiössä ollut tarve todistaa vääriksi teoriat rodullisesta alemmuudesta ja siihen liitetystä rumuudesta.

Armi Kuusela

Armi Kuusela oli kuin Marilyn Monroe. Molemmilla oli vaaleat lyhyet hiukset, kauniit silmät ja huulet. © U.A. SAARINEN/SKOY

Armi Kuuselan voitto oli todistus rodullisesta arvosta

Aikansa rotuteorioissa suomalaiset rajattiin pitkään valkoisen eurooppalaisen rodun ulkopuolelle ja määriteltiin esimerkiksi mogoliseen tai itäbalttilaiseen rotuun kuuluviksi. Kauneuskilpailuista tuli merkittävä keino todistaa luokitteluja virheelliseksi ja korostaa ”suomalaisen rodun” länsimaisia piirteitä.

Suomen ensimmäinen naisten kauneuskilpailu lienee Maailma-lehden vuonna 1919 järjestämä. ”Kansallista ihannekuvaa” etsineen valokuvakilpailun voittajaa Rauha Aaltosta luonnehdittiin lehdessä terveeksi urheilijattareksi, jossa ”suomalainen rotupuhtaus heijastuu ylevin juontein”.

Vuonna 1926 Suomen Kuvalehti, Suomalainen Tiedeakatemia ja Kansallismuseo järjestivät kauneuskilpailut niin ikään suomalaisen rotutieteen edistämiseksi.

Maija Urponen toteaa väitöskirjassaan Ylirajaisia suhteita: Helsingin olympialaiset, Armi Kuusela ja ylikansallinen historia (Helsingin yliopisto 2010) rotutieteellisen otteen näkyneen arviointikriteereissä: ”esteettisen arvion lisäksi kilpailijat asetettiin järjestykseen tukan ja silmien värin, kallon pituuden ja kasvojen leveyden perusteella”.

Vuoden 1938 Miss Suomi ja samana vuonna Miss Euroopaksi valittu Sirkka Salonen kertoi puolestaan kansainväliseen kisaan osallistuessaan noudattaneensa isän neuvoja. Tämä oli kehottanut ”pestyin naamoin näyttämään maailmalle, etteivät suomalaiset vinosilmäisiä mongoleja ole”.

Kun Armi Kuusela vuonna 1952 kruunattiin Miss Universumiksi, suomalaiset pitivät voittoa todisteena hänen – ja ylipäänsä suomalaisen naisten – kauneudesta.

Maija Urponen toteaa, että voitto nähtiin tunnustuksena ”pohjoismaiselle naistyypille”:

”Koska suomalaisten pohjoismaalaisuus – eli valkoisuus – ei muulle maailmalle välttämättä ollut itsestään selvää, pidettiin voittoa Suomen kohdalle 1930-luvulla osuneiden Miss Eurooppa -tittelien tavoin tärkeänä osoituksena suomalaisten rodullisesta arvosta.”

MISS UNIVERSUM 1952 ARMI KUUSELA

Kun Armi voitti Seura-lehden ja Sotainvalidien Veljesliiton järjestämän Suomen Neito -kilpailun 24. toukokuuta 1952, hän sai palkinnoksi rasian suklaata, kultaisen rannerenkaan ja kaksi Pan Amin lahjoittamaa lentolippua Yhdysvaltoihin. © YHTYNEET KUVALEHDET OY/KUVA-ARKISTO

Suomi Neito -kilpailun tavoitteet isänmaallisuudessa pintaa syvemmällä

Alun perin Miss Universum -ehdokasta etsineen Suomen Neito -kilpailun tavoitteet ulottuivat isänmaallisuudessa pintaa syvemmälle. Kisan ideoineen, Sotainvalidien Veljesliiton silloisen jaostopäällikön Johannes Reitamon lähtökohta oli Edvard Iston maalaus Hyökkäys vuodelta 1899. Siinä Suomi-neito suojelee Suomen lakikirjaa kaksipäiseltä Venäjää kuvastavalta kotkalta.

”Hahmottelin mielessäni nuhteettoman maineen omaavaa, viehättävää naishenkilöä, johon liittyy Platonin kauneuskäsitys eli nähdyn ja kuullun sopusointuinen yhdistelmä”, Nina af Enehjelm siteeraa Johannes Reitamoa kirjassaan Armi Kuusela: myytti, julkkis ja supertähti (WSOY, 2003).

Karsinnan edetessä vaatimukset kuitenkin täsmentyivät seikkaperäisesti ulkoista olemusta määritteleviksi.

Miss Universum -kilpailun kansainväliset arvosteluohjeet – Käsivarren linjojen piti olla täyteläiset mutta sirot

Miss Universum -ehdokasta etsineen Suomen Neito -kisan yhteistyökumppanina toimi Seura. Nina af Enehjelm kertoo kirjassaan, että tiedotuksessa korostettiin aluksi ehdokkaiden sisäisiä ominaisuuksia.

”Ulkoisen kauneuden lisäksi arvostelulautakunta kiinnittää suurta huomiota kilpailijattarien luonnolliseen viehkeyteen, sulavaan ja siroon käyttäytymiseen, ääneen, puhetapaan ja älykkyyteen.”

Loppukilpailun lähestyessä sävy kuitenkin muuttui.

Nina af Enehjelmin kirjassa toistetaan kansainväliset arvosteluohjeet, jotka Miss Universum -kisa oli lähettänyt Seuralle.

Näin kauneuskilpailun osallistujat arvosteltiin:

Pään keskiosan läpi kulkevan kuvitellun viivan on kuljettava niskan ja vartalon keskiosan läpi ja sen on päätyttävä kantapäitten väliin.

Olkapäitten on oltava lanteita leveämmät ja olkapään ja kaulan on muodostettava 20 asteen kallistuskulma.

Kaulan on oltava tarpeeksi siro toimiakseen pään ”jalustana”.

Käsivarsien on riiputtava pitkin kylkiä ja toimittava ikään kuin vartalon kehyksenä.

Säärien, lanteitten, polvien ja pohkeitten on sulauduttava yhteen, kantapäitten on yhdyttävä siten, että säärien välissä on vain hiukan tilaa.

Pään on oltava vartalon kruunu, tukkalaitteen on oltava pään kehyksenä, mitään teräviä rajoja ei saa olla erottamassa kasvoja hiuksista.

Käsivarren linjojen pitää olla täyteläiset, mutta sirot, sormien on oltava hoikat, ei luiset eikä lihavat, kynsien on oltava hyvin hoidetut.

Poven on oltava sopusuhtainen kilpailijan pituudesta riippuen, se ei saa olla korostettu.

Selän on oltava hyvin ojentautunut, suora ja ilman mitään vinouksia.

Ylivoimainen voittaja

24. toukokuuta pidettyyn Suomen Neito -loppukilpailuun valikoitui 13 ehdokasta. Voittajaksi valittiin ylivoimaisesti Armi Kuusela, jota yhdeksästä tuomarista äänesti seitsemän.

Maija Urponen kertoo väitöskirjassaan, että kisan ratkettua Seura vakuutti voittajan olevan ”kaunis kuin kukka, älykäs ja viehättävä neito, jonka huoletta voi lähettää edustamaan suomalaista naista mihin tahansa”.

Lue myös: Armi Kuusela oli jo 17-vuotiaana Suomen uuden ajan symboli – Painoivatko Miss Universum -valinnan taustalla sittenkin poliittiset syyt vuonna 1952?

Kesäkuun 29. päivä 70 vuotta sitten Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi. <span class="typography__copyright">© DPA / Lehtikuva</span>

Kesäkuun 29. päivä 70 vuotta sitten Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi. © DPA / Lehtikuva

X