Armoton rajakoira Caesar nappasi porovarkaat ja salakuljettajat – Aikansa legenda tunnettiin ”Lapin kauhuna”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Rajavartiolaitoksen koiratoiminnan perustajat, majuri Torsten Raita ja saksanpaimenkoirauros Caesar.
Rajavartiolaitoksen koiratoiminnan perustajat, majuri Torsten Raita ja saksanpaimenkoirauros Caesar. Kuva: Rajamuseo
Suomen ensimmäisestä rajakoirasta tuli legenda jo eläessään. ”Lapin kauhuksi” nimetty sankarikoira päätyi lopulta hirtettäväksi.

Caesar on ollut vitriinissä jo 91 vuotta.

Caesar on todennäköisesti puhdasrotuinen saksanpaimenkoira, vaikka se on kookkaampi ja rotevampi, ja sillä on pitempi selkä kuin tämän päivän rotutovereilla.

Koiran hampaat ovat irvessä ja niskakarvat pystyssä.

Jos sillä olisi ääni, se olisi varoittavaa murinaa ja vihaista haukuntaa.

Caesar näyttää uhkaavalta. Jos se eläisi, sitä pelkäisi. Pelolle olisi myös aihetta.

Sallan rajakomppaniassa palvellutta hurjaluontoista ja voimakasta ­Caesaria kutsuttiin ”Lapin kau­huksi”.

Imatran Immolan varuskunta-alueella rajavartiolaitoksen Rajamuseossa irvistävä, petoa muistuttava Caesar on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen rajakoira.

Vaikka Caesar on ollut jo miltei vuosisadan täytettynä, koiran legenda elää yhä.

Caesar ja levoton rajaseutu

Sisällissodan jälkeen 1920-luvun Suomen silloinen itäraja etenkin Karjalan Kannaksella ja Pohjois-Suomessa oli rauhatonta aluetta ja liki lain tavoittamattomissa.

Vuonna 1919 säädetyn kieltolain aikana varsinkin Karjalan Kannaksella alkoholia salakuljetettiin rajan yli. Pohjoisessa levottomuutta aiheuttivat rajan molemmin puolin ryöstöretkiä tekevät porovarkaat.

”1920-luvun alussa Neuvostoliitto lähetti Suomen puolelle maamme sisällissodassa punaisten puolella taistelleita ja sodan jälkeen itärajan taakse paenneita suomalaisia, mutta myös venäläisiä soluttautujia ja vakoojia”, kertoo Rajamuseon projektiassistentti Mikko Veijalainen.

”Suomalaisia rajavartijoita myös kaatui neuvostosotilaita ja vakoojia vastaan käydyissä aseellisissa yhteenotoissa.”

Kun rajojen vartiointia päätettiin lisätä, uusien rajavartijoiden lisäksi rajavartiolaitokselle värvättiin ensimmäinen rajakoira.

Vuonna 1920 sotilasvirkailija Torsten Raita osti Imatran Vuoksenniskalla sijaitsevasta Poliisikoirakuljettajakoulusta Caesarin.

Rajakoiraksi puolitoistavuotiaana siirtynyt Caesar oli jo valmiiksi peruskoulutettu poliisikoira, joten se soveltui rajavalvontatehtäviin.”

Porovarkaiden jäljillä

Itä-Lappiin sijoitetun Caesarin tehtävänä oli jäljittää porovarkaita, salakuljettajia ja luvattomia rajanylittäjiä sekä avustaa rajavartijoita takaa-ajotehtävissä.

”Caesar oli erinomainen jäljittäjä. Koiralla lienee ollut myös poikkeuksellinen kyky vaistota mahdolliset vaaratilanteet”, Mikko Veijalainen kertoo.

Vuosien 1920–1922 välillä Caesar oli maamme ainoa rajakoira. Veijalaisen mukaan vanhoista tilastoista ilmenee, että Caesarin toiminta-alueella rajat ylittävä rikollisuus alkoi vähentyä.

Caesarin ansiosta koirien arvo rajavalvonnassa ymmärrettiin, ja Rajavartiolaitoksen koiratoiminnan koulutus käynnistettiin Laatokan pohjoisrannalla Salmin rajavartiostossa Orusjärvellä.

”Caesarin tehokkuuden ansiota rajakoirien koulutus ja koulutuksen kehittäminen annettiin Caesarin ostaneen Torsten Raidan tehtäväksi.”

Viimeinen kuva Caesarista ohjaajansa Konrad Rantalan kanssa Sallassa 1929. Taustalla oikealla olevalla rajamiehellä on pesu­vadissa koiralle varattua myrkkyä.

Viimeinen kuva Caesarista ohjaajansa Konrad Rantalan kanssa Sallassa 1929. Taustalla oikealla olevalla rajamiehellä on pesu­vadissa koiralle varattua myrkkyä. Kuva: Rajamuseo

Caesar oli erinomainen rajakoira – mutta myös aggressiivinen

Caesar oli erinomainen partiokoira, mutta se oli myös aggressiivinen ja jopa vaarallinen. Takaa-ajotilanteissa Caesar ei epäröinyt hyökätä jahtaamansa kohteen kimppuun.

Caesar ei raadellut ketään hengiltä, mutta itäisessä Lapissa alkoi kiertää huhu suuresta rajakoirasta, joka pystyisi hetkessä repimään miehen kappaleiksi.

Legenda ”Lapin kauhusta” oli syntynyt.

Jo pelkkä koiran ulkoinen olemus herätti kunnioitusta sitä kohtaan.

”Kun savottakämpiltä etsittiin rikollisia, kaikki näyttivät nöyrästi henkilötodistuksensa, kun Caesar oli ratsiassa mukana”, Mikko Veijalainen kertoo.

Caesar ei ollut rajavartioasemallakaan paijailtava lemmikki, vaan se saattoi iskeä hampaansa myös rajavartioihin.

”Caesar oli usean vuoden ajan rajavartija Konrad Rantalan työpari ja koira leimautui vahvasti ohjaajaansa. Vaikka Caesar oli koulutettu rajakoira, se ei välttämättä hyväksynyt hyväntahtoisiakaan vieraita ihmisiä”, Veijalainen kertoo.

Rajan pinnassa liikkuneet rikolliset tiesivät, että Caesar oli heille suuri riski. Porovarkaat laittoivatkin maastoon myrkkysyöttejä, joita koira myös söi, mutta myrkky ei tehonnut suurikokoiseen Caesariin.

”Caesarin aggressiivisuuden vuoksi esitettiin myös epäilyjä, että koiran perimässä olisi ollut sutta. Siitä ei kuitenkaan ole pitävää näyttöä.”

Sitkeä rajavartija

Caesar palveli rajakoirana aina vuoteen 1929 saakka. Kun koira ikääntyi, yhdeksän vuoden raskas työ alkoi vaatia siltä veronsa. Reilun kymmenen vuoden ikäisenä Caesar oli jo liian väsynyt ja heikentynyt rajakoiraksi.

Koira päätettiin lopettaa.

Koska se oli kuitenkin maamme ensimmäinen ja tehtävässään ansioitunut rajakoira, niin Caesar päätettiin myös täyttää muistoksi jälkipolville.

”Caesaria ei voitu ampua, koska ampumahaavat olisivat näkyneet täytetyssä eläimessä, joten se päätettiin myrkyttää”, Veijalainen kertoo.

Porovarkaiden asettamat myrkkysyötit, joita koira oli elämänsä varrella syönyt, olivat kuitenkin kehittäneet Caesarin sietokyvyn niin voimakkaaksi, että koiraa ei saatu lopetettua myrkyttämällä.

”Ensimmäinen rajakoira koki kovan kohtalon, sillä se jouduttiin lopulta hirttämään.”

Hiukan luonnottoman iloisen näköiseksi täytetty Caesar on esillä Rajamuseossa Imatralla.

Hiukan luonnottoman iloisen näköiseksi täytetty Caesar on esillä Rajamuseossa Imatralla. Kuva: LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Paluu kotiseudulle

Caesar täytettiin Valtion poliisikoiralaitoksella ja koira päätyi havaintovälineeksi poliiseille ja poliisioppilaille.

”Caesaria käytettiin esimerkkinä siitä, miten jalostus on muuttanut poliisien käytössä olevien saksanpaimenkoirien fyysisiä ominaisuuksia”, Veijalainen kertoo.

50 vuotta Caesarin lopettamisen jälkeen, vuonna 1979 Imatran Immolassa pidettyjen virkakoirien mestaruuskilpailujen yhteydessä Poliisikoiralaitoksen johtaja luovutti täytetyn Caesarin juhlallisin seremonioin Rajamuseon kokoelmiin.

”Vaikka Caesarin elämä päättyi ikävällä tavalla, niin rajakoira jäi tarinoihin ja kirjoituksiin.”

Imatralla syntynyt Caesar palasi kotiseudulleen.

Täytettyä koiraa pidetään yhtenä kaikkein arvokkaimmista Rajavartiolaitoksen historiaa esittelevistä esineistä.

Ensimmäisenä rajakoirana Caesar oli oman aikansa sankarikoira, jolla oli sekä hyvät että huonot puolensa.

”Vaikka Caesarin elämä päättyi ikävällä tavalla, rajakoira jäi tarinoihin ja kirjoituksiin”, Veijalainen toteaa.

”Koira on kuollut ja täytetty, mutta sen maine elää.”

Sata vuotta rajakoiria

Suomen rajavartiolaitoksen koiratoiminta käynnistyi tasan sata vuotta sitten vuonna 1920 yhden koiran, Caesarin, voimin. Tänä päivänä Rajavartiolaitoksella on pari sataa koiraa, jotka työskentelevät valtaosin maamme itärajalla, rajatarkastusasemilla ja merivartiostossa.

Rajavartiolaitoksen koiratoimintaupseerin, luutnantti Ari Raitasen mukaan rajakoirien tärkein tehtävä on kätkeytyneiden ja kadonneiden ihmisten etsiminen.

”Rajavalvonnassa käytetään nykyään erilaisia tietotekniikan sovellutuksia ja monipuolista kameratekniikkaa, mutta koira on rajavalvonnassa yhä korvaamaton”, Raitanen toteaa.

”Tekniikka ei pysty korvaamaan koiran soveltuvuutta mitä erilaisimpiin tehtäviin. Dronesta voi loppua akku, mutta koulutetulla rajakoiralla on motivaatio suorittaa tehtävänsä loppuun saakka.”

Kotimaista kasvatusta

Rajatarkastus- ja meripelastustehtävien, alustarkastusten ja rajavartiotilanteiden tukemisen lisäksi rajakoiria tarvitaan ajoittain myös rikostorjunnassa ja etsintä- ja pelastustehtävissä. Lisäksi rajakoirat voivat toimia apuna poliisin ja tullin operaatioissa.

Saksanpaimenkoirien lisäksi rajakoirina työskentelee myös labradorinnoutajia ja malinois belgianpaimenkoiria.

Nino-koira työssään Rajavartiolaitoksen raja­koirien harjoituksessa Helsingin Länsisatamassa vuonna 2002.

Nino-koira työssään Rajavartiolaitoksen raja­koirien harjoituksessa Helsingin Länsisatamassa vuonna 2002. Kuva: LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Rajakoirat hankitaan kotimaisilta kasvattajilta. Emosta vieroitetut pennut asuvat ohjaajiensa kodeissa ja koiria koulutetaan joko niiden tulevassa työyksikössä tai muissa aidoissa toimintaympäristöissä.

”Tärkeitä on se, että koira sopeutuu toimimaan koulutetulla tavalla erilaisissa olosuhteissa”, Raitanen sanoo.

”Tämän päivän rajakoirat on myös sosiaalistettu toimimaan ihmisjoukoissa.”

Myös EU-tehtäviä

Rajavartiolaitokselle hankitaan vuosittain noin 30 koiraa palveluksesta poistuvien tilalle.

Koulutukseen otetuista pennuista noin 3–5 joudutaan vaihtamaan, koska ne eivät sovellu työkoiriksi.

”Jos koira ei kykene opetuksesta huolimatta tilannekohtaisiin ongelmanratkaisuihin, se ei ole hakemamme työkoira”, Raitanen kertoo.

Rajakoirat palvelevat keskimäärin 8-vuotiaiksi asti, mutta koiran vireydestä ja terveydentilasta riippuen, ne voivat suorittaa tehtäviään parisen vuotta pitempäänkin.

”Eläköityneet rajakoirat jäävät yleensä ohjaajiensa kotikoiriksi”, Raitanen kertoo.

Vaikka rajakoirat työskentelevät ensisijaisesti Suomessa, niitä käytetään myös Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexin tehtävissä EU:n ulkorajoilla.

Viimeksi suomalaiset rajakoirat ohjaajineen ovat olleet mukana Kreikan ja Turkin välisen rajan operaatiossa.

Lue myös: Metsätyskoira karkasi Venäjälle – Epävarmuus kohtalosta kalvoi omistajapariskuntaa: ”Kiusaus karata rajan yli etsimään Almaa oli suuri”

X