Faaraoiden aikaan jokaisen kissan nimi oli Miu – Egyptin mysteerit saapuivat Helsinkiin ennennäkemättömän laajasti
Vaikka viimeisen faaraon kuolemasta on yli 2000 vuotta, pyramidit, muumiot ja muut Egyptin mysteerit eivät jätä nykyihmistä rauhaan.
Faarao Amenhotep II:n hallitsi Egyptiä 1427–1401 eaa. Patsas on valmistettu graniitista ja nähtävilää Amos Rex -museolla Helsingissä. Patsas on lainssa torinolaisesta Museo Egizio -museosta.
Muinaisen Egyptin mysteerit kuten muumiot, pyramidit, jumalat ja pyhät eläimet ovat edelleen voimakkaasti läsnä, vaikka viimeisen faaraon, Kleopatra VII:n kuolemasta on jo yli 2000 vuotta.
Faaraoiden aikakausi kesti noin 3000 vuotta, ja päättyi juuri ennen ajanlaskumme alkua.
Faaraoiden aikakausi oli niin pitkä, että sitä voi olla vaikea hahmottaa. Kleopatra VII:n itsemurha vuonna 30 ennen ajanlaskumme alkua, on lähempänä nykyihmistä kuin faaraoiden aikakauden alku noin viisituhatta vuotta sitten.
”Egyptiläinen kulttuuri on tietysti vielä paljon vanhempi, mutta noin viisituhatta vuotta sitten Egypti yhdistyi yhden kuninkaan eli faaraon hallinnon alle ja egyptiläisille tuli kansallisidentiteetti”, kertoo egyptologi Mia Meri.
Valtion rakenteita vahvisti kolossaalisten rakennusprojektien, pyramidien aloittaminen.
”Kun he noin 2600 eaa. ryhtyivät rakentamaan pyramideja, se on tarvinnut niin paljon logistiikkaa, että se koko valtiovalta, byrokratia ja virkamieskoneisto on syntynyt viimeistään näiden rakennusprojektien myötä.”
Esimerkiksi Kheopsin pyramidin (tunnetaan myös Khufun pyramidina) korkeus on 146,5 metriä. Pyramidi valmistui noin 4500 vuotta sitten. Vertailun vuoksi Turunlinnan korkeus on 38 metriä, Helsingin Olympiastadionin tornin korkeus 72 metriä ja Helsingin tuomiokirkon korkeus 86 metriä. Tampereen Näsinneulan torniosa on 134,5 metriä.
Pyramidien rakentaminen olisi mille tahansa nykyaikaisellekin suurelle rakennusyritykselle jättimäinen projekti, puhumattakaan siitä, että ne on rakennettu tuhansia vuosia vanhoilla menetelmillä ja työkaluilla.
Mia Meren mukaan yhden pyramidin rakentamiseen on kulunut noin 25 vuotta.
”Itse asiassa sekin kuulostaa hurjalta rakennusvauhdilta, mutta on testien mukaan mahdollinen.”
Työntekijöistä pidettiin kohtuullisen hyvää huolta. Meren mukaan heillä on ollut terveydenhuolto, ruoka ja asunto. Eräänlainen täysihoito siis. Työpäivän pituutta rajoitti lähinnä auringonnousu ja -lasku.
”Kun aurinko laski, oli niin pimeää, että töitä ei voinut tehdä.”
Puusta valmistettu veneen pienoismalli, noin 2000-1600 eaa. © Museo Egizio
Vasta 1900-luku teki Tutankhamonista kuuluisan
Faaraoiden Egypti näytti maantieteellisesti hyvin erilaiselta kuin nykyään kartalla oleva Egypti. Käytännössä valtio rakentui Niilin ja sen sivujokien tulva-alueiden varrelle. Pian niiden jälkeen alkaa autiomaa, jossa jo tuhansia vuosia sitten viihtyivät lähinnä skorpionit.
”Ylhäältä päin katsottuna Niili näyttää pitkävartiselta lootukselta. Ainoastaan pohjoisosan lootuksenkukka Niilin lukuisine haaroineen on se alue, jossa on eletty laajemmalti.”
Muinaisen Egyptin historiaan mahtuu useita kukoistuksen kausia. Egyptologi Mia Meri on mieltynyt erityisesti Uuden valtakunnan aikaan (noin 1550-1069 eaa.).
”Silloin Theba, nykyinen Luxor, on ollut pääkaupunki. Siltä aikakaudelta tiedetään hyvin paljon sekä faaraoiden että tavallisten ihmisten elämästä. Tunnemme aikakauden kirjallisuutta, niin filosofisia tekstejä kuin muun muassa rakkausrunoja, mikä on aivan oma kirjallisuudenmuotonsa.”
Egyptin mysteerit aukeavat Amos Rexin taidemuseolla perjantaina 9. lokakuuta avautuva näyttely Egyptin loisto – Viimeiset suuret dynastiat. Näyttely on laajin Suomessa nähty muinaista Egyptiä esittelevä kokoelma. Mia Meri on kirjoittanut näyttelyn yhteydessä julkaistun kirjan Egypti – Kala sarkofagissa & muita mysteereitä.
Useimmat Amos Rexin näyttelyn esineistä on saatu lainaan torinolaisesta Museo Egiziosta. Samaan aikaan Helsingin-näyttelyn kanssa avataan sisarnäyttely tallinnalaiseen Kumu-taidemuseoon. Alkujaan ajatuksena on ollut, että Amos Rexin ja Kumun näyttelyt muodostavat kokonaisuuden. Nykyinen koronaepidemia on suurimmilta osin vesittänyt sen ajatuksen, ainakin toistaiseksi suomalaisten on keskityttävä nauttimaan Helsingin-näyttelystä ja siihen liittyvästä kirjasta.
Mia Meren kirja esittelee Egyptin mysteerit kiinnostavien tarinoiden ja yksityiskohtien kautta. Eräs tarinoista on pohdinta siitä, joutuiko faarao Tutankhamon murhan uhriksi. Murhaa on epäilty muun muassa siksi, että muumion kallon pohjalla on luunsiru, jonka ei pitäisi siellä olla. Muumiolta myös puuttuu osa rintakehästä
”Todennäköisesti häntä ei murhattu, vaan luunsiru on joutunut paikalleen, kun Tutankhamon aivot on vedetty ulos nenästä muumioinnin yhteydessä.”, kuuluu Meren johtopäätös.
Kaikista faaraoista Tutankhamon ei suinkaan omana aikanaan kuulunut merkittävimpien faaraoiden joukkoon, mutta silti juuri hänestä on tullut eräs kuuluisimmista, ellei kuuluisin.
”Hänen hautansa löydettiin ryöstämättömänä ja poikkeuksellisen hyvin säilyneenä vuonna 1922. Löytö oli vaikuttava ja hautalahjat valtavan upeita. Vaikka hauta sinänsä on melko vaatimaton, hänen kultainen kuolinnaamionsa on aika lailla täydellinen.”
Egyptiläinen vuolukivestä valmistettu sydänskarabeus, noin 1500-1000 eaa. © Museo Egizio
Jokaisen kissan nimi oli Miu
Pyramidien ja muumioiden jälkeen muinainen Egypti tuo monelle mieleen kissan aseman pyhänä eläimenä. Egyptologi Mia Meri vahvistaa, että Egyptissä kissa todella oli pyhä eläin.
Muinaisten egyptiläisten uskonto sisälsi laajan joukon jumalia. Nämä jumalat merkityksineen muuttuivat ja muotoutuivat aikojen kuluessa muun muassa poliittisista ja kulttuurillisista syistä.
Monet jumalaista voitiin kuvata eläimen hahmoisina, kuten Bastet, joka on aikojen saatossa kuvattu ensin leijonamaisena, sitten kissamaisena hahmona. Bastet kuvataan myös hahmona, jolla on kissan pää ja ihmisen vartalo.
Bastet oli hedelmällisyyden, lasten, sodankäynnin, parfyymien ja tietenkin kissojen jumala, jota palvottiin erityisesti muinaisessa Bubastiksen kaupungissa.
Kaupungin nimi Bubastis on tarkoittanut Bastis-jumalan taloa tai kotia. Persialaisten imperiumi valloitti Egyptin vuonna 525 ennen ajanlaskumme alkua. Silloin Bubastiksen muurit purettiin, mikä tarkoitti myös Bubastiksen tuhon alkua. Nyt kaupungista on jäljellä vain raunioita.
Kissa on kautta aikojen kirjaimellisesti auttanut egyptiläisiä pysymään kiinni leivänsyrjässä.
”Aivan varmasti kissan asemaan on vaikuttanut se, että kissat ovat tappaneet viljasäkeistä kiinnostuneita rottia.”
Jotkut Egyptin mysteerit ovat pienempiä kuin toiset. Eräs niistä liittyy kissoihin. Meren mukaan egyptiläiset antoivat yleensä kaikille kotieläimilleen nimen, mutta hämmentävästi jättivät kissat nimeämättä. Syytä ei tarkkaan tiedetä.
”Se on mielenkiintoinen seikka. Tiedämme vain yhden ainoan kissan, jolla on ollut nimi Nedjem [suomeksi Miellyttävä]. Kaikki muut ovat olleet Kissoja. Egyptiksi kissa on muuten miu, joten jokaisen kissan nimi on ollut Miu.”
Amos Rexin näyttely Egyptin loisto – Viimeiset suuret dynastiat on esillä 9.10.2020–21.3.2021.
Juttua muokattu 9.10. kello 9.14: Tarkennettu tietoa Tutankhamonin hautakammiosta sekä lisätty tiedot Kheopsin pyramidista.