Hitlerin tiedustelija vaikutti jatkosodan syntyyn – Näin Natsi-Saksan salainen lähettiläs Ludwig Weissauer toimi Suomessa

Historiankirjoissamme yksi ulkomaalainen tiedustelija tunnetaan yhä melko heikosti. Kyseessä on herra nimeltä Ludwig Weissauer.

Saksan diktaattori Adolf Hitler lähetti Weissauerin Suomeen kesällä 1940. Saksa oli tuolloin vain muutamia viikkoja aiemmin saanut maailmansodassa Ranskan antautumaan. Hitlerin katse kääntyi itään.

Weissauerin ensimmäinen suomalainen kontakti oli kesäkuussa 1940 Suomen tuore Berliinin lähettiläs Toivo Kivimäki. Tämä ihmetteli jo ensitapaamisissa keskustelukumppanin tapoja: Weissaeur ei koskaan halunnut tavata suomalaista kahta kertaa peräkkäin samassa paikassa ja varmisti aina, ettei ravintoloiden lähipöydissä istunut kuulevia korvia.

Helsinkiin Hitlerin salainen lähettiläs ilmestyi heinäkuun puolivälissä 1940. Vaikka hän edusti virallisesti Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentropin kansliaa – ja on sellaisena myös Suomen historiankirjoitukseen jäänyt – todellisuudessa hänen toimeksiantajansa oli Hitler.

Hitler sai jalansijan Suomesta

Hitler oli elokuussa 1939 solmitussa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa jättänyt Suomen Neuvostoliiton etupiiriin.

Nyt hän oli muuttanut mielensä. Saksa janosi Pohjois-Ruotsin Kiirunan ja Jällivaaran rautamalmia ja sen turvallista kulkua Saksaan, lyhyempiä huoltoreittejä miehittämäänsä Norjaan sekä Suomea tulevan idänhyökkäyksensä partneriksi.

Helsingissä Weissauerille, ennestään tuntemattomalle saksalaiselle, avautuivat suurimmat mahdolliset ovet. Hitlerin lähettiläs pääsi tiedustelemaan marsalkka Mannerheimilta ja pääministeri Risto Rytiltä sitä, mitä Suomi ajattelisi, jos Saksan ja Neuvostoliiton välille puhkeaisi sota.

Palattuaan kotimaahansa ja keskustel­tuaan muun muassa Suomeen toimitettavista aselähetyksistä Tukholmassa Weissauer raportoi matkastaan Saksan tiedustelupalvelu SD:lle (Sicherheitsdienst).

Raportissaan tiedustelija ylisti paitsi Mannerheimia ja Rytiä johtajina, myös tavallista Suomen kansaa, joka hänen mukaansa oli valmis ottamaan talvisodan rauhassa menetetyt alueet takaisin vaikka ”seipäin ja riihivarstoin varustautuneena”.

Samat huomiot sai Saksan Alpeilla idänhyökkäystään hionut Hitler.

Muutama viikko Weissauerin poistuttua Helsinkiin ilmaantui seuraava Führerin lähettiläs, jälkimaineeltaan tunnetumpi lentäjäsankari Joseph Veltjens. Hän sai suomalaiset suostumaan Saksan joukkojenkuljetuksiin Pohjanlahden satamista Suomen Lapin kautta Pohjois-Norjaan.

Hitler otti näin ensimmäisen jalansijansa Suomesta. Tie kohti jatkosotaa alkoi.

Lue myös: Molotov-Ribbentrop-sopimus solmittiin 1939 – Jatkosota alkoi maailmanhistorian kyynisimmän sopimuksen jälkiseurauksena

Vjatsheslav Molotovin vuoro allekirjoittaa sopimus. Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin seisovat hänen takanaan. Kuva: Lehtikuva.

Vainoharhaisuus jatkui

Sodan jälkeen Ludwig Weissauer, kansallissosia­lis­tisen puolueen entinen jäsen, pääsi edustajaksi Baijerin maapäiville. Hänen veljenpoikansa myöhemmän kertomuksen mukaan entisen tiedustelumiehen vainoharhaiset tavat vaivasivat häntä hautaan saakka.

Weissauer ei veljenpojan mukaan koskaan vastannut puhelimeen omalla nimellään ja tarkisti joka päivä neuroottisesti useaan otteeseen, että ovet ja ikkunat olivat kotona varmasti lukossa.

Kirjoittaja on käsitellyt Ludwig Weissaueria teoksessaan Hitler ja Suomi – Pohjolan luonnonvarat ja suurvaltasota (Tammi 2022).

Lue myös: Itsenäinen Suomi oli hiertävä hiekan­jyvä Josif Stalinin saappaassa – Suomen kohtalo oli veitsenterällä Hitlerin ja Molotovin välissä vuonna 1940

Berliiniin saapunut ulkoministeri Vjatsheslav Molotov kulkee Anhalt-asemalla kunnia­komppanian ohi vierellään Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop ja sotamarsalkka Wilhelm Keitel. © Lehtikuva