Kansallisarkisto ylläpitää Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tietokantaa. Kadonneina on kuolleeksi julistettu 5 257 suomalaista. Kadoksiin jäi talvisodasta 1 700 sotilasta, jatkosodan hyökkäysvaiheesta 400, asemasodasta 300, viimeisestä jatkosodan sotakesästä 2 800 ja syyskesän sekä Lapin sodan taisteluista lähes 100 sotilasta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jarmo Nieminen

Oman ryhmänsä muodostavat sotilaat, joiden nähtiin menehtyvän, mutta joita ei saatu tuotua pois taistelukentältä tai joiden ruumis tuhoutui täysin. Heidät – 7 854 suomalaista miestä – on siunattu poissaolevina, kentälle jääneinä.

Kadonneiden kohtaloiden kokonaisvaltainen selvittämättömyys on luonut otollisen maaperän jo vuosikymmeniä keskusteluissa kiertäneille huhuille, legendoille ja salaliittoteorioille, joilla selitetään katoamisia. Viimeisten vuosikymmenien ajan julkisuudessa ovat erityisesti velloneet spekulaatiot Viipurissa kadonneista 20. Prikaatin sotilaista ja heidän kohtalonsa ratkaisuksi tarjotut Lappeenrannan Huhtiniemen massateloitukset.

Satojen, jopa tuhansien suomalaisten kadonneiden kohtalon selviämiseen johtavat tutkimattomat tiedot lepäävät Venäjän ja vielä Suomenkin arkistoissa. Puna-armeijan divisioonat kuulustelivat suomalaiset sotavangit jo rintamalla. Sotilaat joutuivat selvittämään tilanteen, jossa joutuivat vangiksi, ja luettelemaan silloin mukana olleet, kentälle kuolleet, taisteluhautoihin hautautuneet tai kadonneet veljensä. Näin tietenkin tehtiin, jotta vangitsemisesta olisi ollut välitöntä hyötyä taisteluiden johtamiselle. Läheskään kaikki sotavangit eivät päässeet takaisin Suomeen. He kuolivat sotavankeudessa, monet vankeutensa alkumetreillä, mutta heidän kertomuksensa jäivät Neuvostoliiton sota-arkistoihin.

Vuonna 1992 solmittiin sopimus Suomen ja Venäjän valtioiden välillä yhteistyöstä toisessa maailmansodassa naapurivaltioiden maaperällä kaatuneiden sotilaiden muiston vaalimisesta. Sopimus mahdollisti sotavainajien etsinnät ja kenttähautausmaiden hoidon. Seuraavana keväänä suomalaiset käynnistivät kesällä 1944 taistelukentille jääneiden ja kadonneiden 5 000 suomalaisen sotilaan etsinnät erityisesti Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa yhteistyössä Venäjän paikallis- ja sotilasviranomaisten kanssa.

Vuoteen 1998 saakka suomalaisten sotavainajien etsinnöistä vastasi opetusministeriö ja sen jälkeen Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry. Järjestö onkin tehnyt valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriteon. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on Suomeen palautettu haudattavaksi kaikkiaan 1 100 sotilasta. Heistä 300 henkilöllisyys on tunnistettu Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella.

Suomen valtio on viime vuosina selvittänyt ansiokkaasti muiden kansojen sodan uhrien kohtaloita Suomessa, mutta meille suomalaisille on selvittämättä, mitä omille kadonneillemme on tapahtunut. Venäjältä saatava tieto on tässä avainasemassa.  Kadonneiden kohtaloiden selvittämiseksi tarvitaan valtiovallan rahoittama ja tukema hanke. Omaisille, sukulaisille ja vielä elossa oleville aseveljille on kerrottava, mitä näille taistelijatovereille oikein tapahtui. Meille suomalaisille tärkein kadonneiden ryhmä on suomalaiset. Heidän kohtalonsa on selvitettävä!

X