Katastrofi Näsijärvellä: Kuru vei syvyyksiin 136 ihmistä

Uudistettu Kuru oli Näsijärven kauneimpia aluksia.

Tampereen Mustanlahden satamassa on vilskettä niin kuin aina lauantaisin iltapäivällä. Useita matkustajalaivoja valmistautuu lähtemään Näsijärven kauempiin rantapitäjiin. Autot eivät vielä ole yleistyneet, ja maantiet ovat mäkisiä ja mutkaisia.

Särkänniemi suojaa Mustanlahden satamaa aallonmurtajan tavoin. Tuulee niin, että hatut eivät tahdo pysyä päässä. Vaahtopäät ajavat toisiaan takaa pitkin Näsijärven ulappaa. Myrskytuuli puhaltaa suoraan pohjoisesta, jonne aavaa järven selkää riittää monta kilometriä.

Pelastajat auttoivat parikymmentä haaksirikkoutunutta pois vedestä.

Kapea ja kiikkerä

Satamassa täyttyy matkustajista myös höyrylaiva Kuru, joka nimensä mukaisesti liikennöi aina Kurun pitäjään asti. Sen lähtöaika normaalille lauantain iltapäivävuorolle on 15.15.

Laivaan nousee Tampereella asioitaan hoitaneita maalaisisäntiä ja kesäasunnoilleen matkaavia kaupunkilaisia. Mukana on myös kokonainen hautajaisseurue sekä nuoria tehtaantyttöjä ja oppikoulua käyviä tyttöjä ja poikia, jotka viikonlopuksi pääsevät käymään kotonaan maalla.

Kurun komentosillalla liikehtii aluksen kapteeni Onni Saarinen. Vastaan puskee vallan pirunmoisesti, kunhan ulapalle päästään. Häviävän hetken kapteeni Saarinen miettii, pitäisikö lähtöä siirtää. Hän neuvottelee asiasta perämiehen kanssa. Ei, ei niin voi tehdä. Matkustajien on päästävä koteihinsa ennen iltaa.

Kapteeni Saarinen rohkaistuu, kun hän näkee, että kello 15 lähtenyt Kurua pienempi Ylöjärvi-alus selviää ongelmitta ja supistuu pieneksi pisteeksi kaukana ulapalla.

Kuru on kuitenkin erilainen alus kuin muut. Se on kaksikerroksinen, eikä sen keulakannella ole tulvaluukkuja. Toinen kerros laivaan on rakennettu vastoin varoituksia. Kuru on nyt hyvin kapea ja sen myötä kiikkerä, ja sen painopiste on aikaisempaa ylempänä.

Kurun kannella odottaa lähtöä myös parikymppinen Tuure Laitinen, joka katselee mietteissään Särkänniemen aallonmurtajan yli lyöviä pärskeitä. Hän asuu viereisessä Amurin kaupunginosassa ja on monet kerrat veneillyt Näsijärvellä. Se on paha järvi myrskyllä.

Ennen laivan lähtöä Tuuren äiti käy hakemassa nuorukaisen puoliväkisin pois laivasta. Ihmisiä naurattaa, Tuurea hävettää. Hän on jo aikamies, äiti nolaa hänet.

Hukkuneita saatiin runsaasti ylös päivä onnettomuuden jälkeen. Osa heistä tuotiin arkuissa Mustanlahden satamaan.

Raivopäiset laineet

Tuure Laitinen lähtee vitkastellen ja kiviä potkiskellen palailemaan kohti kotiaan. Kohta satamasta juoksee hänen ohitseen ihmisiä: ”Ihmisiä hukkuu, herra jumala menkää apuun!”

Kuru on kaatunut Siilinkarin luona kilometrin päässä rannasta.

Tuure pysähtyy. Sana kiertää salamana Amurin puutalokortteleissa. Useita Tuuren samanikäisiä tuttuja juoksee paikalle. He ottavat lukitsemattoman veneen ja yrittävät soutaa pelastamaan veden varaan joutuneita.

”Hyvä, ettemme itse hukkuneet raivopäisten laineiden paiskatessa meidät rantakalliota vastaan”, kirjoittaa Tuure Laitinen myöhemmin kirjassa Amurin poijaat.

Tapahtunut on nähty Purjehdusseuran paviljongilta, Tammerkosken yli vievän rautatiesillan kupeesta. Sieltä lähtee suurehko moottorivene kohti Siilinkaria. Ajoittain se nousee vasta-aallokossa lähes pystyyn. Vesi muistuttaa kiehuvaa maitoa.

Venettä ohjaavat vuorotellen järvipartiolaiset Teuvo Vaissi ja Aarne Latva. Kaksi muuta heittää veden varassa oleville pelastusrenkaita. Eräs vanha nainen pitää kiinni matkalaukustaan ja uiskentelevista laudanpätkistä. Nainen saa otteen renkaasta, mutta ei hellitä laukustaan ja vajoaa pinnan alle.

Pari veden varassa ollutta saadaan veneeseen, sen jälkeen sen on palattava rantaan, vene on lähes reunoja myöten täynnä vettä.

Rannalle palanneet Tuure Laitinen ja muut Amurin pojat näkevät, kuinka yksi vesilastissa oleva pelastusvene kaatuu vain muutaman kymmenen metrin päässä rannasta. Ihmisiä jää roikkumaan veneen laitoihin, mutta jokaisen aallon jälkeen heitä on muutama vähemmän.

Miten onnettomuus on oikein tapahtunut?

Osa uhrien arkuista nostettiin Kalevankankaan siunauskappelin eteen ennen siunaustilaisuutta.

Kolme hyökyaaltoa

Kuru on lähtenyt lähes minuutilleen aikataulun mukaisesti pituussuunnassa keikkuen. Siilinkari pienine majakoineen on vajaan kilometrin päässä.

Aallot ovat korkeampia kuin kapteeni Saarinen on saattanut arvatakaan. Myrsky raivoaa noin 17–20 sekuntimetrin nopeudella. Siilinkarin lähellä alus joutuu ristiaallokkoon. Komentosillalta lähtee käsky: koneet hitaammalle!

Uusi komento lähtee hetkeä myöhemmin. Koneet seis! Kapteeni Saarinen on nähnyt kolmen jättisuuren aallon lähestyvän. On parempi ottaa ne vastaan pysähdyksissä. Siten alus voi nousta varmemmin niiden harjalle.

Ensimmäinen hyökyaalto lyö aluksen keulan yli. Keulakansi täyttyy vedestä, koska siellä ei ole tulvaluukkuja. Se on umpinainen.

Toinen jättiaalto murtaa matkustajatilan ovet, sisään virtaa massoittain vettä.

Kolmas aalto kääntää jo osittain kallistuneen aluksen sivutuuleen. Kuru tärisee, vaikeroi ja kaatuu kyljelleen. Sen kohtalo on sinetöity.

Viisi minuuttia Kurun jälkeen lähteneen matkustajalaiva Tarjanteen kapteeni Niilo Karimaa kiikaroi Siilinkarin suuntaan. Hän ei ole uskoa silmiään. Kuru on poikittain aallokossa. Sitten se katoaa nopeasti pinnan alle.

Maitotonkka pelasti

Välikannen ja alasalonkien matkustajat ovat jääneet loukkuun. Heillä ei ole mahdollisuuksia pelastautua. Salonkien ikkunoista ei pääse ulos, kun kaikki yrittävät yhtäaikaa. Yläkannen matkustajat nousevat laivan kyljelle odottamaan pelastajia. Vain osa saa kaapattua itselleen pelastusrenkaan.

Rantaan ehtii kantautua pari laivan höyrypillin hätäistä ulvahdusta, joiden jälkeen Kuru kaatuu ja vesimassat upottavat sen kello 15.26.

Näsikalliolle rientää juoksujalkaa lisää väkeä. Ennestään siellä on jo laivalle läheisiään saattaneita ihmisiä. Sieltä näkee kauas Näsijärven ulapalle.

Pelastusveneistä yksi jää kaatuneen Kurun alle. Kaksi saadaan vesille, toinen kapteeni Saarisen avulla, mutta aallokko paiskaa ne nurin. Muutama matkustaja onnistuu hetken roikkumaan kaatuneen pelastusveneen laidassa kiinni.

Pelastusveneeseen päässyt Niilo Waris muistelee myöhemmin: ”Kölin päällä oli paljon ihmisiä, joilta laiva upposi alta pois. Ei siinä juuri kukaan voinut toista auttaa. Ehdin moneen kertaan ajatella, mitä on tullut elämässä tehtyä. Mieleen tuli äidin opettama iltarukous.”

Tarjanne tulee perä edellä uppoamispaikalle. Sen potkuri silpoo muutamia veden varassa olevia. Miehistö heittää vedessä kamppaileville ranteenpaksuisia köysiä ja vetää kannelle kolmetoista ihmistä.

Syvyyksiin painuu 136. Heistä on kurulaisia 44, tamperelaisia 38 ja länsiteiskolaisia 29. Uhrien joukossa on kahdeksan lapsen äiti ja viiden lapsen isä. Enemmistö on kuitenkin alle 25-vuotiaita.

Vain 22 matkustajaa saadaan pelastetuksi, osaa ei löydetä. Tuleva taidehistorian professori, silloin 11-vuotias ruoveteläinen koulupoika Lars Pettersson pelastuu pysyttelemällä pinnalla tyhjän maitotonkan päällä.

Pelastustoimiin on höyrynnyt myös hinaaja Näsijärvi, jonka mastoon on kiinnittäytynyt Aamulehden valokuvaaja Veikko Kanninen.Ylempää saa kuvia paremmin kuin hinaajan keikkuvalta kannelta.

”Sua kohti, herrani”

Kurun uppoamisesta kerrotaan radion iltauutisissa kello 19. Jo aikaisemmin uutinen on saavuttanut ne lähes 10 000 ihmistä, jotka ovat seuraamassa Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaaottelua myrskyn riepottamalla Eläintarhan kentällä Helsingissä. Ottelua radioon selostava Sulo ”Simeoni” Kolkka välittää tiedon kenttäkuuluttajalle. Ainakin 80 ihmisen kerrotaan hukkuneen.

Maaottelu jatkuu, mutta yleisön ajatukset ovat muualla.

Myrsky menee ohi yön aikana. Sunnuntaiaamuna Näsijärven pinta on peilityyni. Sukeltajat tuovat ylös 44 vainajaa, joista suurin osa siirretään paikalle hinattuun suureen lotjaan. Tampereen ruumishuoneessa ei ole tilaa kaikille. Osa viedään Frenckellin tehtaan varastotiloihin.

Yhden hytin ikkunasta sukeltajat näkevät nuoren tytön polvillaan ja kädet ristissä. Tytön katse on suunnattu kohti ikkunaa. Lattialla on vain vähän vettä. Tytön on täytynyt kuolla hapen puutteeseen. Sisään työntyvä vesimassa pusertaa ruumiin sukeltajan syliin, kun tämä murtaa oven. Tyttö on 17-vuotias koululainen Helmi Rasi.

Uhrit siunataan yhteishautajaisissa Tampereella, Kurussa ja Länsi-Teiskossa.

Tamperelaiset saavat viimeisen leposijansa Kalevankankaan hautausmaalla. Siunaustilaisuuteen osallistuu lähes 10 000 ihmistä. Se korvaa Tampereen perustamisen 150-vuotismuistojuhlan. Yhteisesti lauletaan Sua kohti, herrani -virsi, joka tunnetaan myös vuonna 1912 uponneen Titanic-matkustajaluksen hymninä.

Lähteet: Aamulehti, syyskuu 1929; Aamulehti: Näin höyrylaiva Kuru upposi 6.9.2009; tampereenhistoria.blogspot.com; Tammerkoski-lehti 8/1959 ja 8/1969.

Lue myös:

Kuolleita 26 – Kuurilassa sattui 60 vuotta sitten hirvittävä junaonnettomuus