Komisario Palmun erehdys -elokuva jo 60-vuotias – Tämä oli ohjaajan näkyvin ”erehdys”
Syyskuussa 1960 sai ensi-iltansa Komisario Palmu -elokuvasarja – mutta aloitusfilmin ympärillä riittää muitakin erehdyksiä kuin nimi.
Erehdys-leffa jäi teemallisesti 1930-luvulle. ”Tähdet kertovat” -osassa oltiin jo tukevasti nyky-Helsingissä.
Sarjan aloittaja, Komisario Palmun erehdys (1960) oli voittaja, kun Yleisradio vuonna 2012 teki laajan kriitikkokyselyn kautta aikojen parhaasta kotimaisesta elokuvasta.
Ainutlaatuisen hyväksi rankattu elokuva täyttää nyt syyskuussa 60 vuotta – ei tosin sinä päivänä, joka lähdeteoksiin on painettu.
Helsinki-elokuvien jalokivenä hellitty Komisario Palmun erehdys ei myöskään saanut ensi-iltaansa Helsingissä, niin kuin on uskottu, vaan ihan toisessa päässä Suomea!
Mestariteoksen 60-vuotisjuhlan kunniaksi on syytä listata todelliset ”Komisario Palmun erehdykset”. Rapatessa roiskui.
Omat mokansa tekivät niin Waltari, Kassila kuin elokuvakansa.
Kirjailijan erehdys
Lukemattomat katsojat ovat kyselleet, mikä se tarinan nimeen nostettu ”Komisario Palmun erehdys” oikein on?
Konkaripoliisi Frans J. Palmu (Joel Rinne) ratkaisee dekadentin miljonäärin Bruno Rygseckin (Jussi Jurkka) hukkumisen palatsinsa uima-altaaseen, vaikka esimiehet kielsivät tutkimasta tapaturmaa murhana. Pystyvä Palmu löytää kurkkaamalla jopa juoneen oleellisesti kuuluvan kissanmyrkytyspullon eksoottisesta maljakosta.
Suhteellisen yksimielisen kannan mukaan komisario Palmun erehdys on, että hän lähettää nuoren ja innokkaan apulaisensa Virran (Matti Ranin) kierrokselle vielä jäljellä olevien epäiltyjen pariin lavertelemaan tutkinnan edistymisestä.
Helsinkiläiset leffafriikit ylpeilevät turhaan Komisario Palmun erehdyksen ensi-illasta, sillä todellisuudessa elokuva nähtiin ensimmäisen kerran Oulussa. © Suomen filmiteollisuus Sf Oy/Kavi
Edes Palmu ei – erehdys! – osaa ennakoida Virran olevan niin pöhkö, että jättää pistoolinsa erään päähenkilön turvaksi, todellisuudessa vaaraksi kaikille.
Ihmettelyä aiheuttanut otsikko on kuitenkin vanhempaa perua, kirjailija Mika Waltarin erehdys. Hän julkaisi alkuperäisromaanin jo vuonna 1940, ja se oli alunperin dekkarisarjan toinen osa.
Esikois-Palmu Kuka murhasi rouva Skrofin? ilmestyi vuonna 1939, ja se päätyi filmiksi aikanaan ”väärässä järjestyksessä” nimellä Kaasua, komisario Palmu.
Waltari tähdensi aloittavansa Palmu-salapoliisiromaanien punomisen aina lopputilanteesta. Tässä tapauksessa se tuotti kokonaisuuteen nähden harhaanjohtavan otsikon.
Löysäily onkin mysteeri sinänsä, sillä Waltari oli muuten maan taitavin iskevien otsikoiden laatija.
Moni hänen romaani- ja näytelmäotsikkonsa tarttui jopa lentäviksi lauseiksi, esimerkiksi Vieras mies tuli taloon, Jättiläiset ovat kuolleet, Tanssi yli hautojen ja Kuun maisema.
Ohjaajan erehdys
Suomen elokuvamaailman 1950–60-lukujen taitteen ykkösohjaaja Matti Kassila kamppaili turhaan vastaan, kun tuottaja T.J. Särkkä yritti naittaa häntä yhteen yleisöystävällisen dekkariaiheen kanssa.
Lupaus muhkeasta budjetista sai kuitenkin Kassilan taipumaan. Filmausten rennossa, päkistämättömässä ilmapiirissä ei pikku klaffivirheistä ja aikakausierheistä murehdittu.
Näkyvin ohjaajan ”erehdys” ovat paheen pesän pihassa pulleina huojuskelevat pajunkissat, vaikka tarina sijoittuu myöhäissyksyyn. Pajunkissat ovat todella näkyvästi esillä, kun eräässä kohtauksessa Bruno-isännän miespalvelija Batler (Leevi Kuuranne) kaivaa eiralaisen huvilan pihaan hautaa – onneksi sentään vain rotukissalle.
Hupsista! Elokuvassa on pieniä erheitä siellä sun täällä: pihoilla kasvaa pajunkissoja, vaikka pitäisi olla syyskuu. © Suomen filmiteollisuus Sf Oy/Kavi
Palmu sai loistavat arvostelut, mutta yksi kriitikko yritti napata Kassilan kiinni teknisestä virheestä.
Poliisilaitosjaksoissa Senaatintorin liepeillä vilahtaa kuulemma liian tuoreen vuosimallin auto, vaikka elokuvan tapahtumat sijoittuvat kirjasarjan ilmestymisajan maailmaan.
Muutkaan tavarat, kuten rannekellot, sisustusesineet, katulamput ja poliisiaseman pöydillä lojuvat toimistotarpeet eivät ole kaikki ihan oikealta aikakaudelta.
Keskeisessä kohtauksessa näkyvä poliisipistooli sentään on aidosti 1920-luvun mallia.
Fanien erehdys
Tietokirjallisuudessa ja vaikkapa elokuvaharrastajien suosimassa imdb-tietokannassa on sanottu Komisario Palmun erehdyksen ensi-illan olleen Rex- ja Tuulensuu-teattereissa Helsingissä 9. syyskuuta 1960.
Tämä ei pidä paikkaansa. Rexin ja Tuulensuun ohjelmistoon filmi tuli vasta viikkoa myöhemmin, näinä päivinä tasan 60 vuotta sitten.
Sen sijaan Oululla oli kunnia saada Suomen ensimmäisenä paikkakuntana ”Erehdyksen” yleisöensi-ilta.
Toripolliisi-kaupungin yleisö pääsi näkemään mestariteoksen Kiistola-teatterissa 15.9.1960.
Kukaan oululainen tuskin aavisti katsovansa yhtä Suomen elokuvahistorian vetävimmäksi osoittautuvaa kestosuosikkia, mutta leffa upposi yleisöön sielläkin välittömästi.
Komisario Palmun erehdyksen todellinen merkkipäivä on siis 15. syyskuuta, mutta juhlan aihetta riittää nyt vähintäänkin koko täksi viikoksi.