Kuinka suomalaiset tähdet viettivät kesäiltaa 60-70 vuotta sitten? Katso tunnelmalliset kuvat

Jaa artikkeliTilaa Seura
Näyttelijä Martti Katajisto, Assi Nortia, Marja Korhonen, Helge Herala, Rauha Rentola ja Maikki Länsiö grillaamassa 1957. © Pentti Unho/Om-arkisto
Näyttelijä Martti Katajisto, Assi Nortia, Marja Korhonen, Helge Herala, Rauha Rentola ja Maikki Länsiö grillaamassa 1957. © Pentti Unho/Om-arkisto
Keskikesän juhla oli suomifilmien kulta-ajan tähtikaartille viatonta aikaa. Tuolloin mieli virittyi, kesämökki kutsui ja autokin piti koristella ”koivun oksilla”, vaikka oltaisiin Marseillen valtatiellä.

Miten suomalaiset tähdet juhlivat puoli vuosisataa sitten? Kun lukee vanhoja lehtijuttuja klassisten kotimaisten elokuvien tekijöiden kesänvietoista 60–70 vuoden takaa, tulee nostalginen olo: filmiväen juhannukset näyttävät lehtikuvien perusteella olevan ikuista auringonpaistetta, viatonta telmimistä lasten kanssa ja akkujen lataamista yöttömässä yössä.

Tai ainakin tällaisena se haluttiin katsojille ja suurelle yleisölle esittää.

Pirkko Mannola rentoutui uinnilla. Näin suomalaiset tähdet juhlivat ennen. © Laatukuva/Börje Söderholm/Otavamedia

Pirkko Mannola rentoutui uinnilla. © Laatukuva/Börje Söderholm/Otavamedia

Näin suomalaiset tähdet juhlivat: Suvirannan kimppahuvila oli näyttelijöiden kesäparatiisi. © Jorma Komulainen/Skoy

Suvirannan kimppahuvila oli näyttelijöiden kesäparatiisi. © Jorma Komulainen/Skoy

Monissa jutuissa toistuu paikannimenä Suviranta, joka näytti vetävän näyttelijöitä ja filmikatrasta puoleensa.

Esimerkiksi näyttelijä Rauha Rentola mainitsee hivenen ironisesti juhannusmenoikseen Suvirannassa pidetyt ”kehollisen elekielen kurssit”.

Suomalaiset tähdet viihtyivät Suvirannassa

Suvirannasta tuli Suomen Näyttelijäliiton kesäkoti 1950-luvulla, kun liiton nokkamies Jalmari Rinne ja hänen puolisonsa, tähdistä kirkkain Ansa Ikonen huomasivat oman mökkinsä naapurissa olevan huvilan päätyneen myyntiin.

Oli kätevää hankkia se liiton omistukseen, ja varmistaa näin että naapurimökille saapui vastedes vain oman alan ihmisiä.

Yhteismökille ilmeisesti riitti hyvin käyttäjiä, koska tuohon aikaan harvoilla kaupunkilaisnäyttelijöillä oli omia huviloita, ellei niitä ollut saanut sukuperintönä.

Savonlinnan ja Punkaharjun puolivälissä Säämingissä sijainnut paikka oli ollut Jalmarin ja Ansan mökkikontuja jo 1940-luvulta asti. Heidän niemensä oli Ansan nimelle pokaten Ikoinniemi.

Tonttinsa koivikkoa Ansa kutsui ”Temppeliksi”.

Se ainoa oikea Ikosen valkokangaspartneri Tauno Palokin viihtyi Näyttelijäliiton mökillä.

Tauno pystytti sinne savustuslaitoksen, joka oli tynnyri kallionkolossa.

Palon kerrotaan aina pitäneen paikalla olleiden näyttelijöiden lapsilauman puolta, ja tehneen näille erilaisia shownumeroita.

Eräänkin kerran hän järjesti nappuloille oman savustusjuhlan, jossa savustamolle marssittiin juhlallisesti jonossa.

Kerran Tauno heitti nitistetyn kyyn nuotioon ja tanssi savuavan raadon ympärillä hurjan voodootanssin.

Hänen käärmesäikky vaimonsa Kirsti Ortola oli väittänyt, että käärmeen polttaminen karkottaisi lajitoverit. Lapset olivat tikahtua esityksestä.

Näyttelijät saattoivat matkustaa

Elokuvaväki oli toisaalta niitä harvoja suomalaisia ammattilaisryhmiä, joka pystyi matkustelemaan tuohon aikaan ulkomailla.

Stipendejä teatteriesitysten katsomiseen heltisi näyttämötaidetta tukeneilta säätiöiltä tai mesenaateilta aika hyvin.

Juhannus ei silti ikinä unhoittunut mielestä Euroopan straadoillakaan, vaikka oltaisiin keskellä Ranskaa.

Edvin Laineeseen iski juhannuksena 1951 maantiellä Marseillesta pohjoiseen vimma, että hänen täytyy saada juhlan kunniaksi koivuja.

Puoliso Mirjam Novero oli samaa mieltä. Vuorilta löytyikin koivun näköinen pensas.

”Kun tulimme Sensiin pysähtyäksemme hieman, meitä pidettiin vähintäänkin mielenvikaisina, kun olimme naamioineet automme pusikoksi. Herätimme yleistä hilpeyttä”, Edvin raportoi.

Joillain onnekkailla tai äveriäämmillä näyttelijöillä oli käytössään sen ajan mittapuulla liki luksusmökkien kaltaisia hengähdyspaikkoja.

Komediatähti Liisa Tuomi ja hänen Ahlströmin teollisuussukuun kuulunut miehensä Kauko Ahlström pystyttivät huvilan Espooseen.

Kun paljastui, että saaren ranta oli kauttaaltaan uimareille epämieluisaa liejupohjaa, Ahlström ratkaisi pulman rakennuttamalla mökkisaaren keskelle upean uima-altaan.

Tavallisesti niin kovin ankara kriitikko Heikki Eteläpää kuvaili Liisa Tuomen kesäidylliä Elokuva-Aitta-lehdessä jopa näin imelästi:

”Uima-altaansa tuntumissa Liisa Tuomi on uida pulikoiden, kukoistavia ruusujansa ja muita kukkiansa hoidellen ja aina joskus harvoin muuten vain dolce far niente’ssä, suloisessa joutenolossa, lekotellen paahduttanut itsensä pavunruskeaksi ja samalla paimentanut melkoista perhekuntaansa tomerana äitinä ja emäntänä.”

Kansanomaisempi suvimeno oli Komisario Palmu-elokuvien sivuosatähdellä Leo Jokelalla puolisoineen ja seitsemine lapsineen.

He lomailivat samassa vinojen torppien pihamiljöössä Vihtijärven Röykässä kuin pariskunta Pia Hattara ja Pentti Irjalakin.

Yhtenä juhannuksena Leo huomasi, ettei naapuri Pentti ollut laskenut yön tullen lippua tangosta. Lakonisen huumorin ja kielivitsien mestari Jokela kajautti yöhön:

”Hör du, Pentti! Räkna biljetten!”

Juhannusrauhattomuuden julistus

Näyttelijäkunnan väriläiskä ja kohahduttaja Tarmo Manni ei luopunut tempauksistaan kesälläkään.

Hän oli vakiokalustoa Marimekon perustajan Armi Ratian kartanossa Bökarsissa, Porvoon eteläpuolella. Hän käytti mökkinään Bökarsin tuulimyllyä.

Myöhemmin kotikonnuillaan Keski-Suomessa Saarijärven Lannevedellä hän julisti säännöllisesti ”juhannusrauhattomuuden” ja istua nökötti muuripadassa kukat hiuksissa.

Lue myös: Tee testi! Tunnetko yleisurheilun suomalaiset tähdet ja MM-historian?

Näyttelijät Aino-Maija Tikkanen ja Jussi Jurkka hevosrattailla elokuvassa 'Morsiusseppele', 1953 © Otavamedian arkisto

Näyttelijät Aino-Maija Tikkanen ja Jussi Jurkka hevosrattailla elokuvassa ’Morsiusseppele’, 1953 © Otavamedian arkisto

X